BIOS ja Ateneumin taidemuseo toteuttavat kestävyysmurroksen tiedevetoista suunnittelua pilotoivan tilaisuuksien sarjan Ateneumissa marras-joulukuussa 2023. Suunnittelun tarkoituksena on muodostaa eri alojen asiantuntijoiden yhteistyönä tilannekuva Suomen suunnasta syvän yhteiskunnallisen muutoksen kynnyksellä. Minkälaisia realistisia ja houkuttelevia tulevaisuuspolkuja yhteiskunnan ja talouden eri sektoreilla on ja miten ne nivoutuvat yhteen? Miten eri tavoitekentät, kuten ekologiset reunaehdot, teollisuuden kilpailukyky, turvallisuus ja kulttuurisesti rikas elämä sovitetaan yhteen?
Tyko Sallinen, Tehdasmaisema, 1919. Kuva Kansallisgalleria / Jenni Nurminen
Estääksemme ylitsepääsemättömiä ilmasto- ja ympäristökriisejä Suomen on muiden maiden tavoin toteutettava seuraavien vuosikymmenten aikana – eli syvien yhteiskunnallisten muutosten mittapuulla erittäin nopeasti – kestävyysmurros, jonka myötä luovumme fossiilisten polttoaineiden käytöstä ja muiden luonnonvarojen ylikulutuksesta. Samalla on kyettävä luovasti sopeutumaan akuutteihin kriiseihin, joista viimeaikaisia esimerkkejä ovat koronapandemia ja Venäjän hyökkäys Ukrainaan. Erityisen haasteen muodostaa näiden erilaisten aikajänteiden yhteensovittaminen: äkilliseen tilanteeseen reagointi ei saa kohtuuttomasti hankaloittaa pitkäjänteistä muutostyötä.
Vaatimukset haastavat eri toimijoiden välistä tiedontuotantoa ja koordinaatiota merkittävällä tavalla. Kestävyysmurros koskettaa käytännössä kaikkia talouden ja yhteiskunnan alueita, ja näillä alueilla tehtävien muutosten on tuettava toisiaan. Muutosten on oltava esimerkiksi teknologisesti yhteensopivia ja toteuduttava oikeassa järjestyksessä. Lisäksi niiden on mahduttava erilaisiin kokonaisuutta koskeviin rajoihin, joita ovat esimerkiksi luonnonvarojen käytön kestävyys ja osaavan työvoiman saatavuus.
BIOS on todennut, että erityisesti teollinen kestävyyssiirtymä vaatii uudenlaista tiedontuotantoa ja tilannekuvan jatkuvaa yhdessä päivittämistä. Tiedontuotannon on oltava monialaista ja kyettävä huomioimaan teollisen kestävyyssiirtymän yhteydet ilmasto- ja ympäristötavoitteisiin, kansainväliseen kilpailu- ja yhteistyökykyyn, turvallisuuteen ja hyvän ihmiselämän mahdollisuuksiin. Kutsumme tällaista tiedontuotantoa tiedevetoiseksi suunnitteluksi. Tiedevetoisuus viittaa ennen kaikkea siihen, että suunnittelun on asetuttava yksittäisten tahojen intressien yläpuolelle. Tiedevetoisen suunnittelun tehtävänä on tuottaa paras mahdollinen ennakoiva tieto demokraattisen päätöksenteon ja liike-elämässä sektorit ylittävän strategiatyön tueksi.
BIOS on ehdottanut erityisen suunnitteluyksikön perustamista osaksi kansallista tutkimus-, innovaatio- ja teollisuuspoliittista järjestelmää. Suunnittelua on kuitenkin hyvä pilotoida ennen pysyvämpien rakenteiden luomista, jotta ymmärrämme paremmin sen toimintaehdot. Suunnittelu on myös hyvä mieltää monitahoisena liukuvana prosessina, jota jo tapahtuu siellä ja täällä. Tiedevetoisen suunnittelun pilotointi on osa tätä kokonaisprosessia: jo sellaisenaan se tuo eri alojen asiantuntijoita yhteen ja lisää heidän ymmärrystään yhteisen tiedontuotannon ja koordinoinnin haasteista ja mahdollisuuksista. Pilotointi ei vain esittele suunnittelua vaan on suunnittelua.
Ateneum muodostaa suunnittelun pilotoinnille kohottavan ja virittävän ympäristön. Ateneum kertoo monimuotoista ja jatkuvasti uudistuvaa tarinaa Suomesta. Museon pysyvä näyttely kysyy, miten ihmisen paikka luonnossa on nähty eri aikoina ja mitkä tekijät ovat vaikuttaneet tämän käsityksen muokkautumiseen. Kestävyysmurros on jälleen yksi merkittävä murroskohta teollisessa, ekologisessa ja inhimillisessä historiassa. Ateneum houkuttelee osallistujat irrottautumaan pilotoinnin ajaksi oman ammattikuvan vakiintuneista käytännöistä, mutta ei sattumanvaraisesti, vaan aikamme oleellisten kysymysten äärelle, hahmottamaan jaettua tilannekuvaa ja suuntaamaan sitä kohti tulevaisuutta.
”Ihmisyys, tasa-arvo ja vastuullisuus ovat olennainen osa Ateneumia. Haluamme osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun ja vaikuttaa maailmaan ympärillämme. Näemme, että yksi keino tähän on tilojemme avaaminen poikkitieteellisen ajattelutyön käyttöön. Aivan kuten BIOS kannamme syvää huolta ilmasto- ja ympäristökriisistä. Uskomme, että taide voi auttaa ratkaisujen keksimisessä, edustaahan se monin tavoin luovuutta ja ajattelun vapautta”, toteaa Ateneumin museonjohtaja Marja Sakari.
Suunnittelua pilotoidaan Ateneumissa taiteen äärellä kahtena maanantaina, kun museo on yleisöltä suljettu, marras-joulukuussa 2023. BIOS ja Ateneum kutsuvat mukaan joukon eri alojen asiantuntijoita, joilla on kestävyysmurroksen kannalta oleellista tietoa ja näkemystä, ja jotka haluavat kytkeä asiantuntemuksensa osaksi laajemman tilannekuvan muodostamista.
Lisätietoja tilaisuuksista:
Paavo Järvensivu, paavo.jarvensivu@bios.fi, tutkija ja perustajajäsen, BIOS-tutkimusyksikkö
Marja Sakari, marja.sakari@ateneum.fi, museonjohtaja, Ateneumin taidemuseo / Kansallisgalleria
Aiheesta lisää:
Tiivis BIOS-ideapaperi, laadittu 1.9.2022: Teollisen murroksen suunnittelu tekee näkyväksi mahdolliset ja houkuttelevat tulevaisuuspolut Suomessa, https://bios.fi/wp-content/uploads/2022/09/BIOS-Ideapaperi-010922.pdf
Laajemmin taustoittava tieteellinen artikkeli: Järvensivu et al. 2023, Teollisen kestävyyssiirtymän tiedevetoinen suunnittelu, Poliittinen talous, 11(1), https://doi.org/10.51810/pt.124766
Pilotointiin osallistuneet (lisätty sivustolle 9.1.2024):
Jyrki Alkio, Työ- ja elinkeinoministeriö
Jussi Ahokas, BIOS-tutkimusyksikkö
Karoliina Auvinen, Suomen ympäristökeskus
Jussi T. Eronen, Helsingin yliopisto
Emma Hakala, Ulkopoliittinen instituutti
Paavo Järvensivu, BIOS-tutkimusyksikkö
Minna Kaljonen, Suomen ympäristökeskus
Tuomo Kalliokoski, Ympäristöministeriö
Juuso Koponen, Koponen + Hildén
Janne Korhonen, Kalevi Sorsa -säätiö
Matti Kuittinen, Aalto-yliopisto
Antti Majava, BIOS-tutkimusyksikkö
Raisa Mäkipää, Luonnonvarakeskus
Harri Lammi, Tiina ja Antti Herlinin säätiö
Kimmo Levä, Kansallisgalleria
Heikki Lindfors, Energiateollisuus
Ville Lähde, BIOS-tutkimusyksikkö
Johanna Markkanen, VTT
Marja Sakari, Ateneumin taidemuseo
Hannu Savolainen, Suomen ympäristökeskus
Tanja Suni, CLIC Innovation
Paavo Tertsunen, Huoltovarmuuskeskus
Veli-Pekka Tynkkynen, Helsingin yliopisto
Tere Vadén, BIOS-tutkimusyksikkö