Teollisen kestävyyssiirtymän tiedevetoinen suunnittelu

Poliittinen Talous, 11(1)

Järvensivu, P., Toivanen, T., Vadén, T., Lähde, V., Majava, A., Ahokas, J., Hakala, E., & Eronen, J. T.

PODCAST-SARJA

12 käsitettä maailmasta

Filosofit Ville Lähde ja Tere Vadén keskustelevat ydinkäsitteistä ja -teemoista, joiden varaan BIOS-tutkimusyksikön työ rakentuu. Kun ekologiset kriisit etenevät ja nivoutuvat moninaisiin yhteiskunnallisiin ja kulttuurisiin kysymyksiin, ajattelun on seurattava perässä. KUUNTELE

Tilaa BIOS-uutiskirje!

Uutiskirjeemme tarttuu ajankohtaisiin aiheisiin ja tiivistää tärkeimmät tutkimuslöydökset maailmalta. Pysyt myös kärryillä BIOS-tutkijoiden tekemisistä. Tilaa uutiskirje sähköpostiisi tästä!

Ekologinen jälleenrakennus

Suomalaisen yhteiskunnan on uudistettava energian, liikenteen, asumisen ja ruoan infrastruktuurit ja käytännöt hallitusti, jotta voimme luopua fossiilisten polttoaineiden ja muiden luonnonvarojen liikakäytöstä. Perehdy ekologisen jälleenrakennuksen ohjelmaamme sivustolla eko.bios.fi.

BIOS-TUTKIJAT ESIINTYVÄT

Podcastit ja videot

BIOS on vuosien mittaan julkaissut kasvavan joukon podcasteja ja videoita. Lisäksi tutkijamme ovat vierailleet lukuisten muiden toimijoiden ääni- ja kuvanauhoilla. Valitse listalta, kuuntele ja katso.

Info

Info

BIOS-tutkijat Tero Toivanen, Karoliina Lummaa, Tere Vadén, Tellervo Ala-Lahti, Paavo Järvensivu, Ville Lähde, Emma Hakala, Jussi Ahokas ja Antti Majava. Kuvasta puuttuu Jussi T. Eronen. Kuva Ilkka Saastamoinen

Mikä BIOS on?

Yhteiskuntien materiaaliset reunaehdot ovat nousseet ilmastonmuutoksen ja muiden ympäristöongelmien sekä geopoliittisten jännitteiden takia ydinkysymykseksi. On ymmärrettävä yhä tiheämmin yhteenkietoutuneita ekosysteemejä ja kulttuureja. Tiedollinen ja kokemuksellinen haaste on valtava, kun kehitetään energiantuotannon, ruoantuotannon, asumisen ja liikkumisen infrastruktuuria ja käytäntöjä vuosikymmeniksi eteenpäin.

Kansalaisten ja päättäjien lisäksi myös tieteentekijöiden on ollut vaikeaa muodostaa kokonaiskuvaa keskeisistä ympäristö- ja resurssitekijöistä ja niiden kulttuurisista, taloudellisista ja poliittisista vaikutuksista. Näihin kysymyksiin voidaan vastata vain yksittäiset tieteenalat ylittäen.

BIOS-tutkimusyksikkö ennakoi yhteiskuntaa syvästi koskettavia sosio-ekologisia muutoksia monitieteisesti, yhteisen pöydän ääressä. Tutkimuksen lisäksi varaamme paljon aikaa tiedon ymmärrettäväksi tekemiseen. BIOS on vakiinnuttanut asemansa tahona, joka kantaa tutkittua tietoa ja näkemyksiä sosio-ekologisista kehityspoluista kvartaalien ja vaalikausien yli.

BIOS perustettiin vuonna 2015. Toimintaa on alusta asti rahoittanut Koneen Säätiö. Lisäksi olemme saaneet projektikohtaisia rahoituksia monista eri lähteistä. Vuosina 2018–2023 BIOS oli osa Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamaa WISE-tutkimuskonsortiota.

Yksikön tutkijat ovat vuosien ajan luoneet työkaluja poikkitieteelliseen ja -taiteelliseen yhteistyöhön ja vieneet ympäristötietoa yhteiskunnan eri alueiden käyttöön. Suomalaisen tiedeyhteisön lisäksi teemme tutkimusyhteistyötä kansainvälisten tutkimuslaitosten kanssa.

Tellervo Ala-Lahti, OTM, väitöskirjatutkija
Ympäristöoikeus

Vuosina 2021–23 Tellervo Ala-Lahti työskenteli tutkijana monitieteisessä CEIWA-hankkeessa (Circular Economy of Waters in Industrial Processes). Parhaillaan Ala-Lahti valmistelee Helsingin yliopistoon väitöskirjaa, joka tarkastelee Euroopan unionin ympäristölainsäädännön ja innovaatiopolitiikan suhdetta toisiinsa. Tutkimuksessaan Ala-Lahti keskittyy erityisesti disruptiivisiin ja ekologisiin teknologioihin ja oikeudellisiin innovaatioihin, varovaisuusperiaatteeseen sekä sen suhteeseen (tekno)tieteeseen EU:n saastuttavimmilla teollisuudenaloilla. Jäsenvaltiotasoista sääntelyä tarkastellessaan Ala-Lahti keskittyy erityisesti Suomen sääntelyratkaisuihin ja tuomioistuinkäytäntöön.

tellervo.ala-lahti@bios.fi

Jussi Ahokas, YTM, ekonomisti, väitöskirjatutkija
Poliittinen talous

Jussi Ahokas on BIOS-ekonomisti ja tekee väitöskirjaa Itä-Suomen yliopistoon. Hän siirtyi BIOS:iin vuoden 2022 alussa SOSTE:n pääekonomistin paikalta. Ahokas on yhteiskuntatieteiden maisteri (kansantaloustiede), joka on aiemmin toiminut tutkijana muun muassa Valtion talouden tutkimuskeskuksessa. Hänen tutkimuskohteinaan ovat olleet muun muassa Suomen talouden rakenne sekä suomalainen talouspolitiikka.

jussi.ahokas@bios.fi, 044-9481484

Jussi T. Eronen, FT, dosentti
Ekosysteemit ja ilmasto

Jussi T. Eronen on erikoistunut ekosysteemien ja ilmaston tutkimukseen. Hän on tutkinut menneisyyden olosuhteita, nykyhetkeä, ja myös tulevaisuuden skenaarioita erityisesti maaekosysteemien ja ilmaston osalta. Eronen pitää tutkimusyksikön ajan tasalla luonnontieteen tuoreimmasta tutkimuksesta. Kesäkuusta 2018 alkaen hän toimii kestävyystieteen apulaisprofessorina Helsingin yliopiston kestävyystieteiden instituutissa (HELSUS) ja osallistuu tutkimusyksikön toimintaan tapauskohtaisesti.

jussi.t.eronen@bios.fi

Emma Hakala, VTT
Ympäristöturvallisuus

Emma Hakala käsitteli poliittisen historian väitöskirjassaan ympäristöturvallisuuden käsitettä ja kansainvälisten järjestöjen roolia sen edistäjinä Länsi-Balkanilla 1990-luvun konfliktien jälkeen. Hän on perehtynyt turvallistamisteoriaan ja tarkastelee sen avulla, miten ja millaisin seurauksin ympäristö ja ilmastonmuutos on yhdistetty turvallisuuskeskusteluun. Hakala on aikaisemmin työskennellyt ympäristöyhteistyön parissa muun muassa YK:lla. Tällä hetkellä hän tekee tutkimusta Ulkopoliittisessa instituutissa.

emma.hakala@bios.fi

Paavo Järvensivu, KTT
Talous, ympäristö ja kulttuuri

Paavo Järvensivu tutki 2010 valmistuneessa väitöskirjassaan, miten vakiintuneet ajattelu- ja toimintatavat ohjaavat organisaation strategiatyötä. Sen jälkeen hän on tutkinut talouden, ympäristön ja kulttuurin suhteita eri näkökulmista. Järvensivu on kehittänyt taiteen ja tieteen yhteistyömuotoja Mustarinda-seurassa ja kirjoittanut poliittisen talouden tutkimuksen, ympäristötutkimuksen ja kulttuurintutkimuksen näkemyksiä syntetisoivan tietokirjan Rajattomasti rahaa niukkuudessa (Like). Tutkimusyksikössä Järvensivu tutkii ekologisen jälleenrakennuksen poliittista taloutta ja kulttuuria. Viime aikoina hän on keskittynyt innovaatio- ja teollisuuspolitiikan sekä tiedevetoisen suunnittelun ideoihin ja käytäntöihin.

paavo.jarvensivu@bios.fi040-7378485

Karoliina Lummaa, FT, dosentti
Ekokriittinen kirjallisuudentutkimus

Karoliina Lummaa on erikoistunut humanistiseen ympäristötutkimukseen ja kehittänyt monitieteisen ympäristötutkimuksen menetelmiä yhteistoimittamissaan kirjoissa Monitieteinen ympäristötutkimus (Gaudeamus) ja Posthumanismi (Eetos). Näiden menetelmien avulla tutkimusyksikössä tutkitaan, miten media, taide ja populaarikulttuuri ilmentävät ja muokkaavat ympäristökäsityksiä.

karoliina.lummaa@bios.fi

Ville Lähde, FT
Ympäristöfilosofia ja -politiikka

Ville Lähde on toiminut ympäristöfilosofian ja ympäristöpolitiikan tutkijana ja osallistunut useiden alan teosten kirjoittamiseen. Hän on ollut niin & näin -lehden toimittaja vuosituhannen alusta lähtien (päätoimittaja vuosina 2011–2012). Tietokirjoissaan Niukkuuden maailmassa (niin & näin, http://www.villelahde.fi/niukkuuden-maailmassa/) ja Paljon liikkuvia osia (Savukeidas, http://www.villelahde.fi/paljon-liikkuvia-osia/) hän on luonut ajattelun työkaluja monimutkaisten, ympäristöön ja politiikkaan liittyvien ilmiöiden tarkasteluun. Tutkimusyksikössä hän on yleistajuistanut ja syntetisoinut luonnontieteellistä ja yhteiskuntatieteellistä tutkimusta.

ville.lahde@bios.fi

Antti Majava, KuM, tohtorikandidaatti
Kuvataide, monitieteinen ympäristötutkimus

Antti Majava on työskentelyssään tuonut pitkäjänteisesti yhteen tieteen, taiteen ja muiden alojen osaajia ja näkökulmia. Hän on Mustarinda-seuran perustajajäsen ja sen kautta luonut alustan materiaaliset reunaehdot huomioivien taiteellisten ja arkisten käytäntöjen kokeilulle ja vakiinnuttamiselle. Sosioekologisia menetelmiä hyödyntävässä väitöskirjatyössään hän tutkii luonnon, yhteiskunnan ja tieteen vaikutusta taideilmiöiden kehittymisessä ja vastaavasti taiteen roolia sosioekologisissa ja tieteellisissä murroksissa. Tutkimusyksikössä hän on käsitellyt erityisesti metsiä ja biotaloutta sekä kehittänyt yhteistyömuotoja median ja taiteen edustajien kanssa. Antin tekstejä on julkaistu niin tieteellisissä kuin populaarijulkaisuissakin, ja kirjoittamisen rinnalla hän jatkaa myös visuaalista taiteellista työskentelyä.

antti.majava@bios.fi

Tero Toivanen, VTT
Poliittinen talous ja historia

Tero Toivanen on tutkinut poliittista taloutta ja taloushistoriaa sekä kehittänyt yhteiskuntatieteellisiä menetelmiä materiaalisen maailman analysoimiseksi ja kuvaamiseksi. Hän on tutkimuksen lisäksi toiminut pitkään opetustehtävissä esimerkiksi historian didaktikkona ja koulutusasiantuntijana. Tutkimusyksikössä hän on kytkenyt ajankohtaiset ympäristöilmiöt historiallisiin talouden ja politiikan kehityskaariin.

tero.toivanen@bios.fi

Tere Vadén, FT, dosentti
Energia ja filosofia

Tere Vadén on filosofina tarkastellut politiikan ja kulttuurin materiaalisia ja henkisiä edellytyksiä, erityisesti energian kokemuksellisia ulottuvuuksia. Lisäksi hän on perehtynyt digitaalisen maailman potentiaalisiin kehityspolkuihin. Tutkimusyksikössä hän aloitti täyspäiväisen toiminnan 2018.

tere.vaden@bios.fi

Projektit

Projektit

Jatkuvaluonteinen perustehtävämme on syntetisoida tuoreinta tutkimustietoa globaaleista ympäristö- ja resurssipaineista ja ennakoida niiden vaikutuksia suomalaiseen yhteiskuntaan.

Peräänkuulutamme suomalaisen yhteiskunnan ekologista siirtymää paitsi ilmastonmuutoksen hillinnän myös muiden ympäristökysymysten näkökulmasta. Korostamme siirtymän oikeudenmukaisuutta ja tarvetta kokoavalle kansalliselle näkymälle, ekologiselle jälleenrakennukselle. Samalla kehitämme työkaluja hitaiden ja nopeiden kriisien strategiseen hallintaan, sillä ekologista jälleenrakennusta joudutaan edistämään monikriisin aikakaudella.

Tämä työ tuottaa tieteellisiä artikkeleita, julkisia raportteja, tutkimusperustaisia aloitteita sekä soveltavaa tietoa yksityisten ja julkisten organisaatioiden käyttöön. Pyrimme myös jatkuvasti avaamaan perustavia ilmiöitä ja käsitteitä yleistajuisesti muun muassa blogiteksteissä, podcasteissa ja luennoissa. Tutkijamme ovat aktiivisessa yhteydessä virkamiehiin, poliitikkoihin, teollisuuden edustajiin, toimittajiin, taiteilijoihin ja kansalaisaktiiveihin.

Alla voi perehtyä meneillään oleviin tutkimuskokonaisuuksiin ja poimintoihin menneistä projekteista.

Ekologista jälleenrakennusta edistävä innovaatio- ja teollisuuspolitiikka

Vuonna 2019 julkaisimme ekologisen jälleenrakennuksen aloitteen (suomeksi ja englanniksi), joka jäsentää tutkimusperustaisesti, millainen urakka Suomella on edessään seuraavien 15–30 vuoden aikana, kun se vähentää ilmastopäästöjään radikaalisti ja kääntää luonnonvarojen kulutuksensa laskuun turvaten samalla hyvän elämän mahdollisuudet.

Seuraavana vuonna julkaisimme siirtymäpolitiikan kojelaudan (suomeksi ja englanniksi). Se kokosi yhteen viisi mittaria, joita tarkkailemalla valtionjohto, toimittajat ja kansalaiset voisivat seurata ja ennakoida ekologisen jälleenrakennuksen etenemistä. Kojelauta oli osa Helsinki Biennaalia.

Sittemmin olemme tutkineet innovaatio- ja teollisuuspoliitikan nopeaa kansainvälistä kehitystä. Innovaatio- ja teollisuuspolitiikka luo edellytyksiä talouden määrätietoiseksi suuntaamiseksi ekologisten reunaehtojen ja muiden yhteiskunnallisten tavoitteiden kuten kokonaisturvallisuuden mukaisesti. Innovaatio- ja teollisuuspolitiikan täytyy perustua monialaiseen ja avoimeen tietopohjaan, jota nähdäksemme parhaiten rakentaa tiedevetoinen suunnittelu (ks. oma osio).

Poimintoja teemaan kytkeytyneistä hankkeista:

  • Sitran toimeksiannosta laadimme selvityksen seitsemästä tuoreesta reilun ja kestävän talouden aloitteesta: donitsitalous, ekohyvinvointivaltio, ekologinen jälleenrakennus, Euroopan vihreän kehityksen ohjelma, Green New Deal for Europe, hyvinvointitalous ja missiotalous. Kuvasimme, miten aloitteet on otettu vastaan Suomessa ja miten ne vievät talouskeskustelua eteenpäin. Laadimme aiheesta myös jatkokirjoituksen.
  • Osallistuimme VN TEAS -selvitykseen missiolähtöisen innovaatiopolitiikan toteuttamismahdollisuuksista Suomessa (FIMO).
  • Olimme mukana myös valtion muuttuvaa roolia käsittelevässä VN TEAS -selvityksessä (ECONCHANGE).
  • Osallistuimme teollisuuspoliittiseen paneelikeskusteluun Euroopan parlamentissa Brysselissä pidetyssä Beyond Growth -konferenssissa. Lisäksi tutkijamme ovat olleet mukana useissa kansallisen teollisuuspolitiikan toteuttamista tarkastelevissa työryhmissä.

Tiedevetoinen suunnittelu

Teollinen kestävyyssiirtymä ja kestävyysmurros laajemmin vaativat uudenlaista tiedontuotantoa ja tilannekuvan jatkuvaa monenkeskistä päivittämistä. Tiedontuotannon on oltava monialaista ja kyettävä huomioimaan teollisen kestävyyssiirtymän yhteydet ilmasto- ja ympäristötavoitteisiin, kansainväliseen kilpailu- ja yhteistyökykyyn, turvallisuuteen ja hyvän ihmiselämän mahdollisuuksiin. Kutsumme tällaista tiedontuotantoa tiedevetoiseksi suunnitteluksi. Tiedevetoisuus viittaa ennen kaikkea siihen, että suunnittelun on asetuttava yksittäisten tahojen intressien yläpuolelle. Tiedevetoisen suunnittelun tehtävänä on tuottaa paras mahdollinen ennakoiva tieto demokraattisen päätöksenteon ja liike-elämässä sektorit ylittävän strategiatyön tueksi.

BIOS on ehdottanut erityisen suunnitteluyksikön perustamista osaksi kansallista tutkimus-, innovaatio- ja teollisuuspoliittista järjestelmää. Sen tuottama tietopohja mahdollistaisi perusteltujen päätösten lisäksi hyvätasoisen julkisen ja tieteellisen debatin. Poliittisista ideoista ja päätöksistä sekä talouden ja yhteiskunnan ottamista suunnista tehtyjen arvioiden on syytä nojata monialaiseen tieteelliseen näkemykseen.

Esittelimme tiedevetoisen suunnittelun ajatusta tiiviisti BIOS-ideapaperissa ja laajemmin tieteellisessä artikkelissa “Teollisen kestävyyssiirtymän tiedevetoinen suunnittelu”. Marras-joulukuussa 2023 pilotoimme suunnittelua Ateneumin taidemuseossa, johon kutsuimme Suomen parhaita asiantuntijoita kahdeksi päiväksi luomaan ajankohtaista tilannekuvaa teollisuuden uudistumisesta Suomessa. Tammikuussa 2024 julkaisimme Ateneum-tilaisuuksien pohjalta tilannekuvapaperin teollisuuden uudistumispoluista.

Yhteiskunnallisen aineenvaihdunnan peruskysymykset

Kun tutkitaan yhteiskuntien ympäristö- ja luonnonvaraongelmia ja luodataan reittiä kestävämpään tulevaisuuteen, on hahmotettava ympäristökysymysten moninaisuus. Esimerkiksi pelkästään ilmastonäkökulmassa pitäytyminen voi tuottaa ongelmallisia johtopäätöksiä suhteessa luonnon monimuotoisuuteen. Tarvitaan laajempaa näkemystä, mutta tätä ei saavuteta millään yhdellä yksiselitteisellä mittarilla. BIOS-työssä kokonaisnäkemystä on luotu sosio-ekologisen aineenvaihdunnan näkökulmasta. Tarkastelemalla niitä aine- ja energiavirtoja, joista yhteiskuntien toiminta on riippuvainen, sekä niiden aikaansaamia saasteiden ja jätteiden virtoja, päästään ongelmien moninaisuuden juurille. BIOS on edistänyt näkökulmaa suomalaisessa ympäristökeskustelussa ja esitellyt sitä laajemmalle yleisölle. Tutkimuskirjallisuudessa keskeinen kontribuutiomme on koskenut “irtikytkennän” (decoupling) kysymystä.

Luonnonvarojen käyttö on välttämätöntä kaikille yhteiskunnille, mutta inhimillisiä tarpeita voidaan tyydyttää ja hyvinvointia saadaan luoduksi radikaalisti erilaisin materiaali- ja energiapanoksin. Tämän laadullisen ulottuvuuden ymmärtäminen on välttämätöntä ekologisessa siirtymässä: se ei ole pelkkää vähentämistä vaan myös toisin tekemistä. Hyvää elämää kaikille on tavoiteltava ekologisissa rajoissa. Pureutumalla tarpeentyydytyksen järjestelmien muuttamiseen voidaan yhdistää luonnonvarojen kulutuksen ja luontokuormituksen vähentäminen hyvinvoinnin turvaamiseen.

Tuotanto- ja kulutusjärjestelmien tulevaisuuspolut

Kestävyysmurroksessa yhteiskunnan kaikki sektorit, jokainen tuotanto- ja kulutusjärjestelmä, on muutoksen edessä. BIOS-tutkijat ovat tarkastelleet näitä muutoksia suomalaisessa yhteiskunnassa etenkin metsäteollisuuteen ja energiajärjestelmiin liittyen.

BIOS fasilitoi vuonna 2017 tutkijoiden julkilausuman silloisista biotalous- ja metsänkäyttösuunnitelmista, ja työ tällä saralla on jatkunut koko ajan. Olemme peräänkuuluttaneet kestävämpää metsien käytön ajojärjestystä ja osallistuneet aktiivisesti kriittiseen keskusteluun metsänielujen laskennasta ja Suomen ilmastotavoitteiden saavuttamisesta. Olemme käsitelleet aihetta myös tutkimusartikkeleissa kotimaassa ja kansainvälisesti. Tämän rinnalla tutkijamme ovat tarkastelleet Suomen roolia kansainvälisessä metsäkeskustelussa. Vuosina 2021–2022 toteutettu 12-osainen metsäpodcast toi yhteen poikkeuksellisen laajan joukon aiheen asiantuntijoita keskustelemaan kestävämmästä metsien hoidon ja metsäteollisuuden tulevaisuudesta.

Metsäkysymyksen rinnalla ja usein siihen nivoutuen BIOS on käsitellyt myös suomalaisen energiantuotannon tulevaisuutta. Osallistuimme vuosina 2018–2019 aktiivisesti keskusteluun Helsingin kaukolämmön tulevaisuudesta julkisuudessa ja tutkimuksellisesti. BIOS-tutkijat osallistuivat vuonna 2022 Geologisen tutkimuskeskuksen kanssa raporttiin, jossa tarkasteltiin Suomen dekarbonisaation materiaalivaatimuksia. Tämän pohjalta toteutettiin avoimesti julkaistu energialaskuri. Aiheesta julkaistiin myös tutkimusartikkeli. BIOS osallistui myös aktiivisesti yhteiskunnalliseen keskusteluun energiasiirtymästä Venäjän 2021 käynnistämän hyökkäyssodan myötä.

Monien muiden järjestelmien, kuten vaikkapa liikenne ja kaupungit, suhteen olemme pikemminkin nojanneet näiden alueiden parhaaseen asiantuntemukseen kuin työstäneet niitä aktiivisesti itse.

Globaalit ruokajärjestelmät

Nälän, ruokaturvattomuuden ja ruokajärjestelmien oikeudenmukaisuuskysymysten tutkimus on ollut pitkäkestoinen juonne BIOS-työssä. Julkaistut tieteelliset artikkelit ovat käsitelleet nälän problematiikkaa ja kansainvälisiä ruokakriisejä. Tämän ohella vuosien varrella on julkaistu suuri joukko laajalle yleisölle suunnattuja kirjoituksia, joissa on tartuttu ajankohtaisiin ruokajärjestelmien kysymyksiin, esimerkiksi keskusteluun omavaraisuudesta koronapandemian tai Venäjän hyökkäyssodan synnyttämien kriisien yhteydessä. BIOS on tehnyt yhteistyötä useiden ruokajärjestelmiä tutkivien hankkeiden ja järjestöjen kanssa ja ollut osana mm. Fingon ruokaturvaryhmän toimintaa.

Kulttuurinen muutos

Ekologinen jälleenrakennus edellyttää ja aiheuttaa myös kulttuurista muutosta eli jaettujen merkitysten, arvojen, tapojen ja käytäntöjen muuntumista. Tarkastelemme kulttuurista muutosta kestävyysmurroksen osatekijänä humanistisen ympäristötutkimuksen, kriittisen yhteiskuntateorian ja kestävyystieteen menetelmin. Ajattelemme, että kulttuuriset ilmiöt ovat systeemisissä yhteyksissä paitsi psykologisiin, henkisiin, sosiaalisiin ja poliittisiin tekijöihin myös yhteiskunnalliseen aineenvaihduntaan, ympäristömuutoksiin ja ei-inhimillisiin olentoihin.

Kulttuurinen muutos on laaja kokonaisuus, jota tutkimme ja edistämme taiteen, journalismin sekä opetuksen ja kasvatuksen alueilla. Ihmisten luontosuhteisiin ja ympäristökysymyksiin syventyvän taiteentutkimuksen ohella olemme tehneet yhteistyötä muun muassa tiedekeskus Heurekan, Helsinki Biennaalin, Ateneumin taidemuseon ja useiden muiden kuraattoreiden ja taiteilijoiden kanssa (esim. Agenda – Art 2030). Ympäristö- ja talousjournalismin kysymyksiä olemme käsitelleet lukuisissa toimittajatapaamisissa sekä yhteistyössä Hanna Nikkasen johtaman Hyvän sään aikana -hankkeen kanssa. Opetuksen ja kasvatuksen alalla BIOS on tuottanut sisältöjä muun muassa Lasten ja nuorten säätiön Tulevaisuuskoulun kehittämään rehtoreille suunnattuun ekologisen jälleenrakennuksen valmennusohjelmaan. Olemme myös osaltamme edistäneet opetus-, kasvatus- ja sivistyskysymysten parissa työskentelevien asiantuntijoiden verkostoitumista.

Tarkastelemme kulttuurista muutosta myös kriittisemmällä otteella, tutkimalla esimerkiksi kulttuurin käsitteen käyttöä eri yhteyksissä. Mitä pidemmälle kestävyysmurroksen toteuttamisessa on pyritty etenemään, sitä selvemmäksi on myös käynyt, että vaadittavat toimet nostattavat myös monenlaista yhteiskunnallista, kulttuurista, poliittista ja taloudellista vastustusta. BIOS-työn eräänä juonteena on ollut tutkia ja tuoda esille tällaisia ilmastopolitiikan ja kestävyyssiirtymän julkisia vastustamisen, hämärtämisen, viivyttämisen ja estämisen muotoja. Näiden muotojen tunnistaminen on erityisen tärkeää tilanteessa, jossa yhteiskunnallisia muutoksia pitäisi tehdä nopeasti ja samalla oikeudenmukaisesti, mutta myös siksi, että kestävyystoimia epäileviä puheenvuoroja valjastetaan entistä useammin myös ihmisryhmiä vastakkainasettelevien tai autoritääristen ideologioiden tueksi. Tällä saralla BIOS:n toiminta tähtää oikeudenmukaista kestävyyssiirtymää parhaiten edistävän ilmasto- ja kestävyysasiantuntijan kehittämiseen ja sen tutkimiseen. Työn tuloksena syntyy sekä tutkimusartikkeleita kestävyyssiirtymää estävistä diskursseista ja toimista että puheenvuoroja asiantuntijavaikuttamisen tulevaisuudesta.

Ympäristö osana kokonaisturvallisuutta

BIOS on alusta asti kartoittanut turvallisuussektorin globaaleja ympäristöriskejä koskevaa asiantuntemusta. Kehitämme eri yhteistyötahojen kanssa välineitä riskien kokonaisvaltaisen analyysin ja hallinnan tarpeisiin. Yksi BIOS:n lähtösykäyksistä oli Sitran Uusi turvallisuus -foorumi, joka toi yhteen turvallisuuden, luonnontieteiden ja monien muiden alojen asiantuntijoita.

2018–2023 kehitimme STN-rahoitteisessa WISE-konsortiossa yhteiskunnan luovaa sopeutumista sosio-ekologisiin murroksiin

Vuosina 2018–2023 BIOS oli osa Strategisen tutkimuksen neuvoston (STN) rahoittamaa WISE-konsortiota (Creative Adaptation to Wicked Socio-Environmental Disruptions). Konsortion työpakettien johtajat olivat Janne I. Hukkinen (Helsingin yliopisto, konsortion johtaja), Turo-Kimmo Lehtonen (Tampereen yliopisto, konsortion varajohtaja), Sakari Kuikka (Helsingin yliopisto), Peter Lund (Aalto-yliopisto), Markku Wilenius (Turun yliopisto) ja Paavo Järvensivu (BIOS-tutkimusyksikkö, konsortion vuorovaikutusvastaava).

WISE:n tavoitteena oli parantaa 1) viheliäisiä sosio-ekologisia murroksia koskevaa päätöksentekoa ja 2) Suomen sietokykyä ja sopeutumista murroksiin. WISE kehitti ja testasi uutta integroitua politiikkamekanismia, politiikkapäämajaa (Policy Operations Room, POR), erityisesti kaupunkien johdon tasolla. Politiikkapäämaja on strategisen kriisinhallinnan mahdollistava päätöksentekoalusta, joka tuo yhteen päättäjät ja asiantuntijat ja auttaa heitä ylittämään toimialarajat, tunnistamaan vaihtoehtoisia tulevaisuuksia, koettelemaan erilaisia ongelmankehystyksiä ja ratkaisumalleja sekä madaltamaan osallistujien henkilökohtaisia puolustusmekanismeja. Toistuvasti käytettynä politiikkapäämajojen kaltaiset alustat ylläpitävät ja päivittävät strategista tilannekuvaa eri toimijoiden kesken.

BIOS:n johdolla WISE kehitti myös internet-pohjaisen yhteistyöalustan suomalaisten kuntien päättäjille ja asiantuntijoille. Tulevaisuuden tilannehuone on työpajamuotoinen harjoitus, jossa osallistujat ylittävät tavanomaiset tehtävänkuvansa ja rakentavat kokonaiskuvaa kuntansa tulevaisuudesta ympäristö- ja taloustekijät yhdistäen. Harjoitus on edelleen maksuttomasti ja vapaasti kuntien käytettävissä.

Pilottiprojektissamme 2015–2017 kehitimme ympäristö- ja resurssitekijöitä käsittelevää journalismia Ylen Yhteiskuntatoimituksen kanssa

Yhteistyö Ylen kanssa uudenlaisen ympäristöjournalismin kehittämiseksi oli BIOS-tutkimusyksikön pilottiprojekti, joka sai rahoituksen tutkijoiden ja toimittajien välistä yhteistyötä tukevasta Koneen Säätiön Jakautuuko Suomi -hausta. Ensimmäisessä vaiheessa syksystä 2015 lähtien tapasimme toimittajatiimiä säännöllisesti, tuotimme laajoja taustaraportteja väestönkasvun, ruoantuotannon, vesikriisien ja talouden kaltaisista teemoista sekä järjestimme toimittajille koulutuspäivän. Taustoituksen pohjalta ilmestyi artikkeleita muun muassa ympäristöpakolaisuudesta, maaperän hiilivarastoista ja metsien hiilinieluista.

Yhteistyöprojektin tärkein tulos oli monimediallinen ”Tehtävänä tulevaisuus” -kokonaisuus, joka ilmestyi syksyn 2017 mittaan. Suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuutta käsittelevä keskustelujen, kuunnelmien, haastatteluiden ja uutisjuttujen kokoelma toteutettiin yhteistyössä BIOS-tutkimusyksikön sekä Ylen yhteiskuntatoimituksen ja draamatoimituksen kesken. Kaikki projektissa tuotetut sisällöt eivät ole enää saatavilla, mutta Jari Hanskan luotsaama podcast-sarja Tulevaisuus hanskassa on yhä kuunneltavissa ja siihen liittyvät videot katsottavissa. Projekti päättyi vuoden 2017 lopussa.

Julkaisut

Julkaisut

BIOS-tutkijoiden julkaisuja.
Jos et pääse käsiksi haluaamasi julkaisuun, olethan yhteydessä: contact@bios.fi

Kaikki

Artikkeli

Kirja

Report

Report

Muut

Itseksi puiden kanssa: Identiteettiä jäsentävät puut suomalaisessa nykyrunoudessa ja lempipuuaiheisessa verkkokyselyssä

Elore, 30(1), 34–58, 2023.

Lummaa, K., Vainio, K., Korrensalo, A., Takala, T., & Tuittila, E.-S.

Ekologisen jälleenrakennuksen haaste

Talouskuri tuli Suomeen, toimittanut Janne Autto, Vastapaino 2023.

Tero Toivanen, Paavo Järvensivu & Ville Lähde

Policy documents considering biodiversity, land use, and climate in the European Arctic reveal visible, hidden, and imagined nexus approaches

One Earth, 3. January 2033

Sirpa Rasmus, Johanna Yletyinen, Simo Sarkki, Mia Landauer, Maria Tuomi, Marit K. Arneberg, Jarle W. Bjerke, Dorothee Ehrich, J. Otto Habeck, Tim Horstkotte, Sonja Kivinen, Teresa Komu, Timo Kumpula, Leena Leppänen, Heidrun Matthes, Christian Rixen, Sari Stark, Ningning Sun, Hans Tømmervik, Bruce C. Forbes, Jussi T. Eronen

Tavoitteena reilu ja kestävä talous

Sitra, 2022.

Paavo Järvensivu, Jussi Ahokas ja Tero Toivanen

Ekologinen jälleenrakennus: mitä ja miksi?

Elämän vuoksi. Toimittaneet Kotiaho, J. S., Ylikulju, K., Hytönen, J. & Kuusiaho, V. Into, 2023.

Paavo Järvensivu

Identiteettiä jäsentävät puut suomalaisessa nykyrunoudessa ja lempipuuaiheisessa verkkokyselyssä

Elore, Vol 30 Nro 1

Karoliina Lummaa, Kaisa Vainio, Aino Korrensalo, Tuomo Takala ja Eeva-Stiina Tuittila

Teollisen kestävyyssiirtymän tiedevetoinen suunnittelu

Poliittinen Talous, 11(1)

Järvensivu, P., Toivanen, T., Vadén, T., Lähde, V., Majava, A., Ahokas, J., Hakala, E., & Eronen, J. T.

Ihmistieteelliset näkökulmat ja rinnakkaiset tulevaisuuspolut – katsaus metsäsuhdetutkimuksen kenttään

Vuosilusto 14. Metsät ja tulevaisuus.

Eeva-Lotta Apajalahti, Inkeri Aula, Terhi Ek, Tuulikki Halla, Maija Halonen, Eeva Houtbeckers, Eeva K. Kallio, Reetta Karhunkorva, Jaana Laine, Lotta Leiwo, Karoliina Lummaa, Anne Matilainen, Annukka Näyhä, Emmi Salmivuori, Tiina Seppä, Jenni Simkin & Tuomo Takala

A socio-technical lens on security in sustainability transitions: Future expectations for positive and negative security

Futures, 141

Paula Kivimaa, Marie Claire Brisbois, Dhanasree Jayaram, Emma Hakala, Marco Siddi

Teollisen murroksen suunnittelu tekee näkyväksi mahdolliset ja houkuttelevat tulevaisuuspolut Suomessa

Ideapaperi 1.9.2022

BIOS-tutkimusyksikkö

Teollinen murros ekohyvinvointivaltiossa: Mitä teollisuuden vähähiilitiekartat kertovat suomalaisen kestävyysmurroksen edellytyksistä?

Alue Ja Ympäristö50(2), 8–27. (2021)

Toivanen, T., Vadén, T., Majava, A., Järvensivu, P., Lähde, V., & Eronen, J. T.

A simulation exercise for incorporating long-term path dependencies in urgent decision-making

Futures, 132, September 2021

Paavo Järvensivu, Helmi Räisänen, Janne I. Hukkinen

Body mass-related changes in mammal community assembly patterns during the late Quaternary of North America

Ecography 44, 56-66

Pineda-Munoz, S., Jukar, A.M., Toth, A. B., Fraser, D., Du, A., Barr, W.A., Amatangelo, K.L., Balk, M.A., Behrensmeyer, A.K., Blois, J., Davis, M., Eronen, J.T., Gotelli, N.J., Looy, C.V., Miller, J.H., Shupinski, A.B., Soul, L.C., Villasenor, A., Wing, S., Lyons, S.K.

Climatic effects on niche evolution in a passerine bird clade depend on paleoclimate reconstruction method.

Evolution. Early online, March 2021.

Eyres, A., Eronen, J.T., Hagen, O., Boehning-Gaese, K. & Fritz, S. A.

Investigating biotic interactions in deep time

Trends in Ecology & Evolution 36, 61-75

Fraser, D., Soul, L.C., Tóth, A.B., Balk, M.A., Eronen, J.T., Pineda-Munoz, S., Shupinski, A.B, Villaseñor, A., Barr, W.A., Behrensmeyer, A.K., Du, A., Faith, J.T., Gotelli, N.J, Graves, G.R, Jukar, A.M., Looy, C.V., Miller, J.H., Potts, R., Lyons, S.K.

To continue to burn something? Technological, economic and political path dependencies in district heating in Helsinki, Finland

Energy Research & Social Science 58 (2019).

T. Vadén, A. Majava, T. Toivanen, P. Järvensivu, E. Hakala, J.T. Eronen.

Land mammals form eight functionally and climatically distinct faunas in North America but only one in Europe

Journal of Biogeography 46(1)

Kari Lintulaakso, P. David Polly and Jussi T. Eronen

A Lot of Talk But Little Action: The Blind Spots of Nordic Environmental Security Policy

Sustainability 201911(8)

Emma Hakala, Ville Lähde, Antti Majava, Tero Toivanen, Tere Vadén, Paavo Järvensivu, Jussi T. Eronen

Northern Warning Lights: Ambiguities of Environmental Security in Finland and Sweden

Sustainability 201911(8).

Emma Hakala, Ville Lähde, Antti Majava, Tero Toivanen, Tere Vadén, Paavo Järvensivu, Jussi T. Eronen

Miten järjestää työ ja työllisyys ekologisen jälleenrakennuksen aikakaudella?

Teoksessa A. Suoranta & S. Leinikki (toim.) Rapautuvan palkkatyön yhteiskunta. Vastapaino 2018
Paavo Järvensivu ja Tero Toivanen

Antroposeeni: ihmisen aika geologiassa ja kirjallisuudentutkimuksessa

Kirjallisuudentutkimuksen aikakauslehti Avain 1/2017
Karoliina Lummaa

Tämä ihmisen maailma? Planeetan hätätila, antroposeenikertomuksen kritiikki ja antroposeenin vaihtoehtoinen historia

Tiede & edistys 1/2017, s. 6–35.
Tero Toivanen ja Mikko Pelttari.

The Many Anthropocenes: A Challenge for the Disciplines

2017, The Anthropocene Review 4, 183-198

Tero Toivanen, Karoliina Lummaa, Antti Majava et al.

Feeding ecology and morphology make a bamboo specialist vulnerable to climate change

2017, Current Biology 27, 3384-3389

Jussi T. Eronen et al.

A post-fossil fuel transition experiment: Exploring cultural dimensions from a practice-theoretical perspective

2017, Journal of Cleaner Production 169, 143-151

Paavo Järvensivu

Antroposeeni: ihmisen aika geologiassa ja kirjallisuudentutkimuksessa

2017, Avain 1, 68-77

Karoliina Lummaa

Tämä ihmisen maailma? Planeetan hätätila, antroposeenikertomuksen kritiikki ja antroposeenin vaihtoehtoinen historia

2017, Tiede & edistys 1: 42, 6–35

Tero Toivanen, Mikko Pelttari (toim.)

Merging paleobiology with conservation biology to guide the future of terrestrial ecosystems

2017, Science 355

A.D. Barnosky et al.

Kenen antroposeeni? Maapallojärjestelmätieteen paradigmamuutos, ihmistieteiden antroposeeni ja käsitteiden moninaisuus

2016, Kosmopolis 46, 3, 41–54

Jussi T. Eronen, Karoliina Lummaa, Tero Toivanen et al.

Rajattomasti rahaa niukkuudessa

2016, Like

Paavo Järvensivu

Holocene shifts in the assembly of plant and animal communities implicate human impacts

2016, Nature 529, 80–83

S.K. Lyons et al.

Posthumanismi

2014, Eetos

Lea Rojola, Karoliina Lummaa (toim.)

Introducing the Scientific Consensus on Maintaining Humanity’s Life Support Systems in the 21st Century: Information for Policy Makers

2014, The Anthropocene Review 1, 78–109

A.D. Barnosky et al.

Converge in distribution patterns of Europe’s plants and mammals is due to environmental forcing

2012, Journal of Biogeography 39, 1633–1644

H. Heikinheimo, J.T. Eronen et al.

Monitieteinen ympäristötutkimus

2012, Gaudeamus

Karoliina Lummaa, Mia Rönkä, Timo Vuorisalo (toim.)

Luonnon politiikka

2003, Vastapaino

Yrjö Haila, Ville Lähde (toim.)

Blogi

Blogi

12.4.2024
Uutiskirje 4/2024 Huhtikuisessa uutiskirjeessä kerrotaan Tere Vadénin ja Antti Salmisen energiatrilogian viimeisen osan ilmestymisestä, onnitellaan 30-vuotiasta niin & näin -lehteä ja iloitaan BIOS-tutkijoiden mukanaolosta Vuoden tiedekynän 2024 ehdokaslistalla. Sen lisäksi on asiaa mm. ilmastonmuokkauksesta, ruokajärjestelmistä ja talouskasvun määritelmistä. Uutiskirjeen voit tilata täältä. BIOS-videoita ja podcasteja löytyy paljon, ja sosiaalisen median kanaviamme ovat mm. Facebook, Instagram, Bluesky ja Mastodon. ’Merkitys ja ala-aine’ päättää energian […] Uutiskirje

8.4.2024
“Ilmastonmuokkauksen” hämärä kaatoluokka Pitkään ilmastokeskustelun marginaalissa ollut “ilmastonmuokkaus” on murtautunut voimalla valtavirran keskusteluun, ja kiista käy kuumana. Jotkut pitävät sitä välttämättömänä, toiset haluaisivat lopettaa aiheen tutkimisenkin. Mutta mistä oikeastaan puhutaan? Ilmastonmuokkaukselle ei ole olemassa yhtä määritelmää, vaan se on sekalainen kaatoluokka. Tämä sitä suurempi ongelma mitä salonkikelpoisemmaksi aihe muuttuu. Määritelmän hämäryys mahdollistaa sen, että lapsi menee pesuveden mukana, […]

18.3.2024
Väestöpuhe on harhatietoa tulvillaan Väite väestönkasvusta jonkinlaisena ihmiskunnan “ekologisena perisyntinä” nousee yhä uudelleen esiin. Se on ympäristökeskustelun sitkeimpiä ja voimallisimpia myyttejä, joka kuitenkin perustuu lukuisiin harhakäsityksiin – tahattomiin ja tahallisiin. Hyvin usein virheelliset väestökannat nivoutuvat myös rasistisiin ja itsekkäisiin asenteisiin. Houkutus sivuuttaa väestökysymys sisäsyntyisesti rasistisena on tämän vuoksi monille suuri, mutta sekin on virhe. Väestöasioita on ymmärrettävä paremmin, jotta […]

20.2.2024
Keikahtavatko Atlantin merivirrat uuteen tilaan? Helmikuun alussa uutisoitiin Science Advances -lehdessä julkaistusta uudesta tutkimuksesta, joka käsitteli Atlantin valtameren virtausjärjestelmän (AMOC, Atlantic meridional overturning circulation) kehitystä. Uutisotsikoissa varoitettiin järjestelmän olevan lähellä vaarallista keikahduspistettä, joka johtaisi uudenlaiseen ilmastokatastrofiin, jonka myötä muun muassa “Suomi jäätyy” ja edessä on uusi jääkausi. Asia ei ole uusi, sillä AMOC:in heikentymisestä on varoitettu jo vuosia, mutta tämä […]

14.2.2024
Uutiskirje 2/2024 Vuoden ensimmäisessä uutiskirjeessä syvennymme vähälle huomiolle jääneeseen ilmastoraporttiin, joka muistuttaa etenkin teollisen murroksen ja kansainvälisen solidaarisuuden merkityksestä päästökehitykselle tällä vuosisadalla. Sen lisäksi kirje sisältää asiaa BIOS-podcastsarjan uusista jaksoista, ruokajärjestelmien mullistuksen tarpeesta, arktisesta ulottuvuudesta, sähkömarkkinoista sekä suomalaisten metsien käytöstä. (Tilaa uutiskirje sähköpostiisi täältä). Maailmalta Jos päästöt saadaan laskuun, voivatko ne nousta uudelleen? Dubain ilmastokokouksen alla ilmestyi […]

20.12.2023
BIOS-tutkimusyksikön toiminta vuonna 2023 Viimevuotisen BIOS-festivaalin ja siellä julkaistun ideapaperin jäljissä oli teollisen murroksen suunnittelu yhä keskeisempi yhdistävä teema BIOS-tutkimusyksikön työssä. Alkuvuodesta julkaistiin tutkijoidemme yhteisartikkeli “Teollisen kestävyyssiirtymän tiedevetoinen suunnittelu” Poliittinen talous -lehdessä, ja työteliään vuoden päättivät Ateneumin kanssa yhteistyössä toteutetut Kestävyysmurroksen suunnittelupilotit. Vuoden mittaan aihetta käsiteltiin myös Paavo Järvensivun ja Tere Vadénin artikkelissa Politiikasta-lehdessä sekä Kauppalehdessä (maksumuuri). Monivuotinen WISE-tutkimushanke […]

12.12.2023
Uutiskirje 12/2023 Joulukuun uutiskirjeen avaamme kertomalla BIOS-tutkijoiden Ateneumin taidemuseossa järjestämästä kestävyysmurroksen suunnittelupilotista. Sen jälkeen tarkastelemme Dubain COP28-ilmastoneuvotteluiden tiimoilta ilmastokriisin ja -politiikan nykytilaa monelta kantilta. Esittelemme myös tutkimusyksikön uuden tutkijan Tellervo Ala-Lahden, joka kirjoitti blogitekstin ympäristölupien sujuvoittamisesta. Tämän lisäksi kirjeessä on asiaa kriisinhallinnan dramaturgiasta, elonkirjosta, ruokakriiseistä, energiamurroksesta, taloudesta sekä kosolti BIOS-tutkijoiden podcast-esiintymisiä. Uutiskirjeen voit tilata sähköpostiisi täältä. Suunnittelupilotti […] Uutiskirje

11.12.2023
Ympäristölupaprosessien teollisuuspoliittiset ulottuvuudet Ympäristöluvituksiin kytkeytyy kaksi keskeistä kysymystä. Ensinnäkin kysymys siitä, miten luvitusprosessit voivat toimia kannustimena uusien teollisten teknologioiden edistämisessä. Toiseksi avoinna on, miten ympäristöluvat voivat tukea teollisuuden ympäristövaikutusten pienentymistä, liittyyhän uusiin teknologioihin merkittävää tieteellistä epävarmuutta. Tässä tekstissä tarkastellaan lupien vaikutuksia teollisuuspolitiikkaan, erityisesti niiden roolia vihreässä siirtymässä.  Luvitus on tärkeimpiä oikeudellisia keinoja hallita yksityisten teollisten hankkeiden ympäristövaikutuksia. Ympäristölupaa […]

7.12.2023
Elonkirjo ja kulttuuri osana kokonaisturvallisuutta Luonnon monimuotoisuutta koskevassa keskustelussa talous ja ympäristön tila asetetaan usein vastakkain, eikä muille näkökulmille jää tilaa. Yhteiskunnat ovat kuitenkin täysin riippuvaisia luonnosta ja luonnon monimuotoisuudesta. Syvästi inhimillisiksi ja sosiaalisiksi mieltyvät turvallisuus ja kulttuuri edellyttävät nekin elinvoimaista luontoa sekä kestävää kansallista ja kansainvälistä luonnonvarojen hallintaa. Kokonaisturvallisuus tarjoaakin kiinnostavan kehyksen luontokadon riskien tarkasteluun. Valmisteilla olevan Suomen biodiversiteettistrategian […] Kulttuurinen muutos

29.11.2023
Ilmastonmuutoksen tilannekatsaus Dubain ilmastokokouksen alla Globaali ilmastokokous COP28 alkaa Dubaissa marraskuun lopussa ja kestää pitkälle joulukuuhun. Kokouksen asetelmien hahmottamiseksi tämä Politicon artikkeli on hyödyllistä luettavaa, samoin tietysti Carbon Briefin kooste eri osapuolten tavoitteista. Guardianin jutussa käydään läpi tulevan kokouksen avainteemoja ja -kysymyksiä. Lehti käsittelee myös sitä, miten kokouksen puheenjohtajan taustayhtiöllä on poikkeuksellisen rajut suunnitelmat öljyn ja maakaasun tuotannon kasvattamiseksi.   […]

16.11.2023
Talousvaliokunnalle: hiilirajamekanismi Annoimme 16. marraskuuta 2023 pyynnöstä lausunnon eduskunnan talousvaliokunnalle. Asia: HE 52/2023 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi Euroopan unionin hiilirajamekanismia koskevan asetuksen toimeenpanosta ja Tullin hallinnosta annetun lain 2 §:n muuttamisesta: https://www.eduskunta.fi/pdf/HE+52/2023 Lausunnon pääsanomat: BIOS-tutkimusyksikkö suhtautuu EU:n hiilirajamekanismiin myötämielisesti. Kansainvälisessä markkinaehtoisessa vihreän siirtymän ohjauskehikossa hiilirajamekanismi on tärkeä toistaiseksi puuttunut palanen, joka edistää saastuttaja maksaa -periaatteen toteutumista. Hallitus […] Lausunto PDF

13.11.2023
Miksi biodiversiteetin turvaamisesta luistetaan niin helposti? Monia erilaisia asioita pitää suojella, monissa erilaisissa paikoissa. Biodiversiteetin suojelutarpeiden hämärtämistä ja suojelusta luistamista helpottaa asian aito monimutkaisuus. Mitä pidemmälle ilmastonmuutos ja muut kriisit etenevät, sitä enemmän on suojeltava tulevaisuuden mahdollisuuksia nykyisten rikkauksien lisäksi. Tätä monimutkaisuutta suojelun vastustajat käyttävät hämätäkseen – edes selkeä ja tieteellisesti riittävän vankka numero, 30 prosenttia suojeluun, ei kelpaa, kun voi […]

12.11.2023
Valtiovarainvaliokunnan verojaostolle: polttoaineiden valmistevero Annoimme 12. marraskuuta 2023 pyynnöstä lausunnon eduskunnan valtiovarainvaliokunnan verojaostolle. Asia: HE 36/2023 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi nestemäisten polttoaineiden valmisteverosta annetun lain liitteen muuttamisesta Lausunnon pääsanomat: Suomi on ottanut tavoitteekseen hiilineutraaliuden vuoteen 2035 mennessä ja hiilinegatiivisuuden pian sen jälkeen. Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt ja niiden nopea vähentäminen määrittävät oleellisesti tähän tavoitteeseen pääsemistä. Liikenteen polttoaineiden verotus ja muut […] Lausunto PDF

23.10.2023
Valtiovarainvaliokunnalle: talousarvio 2024 ja JTS 2024-27 Annoimme 18. lokakuuta 2023 pyynnöstä lausunnon eduskunnan valtiovarainvaliokunnalle. Asiat: HE 41/2023 vp Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2024 https://www.eduskunta.fi/pdf/HE+41/2023 VNS 1/2023 vp Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2024—2027 https://www.eduskunta.fi/pdf/VNS+1/2023 Lausunnon pääsanomat: Geopoliittiset jännitteet, sodat Euroopassa ja Lähi-idässä, energiakriisi ja hitaammin päälle vyöryvä ekologinen kriisi määrittävät yhteiskuntapolitiikan tavoitteita ja mahdollisuuksia Suomessa. Valtion talousarviolla pitäisi […] Lausunto PDF

18.10.2023
Talousvaliokunnalle: kestävän rahoituksen taksonomia Annoimme 18. lokakuuta 2023 pyynnöstä lausunnon eduskunnan talousvaliokunnalle. Asiat: E 32/2023 vp Valtioneuvoston selvitys: EU:n kestävän rahoituksen taksonomian delegoidut asetukset E 33/2023 vp Valtioneuvoston selvitys: Komission tiedonanto koskien kestävän rahoituksen kehystä, joka toimii käytännössä, Komission suositus kestävään talouteen siirtymistä varten annetun rahoituksen helpottamiseksi ja muut tiedonantoon liittyvät asiakirjat Lausunnon pääsanomat: EU:n kestävän rahoituksen kehyksen tavoitteena […] Lausunto PDF

26.9.2023
Suurelle valiokunnalle: EU:n omat varat Annoimme 26. syyskuuta 2023 pyynnöstä lausunnon eduskunnan suurelle valiokunnalle. Asiat: U 22/2022 vp Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle komission ehdotuksista: ehdotus neuvoston päätökseksi Europan unionin omien varojen järjestelmästä annetun päätöksen (EU, Euratom) 2020/2053 muuttamiseksi (omien varojen päätös); ehdotus neuvoston asetuksen vuosia 2021-2027 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta annetun asetuksen muuttamiseksi (rahoituskehysasetus) https://www.eduskunta.fi/pdf/U+22/2022?lang=fi U 39/2022 vp Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle […] Lausunto PDF

25.9.2023
Suurelle valiokunnalle: rahoituskehys, strategisten teknologioiden kehysväline Annoimme 25. syyskuuta 2023 pyynnöstä lausunnon eduskunnan suurelle valiokunnalle. Asiat: E 17/2023 vp EU:n monivuotisen rahoituskehyksen 2021-2027 välitarkistus U 38/2023 vp Valtioneuvoston kirjelmä, rahoituskehysasetus U 41/2023 vp Euroopan strategisten teknologioiden kehysvälineen perustaminen (STEP) Lausunnon pääsanomat: Strateginen kriisinhallinta ja erityisesti kestävyysmurros vaativat julkisia investointeja ja transformatiivista innovaatio- ja teollisuuspolitiikkaa, joiden puute tai epäonnistuminen johtaa mittaamattomiin kustannuksiin. […] Lausunto PDF

25.9.2023
Kestävyysmurrosta suunnitellaan Ateneumissa BIOS ja Ateneumin taidemuseo toteuttavat kestävyysmurroksen tiedevetoista suunnittelua pilotoivan tilaisuuksien sarjan Ateneumissa marras-joulukuussa 2023. Suunnittelun tarkoituksena on muodostaa eri alojen asiantuntijoiden yhteistyönä tilannekuva Suomen suunnasta syvän yhteiskunnallisen muutoksen kynnyksellä. Minkälaisia realistisia ja houkuttelevia tulevaisuuspolkuja yhteiskunnan ja talouden eri sektoreilla on ja miten ne nivoutuvat yhteen? Miten eri tavoitekentät, kuten ekologiset reunaehdot, teollisuuden kilpailukyky, turvallisuus ja […]

20.9.2023
Talousvaliokunnalle: rahoituskehys, strategisten teknologioiden kehysväline, omien varojen järjestelmä Annoimme 20. syyskuuta 2023 pyynnöstä lausunnon eduskunnan talousvaliokunnalle. Asiat: E 17/2023 vp EU:n monivuotisen rahoituskehyksen 2021-2027 välitarkistus U 41/2023 vp Euroopan strategisten teknologioiden kehysvälineen perustaminen (STEP) UJ 21/2023 vp – U 22/2022 vp EU:n omien varojen järjestelmä, muutokset Lausunnon pääsanomat: Strateginen kriisinhallinta ja erityisesti kestävyysmurros vaativat julkisia investointeja ja transformatiivista innovaatio- ja teollisuuspolitiikkaa, joiden puute […] Lausunto PDF

14.9.2023
Valtiovarainvaliokunnalle: finanssipolitiikan säännöt Annoimme 14. syyskuuta 2023 pyynnöstä lausunnon eduskunnan valtiovarainvaliokunnalle. Asia: U 23/2023 vp Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle Euroopan komission ehdotukset Euroopan unionin finanssipolitiikan sääntöjen muuttamiseksi (Finanssipolitiikan säännöt) https://www.eduskunta.fi/pdf/U+23/2023?lang=fi Lausunnon pääsanomat: EU:n komission ehdotus talouspolitiikan koordinaatiokehikon ja EU:n finanssipolitiikan sääntöjen muuttamiseksi tekee toteutuessaan EU:n talouspolitiikan koordinaatiosta aiempaa joustavampaa ja harkinnanvaraisempaa, mutta samalla uskottavampaa. Nykyisissä yhteiskunnallisissa olosuhteissa, joissa laaja-alainen […] Lausunto PDF

28.8.2023
Mitä on vetytalous? Vedyn teknologisista mahdollisuuksista on puhuttu vaikka kuinka kauan, mutta viime vuosina “vetytalous” on noussut pelkästä teknologisesta ideasta laajemmaksi yhteiskunnalliseksi visioksi. Kuin “kiertotalous” tai “biotalous” aiemmin, se lupaa suorastaan yhteiskunnan aineenvaihdunnallista mullistusta. Investoinnit tähän visioon ovat kasvaneet voimakkaasti, ja poliittista pääomaa kerätään sen taakse hurjalla vauhdilla. Siksi juuri nyt on tärkeä hetki katsoa, mitä kaikkea vetytalous […]

16.6.2023
Uutiskirje 6/2023 Kesäkuinen uutiskirjeemme (tilaa tästä) poikkeaa normaalista muodosta – nimittäin sen sijaan, että kertaisimme uutisia maailmalta, kerromme BIOS-tutkijoiden matkoista maailmalla. Tutkijamme osallistuivat Beyond Growth -konferenssiin Brysselissä ja vierailivat Uppsalan yliopiston Climate Change Leadership -tutkimusryhmän vieraina Ruotsissa. Omia julkaisuja ja muuta toimintaa on kertynyt muutenkin kosolti. Beyond Growth -konferenssi 15.–17.5. Brysselissä Jussi Ahokas ja Paavo Järvensivu osallistuivat Beyond […] Uutiskirje

22.5.2023
Teollisuuspolitiikka ja eurooppalainen kestävyysmurros Teollisuuspolitiikasta puhuminen ei ole aivan helppoa, kun paikalla on edustava joukko Euroopan unionin meppejä ja ylintä johtoa, aina Ursula von der Leyeniä ja Roberta Metsolaa myöten, sekä kansainvälinen huippuedustus tutkijoita ja järjestöjen edustajia, jotka suhtautuvat kriittisesti talouskasvuun politiikan ylimpänä tavoitteena. Karkeasti ottaen: totunnaisen politiikan suunnasta on helppoa nähdä teollisuuspolitiikan asettuvan vastoin EU:n sääntöperustaista vapaakauppalinjaa, ja […]

9.5.2023
Kulttuuri suomalaisessa luonnonvarahallinnassa Miten ja millaisiin tarkoituksiin luonnonvaroja tulisi käyttää, jotta käyttö olisi kestävää? Näillä kysymyksillä on kulttuurisetkin, arvoihin, perinteisiin ja luonnon kokemiseen liittyvät ulottuvuutensa. Kulttuurin ja kestävyysmurroksen yhteyksiä voi jäljittää tutkimalla suomalaisten luonto- ja luonnonvarastrategioiden kulttuuria koskevia mainintoja ja käsityksiä. Oikeus luontoon nousee kulttuurisessa tarkastelussa keskeiseksi: luonnonvarahallinnan on sovitettava yhteen erilaisten ihmisryhmien odotuksia ja tarpeita – luonnon […] Kulttuurinen muutos

2.5.2023
Kulttuuri ja kestävyysmurros Kulttuurin merkitys kestävyysmurroksessa ja ekologisessa jälleenrakennuksessa on tänä päivänä laajasti tunnistettu. Mutta mistä puhutaan, kun puhutaan kulttuurista? Kulttuurin määritelmien ja merkitysten moninaisuus voi turhauttaa, mutta se on myös tarpeellista. Mitä laajemmin, syvemmin ja vaihtelevammin voidaan ajatella kulttuurin ja kestävyysmurroksen suhteita, sitä enemmän muodostuu inhimillistä pääomaa kestävyysmurroksen toteuttamiseen ja sen haastavimpienkin puolien sietämiseen. Sana kulttuuri esiintyy […] Kulttuurinen muutos

21.4.2023
Uutiskirje 4/2023 Nyt mennään jo vaalien jälkeisessä huhtikuussa ja odotellaan uutta hallitusta. Uutiskirjeessä (tilaa tästä) muistutetaan toisesta ajankohtaisuudesta: IPCC:n kuudennen arviointiraportin yhteenveto on ilmestynyt ja sanoma tarkentuu: vahingot ovat jo pitkällä, toimet myöhässä, mutta yhä tärkeämpiä! Tarkennusta tarjoaa myös pureutuminen pääomaan: rahamuotoisen pääoman saatavuus ei IPCC:n mukaan ole väistämätön este, mutta miten lienee reaalipääoman ja inhimillisen pääoman […]

12.4.2023
Viimeinen ilmastoraportti ennen historian saranahetkeä “Tämän vuosikymmenen valinnat ja tehdyt toimet vaikuttavat nyt ja tuhansien vuosien päähän.” – IPCC, AR6 Synthesis Report, Summary for Policymakers (25) Kansainvälinen ilmastopaneeli IPCC julkaisi maaliskuussa synteesin kuudennesta arviointiraportistaan (AR6). Tämä summeeraus päätti prosessin, joka on kaikkiaan kestänyt kahdeksan vuotta: päätökset AR6:n metodologiasta sekä tulevien raporttien työnjaosta tehtiin Nairobissa vuonna 2016. Sen jälkeen on ilmestynyt […]

4.4.2023
Miksi Suomi älähti EU:n energiansäästötavoitteesta? – Sähkön ja energian välille ei voi vetää yhtäläisyysmerkkiä Maaliskuun lopulla uutisoitiin EU:n uudesta energiatehokkuusdirektiivistä ja suomalaisista reaktioista siihen. Ylen jutussa 27.3. otsikoitiin EU:n “jyräävän” läpi lain, joka “vaarantaa Suomen nykyiset ilmastotavoitteet”. Närä kohdistui erityisesti direktiiviin kuuluviin energiasäästötavoitteisiin, joita ministeri Mika Lintilä kutsui “täysin järjettömiksi”. Mistä tässä oikein on kysymys? Direktiivin mukaan EU:n jäsenvaltioiden on yhdessä vähennettävä energiankulutustaan 11,7% vuoteen 2030 mennessä, suhteessa vuoden […]

31.3.2023
Petteri Taalaksen virheelliset väestönäkemykset YK:n alaisen Maailman ilmatieteen järjestön WMO:n pääsihteeri Petteri Taalas vieraili lauantaina 25.3. Ylen ykkösaamussa Seija Vaaherkummun haastateltavana, ja haastattelun sisältöä kerrattiin myös verkkosivujen artikkelissa. Jälleen kerran Taalaksen lausunnot herättivät yleistä hämmennystä, sillä niihin sisältyi suuri joukko hyvin ongelmallisia väitteitä. BIOS-tutkimusyksikköhän tarttui Taalaksen väitteisiin jo vuonna 2019, ja Yle julkaisi aiheesta samana vuonna laajan artikkelin. Syyskuussa […]

20.3.2023
Uutiskirje 3/2023 Voit tilata BIOS-uutiskirjeen täältä. Toimintaamme voi seurata myös Facebook-sivullamme, Twitterissä ja Mastodonissa. Youtube-kanavallamme on kerätty omia videoitamme ja muita esiintymisiämme. Kotisivuillemme olemme keränneet myös listan videoesiintymisistä ja podcasteista. Maailmalta: aavan meren sopimus ja valtamerten syvät ongelmat Maaliskuun alussa kuultiin yllättäviä ja hyviä uutisia, kun YK:n pari vuosikymmentä kestäneissä neuvotteluissa saatiin kuin saatiinkin aikaan aavaa merta (high seas) koskeva sopimus. Sopimus koskee valtioiden aluevesien ja talousvyöhykkeiden […]

13.2.2023
Uutiskirje 2/2023 Voit tilata BIOS-uutiskirjeen täältä. Toimintaamme voi seurata myös Facebook-sivullamme, Twitterissä ja Mastodonissa. Youtube-kanavallamme on kerätty omia videoitamme ja muita esiintymisiämme. Kotisivuillemme olemme keränneet myös listan videoesiintymisistä ja podcasteista. Maailmalta: ilmastonmuutoksen lukupaketti Viime kuukausina ilmastonmuutosta, sen hillintää ja hillinnän epäonnistumisia koskien on tullut niin paljon uutisia ja tutkimuksia, että kokosimme uutiskirjeen tilaajille lukupaketin aiheesta.  Ensin katsaus taaksepäin: Carbon Brief tarkastelee tässä artikkelissaan ilmastonmuutoksen etenemistä vuonna 2022. Tärkeänä […]

2.2.2023
Valtiovarainvaliokunnan verojaostolle: polttoaineveron alentaminen Annoimme 2. helmikuuta 2023 pyynnöstä lausunnon eduskunnan valtiovarainvaliokunnan verojaostolle. Asia: KAA 11/2021 vp Polttoaineveron alentaminen https://www.eduskunta.fi/pdf/KAA+11/2021 Lausunnon pääsanomat: Kansalaisaloitteessa esitettyä polttoaineveron alentamista ei pidä toteuttaa. Kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen (nettotasolla) on kaikkien yhteiskuntien päätehtäviä. Siinä ei ole onnistuttu Suomessa. Mitään toimia, joiden seurauksena päästövähennykset viivästyvät tai päästöt jopa kasvavat, ei ole syytä tehdä. Liikenteen päästövähennykset ovat täysin […] Lausunto PDF

2.2.2023
Yhteiskunnallinen aineenvaihdunta – mitä se on? BIOS-tutkijat ovat käyttäneet usein kirjoituksissaan ilmaisua yhteiskunnallinen, materiaalinen tai sosio-ekologinen “aineenvaihdunta” (metabolism, Stoffwechsel). Alkuperäinen innostus tälle on saatu materiaalivirtojen tutkimuksesta, jossa tarkastellaan nyky-yhteiskuntien tarvitsemaa energia- ja materiasyötettä, niiden ainekiertoja ja jätevirtoja. Näiden virtojen tarkastelu ylätasolla voi kuitenkin jättää piiloon sen, mitä yhteiskunnissa konkreettisesti tapahtuu. BIOS-työssä aineenvaihdunnan käsitteen tarkoituksena on syventää näkemystä suomalaisen ekologisen jälleenrakennuksen tai […]

23.1.2023
Valtiovarainvaliokunnan verojaostolle: energia-alan voittoverot Annoimme 23. tammikuuta 2023 pyynnöstä lausunnon eduskunnan talousvaliokunnalle. Asia: HE 320/2022 vp Hallituksen esitys eduskunnalle sähköalan ja fossiilisten polttoaineiden alan väliaikaisia voittoveroja koskevaksi lainsäädännöksi https://www.eduskunta.fi/pdf/HE+320/2022 Lausunnon pääsanomat: Esitetyt sähköalan ja fossiilisten polttoaineiden alan väliaikaiset voittoverot ovat BIOS-tutkimusyksikön näkemyksen mukaan perusteltuja nykyisissä yhteiskunnallisissa olosuhteissa. Voittoverojen rajaus, voimassaoloaika sekä kohdennus on mietitty lakiehdotuksessa hyvin, minkä vuoksi verojen […] Lausunto PDF

16.1.2023
Mitä on monikriisi? Termi polycrisis on levinnyt viime aikoina laajaan käyttöön englanninkielisessä maailmassa. Myös BIOS-tutkijat ovat ottaneet teksteissään käyttöön suomenkielisen käännöksen “monikriisi” – muiden ohella. Kuten kuvailin viime vuoden syyskuisessa tekstissä, “monikriisi ei tarkoita vain erilaisten ongelmien luettelointia vaan tilannetta, jossa useat kriisit osuvat samaan hetkeen ja kytkeytyvät yhteen vahvistaen toisiaan.” Mutta mistä termi juontaa ja mitä se […]

11.1.2023
Talousvaliokunnalle: biopolttoöljyn jakeluvelvoite Annoimme 11. tammikuuta 2023 pyynnöstä lausunnon eduskunnan talousvaliokunnalle. Asia: HE 297/2022 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi biopolttoöljyn käytön edistämisestä annetun lain sekä biopolttoaineista, bionesteistä ja biomassapolttoaineista annetun lain muuttamisesta https://www.eduskunta.fi/pdf/HE+297/2022 Lausunnon pääsanomat: Hallituksen esityksen tavoitteena on saada aikaan suurempia päästövähennyksiä taakanjakosektorilla lisäämällä biopolttoöljyn käyttöä suhteessa fossiiliseen polttoöljyyn. Toteutuessaan esitetyssä muodossa lain vaikutukset osunevat pääsääntöisesti työkoneiden […] Lausunto PDF

10.1.2023
Valtiovarainvaliokunnalle: EU:n talouspolitiikka Annoimme 10. tammikuuta 2023 pyynnöstä lausunnon eduskunnan valtiovarainvaliokunnalle. Asia: E 14/2020 vp Valtioneuvoston selvitys: Komission tiedonanto talouspolitiikan EU-koordinaation arviosta Lausunnon pääsanomat: EU:n komission marraskuussa 2022 julkaisema ehdotus EU:n talouspolitiikan ohjauksen tulevaksi malliksi on peruslähtökohdiltaan ja -periaatteiltaan hyvä ja luo edellytykset kansalliselle kannanmuodostukselle EU-maissa. EU:n talouspolitiikan ohjauksen ja sääntöjen näkökulmasta keskeisin kysymys tulevina vuosina ja vuosikymmeninä […] Lausunto PDF

5.1.2023
BIOS-tutkimusyksikön toiminta vuonna 2022 Merkittävä osa työstämme kytkeytyi kuluneena vuonna tavalla tai toisella sotaan, sen vaikutuksiin sekä Suomen ja EU:n reaktioihin. Maaliskuussa BIOS-blogissa julkaistiin kolme kirjoitusta: ensimmäisessä käsiteltiin sodan vaikutusta energiamurrokseen, toisessa irtautumista riippuvuudesta Venäjän energiatuonnista, ja kolmannessa Ville Lähde tarttui kriittisesti kysymykseen omavaraisuudesta ruokakriisissä. Huhtikuussa BIOS-ekonomisti Jussi Ahokas pureutui makrotaloudellisiin laskelmiin, joissa arvioitiin energiakriisin vaikutuksia. Syyskuisessa kirjoituksessaan Ville […]

19.12.2022
Joulupuu on varastettu – 30 vuotta ilman nettopäästövähennyksiä Juuri julkaistut tiedot vuoden 2021 kasvihuonekaasupäästöistä ovat järkyttäviä. Pandemian jälkeisen yhteiskunnan avautumisen saattoi odottaa johtavan tilapäiseen päästöjen lisääntymiseen, ja seurauksena olikin hyvin pieni bruttopäästöjen kasvu. Nielujen puolella vahvistui ennakoitu jyrkkä pudotus, ja maankäyttösektori kokonaisuutena oli ensimmäistä kertaa pieni päästölähde. Yhdessä nämä tulokset tarkoittavat, että Suomen vuotuiset nettopäästöt (päästöt mukaanlukien maankäyttösektori bruttonieluineen) kohosivat ja ovat itse […]

9.12.2022
Uutiskirje 12/2022 Voit tilata BIOS-uutiskirjeen täältä. Toimintaamme voi seurata myös Facebook-sivullamme, Twitterissä ja Mastodonissa. Youtube-kanavallamme on kerätty omia videoitamme ja muita esiintymisiämme. Kotisivuillemme olemme keränneet myös listan videoesiintymisistä ja podcasteista. Maailmalta Egyptin ilmastokokous ja puolentoista asteen tavoitteen kohtalo Sharm el-Sheikhissä järjestetyn COP27-ilmastokokouksen annista on voinut lukea laajasti niin kotimaisista kuin kansainvälisistä tiedotusvälineistä, joten emme syvenny yksityiskohtiin tässä uutiskirjeessä. Kokouksen […] Uutiskirje

30.11.2022
Valtiovarainvaliokunnan verojaostolle: TKI-tuet Annoimme 30. marraskuuta 2022 pyynnöstä lausunnon eduskunnan valtiovarainvaliokunnan verojaostolle. Asia: LA 69/2022 vp Lakialoite laeiksi tutkimus- ja kehittämistoiminnan menoihin perustuvista lisävähennyksistä verotuksessa ja verontilityslain 12 ja 12 f §:n ja tuloverolain 124 ja 124 b §:n muuttamisesta sekä niihin liittyviksi laeiksi Lausunnon pääsanomat: Tutkimus- ja kehittämistoiminnan tukeminen ja toimintaan kannustaminen on perusteltua tämän hetken yhteiskunnallisissa […] Lausunto PDF

28.11.2022
Ekologinen jälleenrakennus, makrotalous ja valtion rooli talouden ohjauksessa Ekologisen jälleenrakennuksen aikana investointikysynnän rooli korostuu. Käytännössä tämä johtaa siihen, että ekologisen jälleenrakennuksen talous on toteutuessaan täystyöllisyystalous ja ekologisesti kestävästi käytettävissä olevien resurssien täyskäytön talous. Ekologisen jälleenrakennuksen makrotalouspolitiikka ja talouspolitiikka laajemminkin pitää suunnitella näistä lähtökohdista. 

22.11.2022
Talousvaliokunnalle: Kaivostoiminnalle rajat -kansalaisaloite Annoimme 22. marraskuuta 2022 pyynnöstä lausunnon eduskunnan talousvaliokunnalle. Asia: KAA 1/2022 vp Kaivostoiminnalle RAJAT https://www.eduskunta.fi/pdf/KAA+1/2022 Lausunnon pääsanomat: Kaivosalan sääntelyn, kuten kaiken ympäristön tilaa mahdollisesti heikentävän toiminnan sääntelyn, tulee perustua tavoitteeseen luontokadon pysäyttämisestä ja ripeästä luonnon tilan kohentamisesta. Vain toimivat luonnonjärjestelmät mahdollistavat muiden intressien mukaisen toiminnan.Päästötavoitteet ovat kiitettävät, mutta keinot selvästi riittämättömät ja epävarmat. Hallituksen esitys […] Lausunto PDF

16.11.2022
Energialaskuri – mitä fossiiliton energiantuotanto Suomessa vaatii? BIOS-tutkimusyksikkö on julkaissut verkossa energialaskurin, jonka avulla käyttäjä voi tarkastella ja havainnollistaa fossiilisen energiantuotannon korvaamisen haasteita Suomessa. Energialaskurissa käyttäjä voi säätää energian tarvetta ja tuotantotapoja, ja laskuri näyttää, mikä määrä sähköä, biomassaa ja maalämpöä tuotantoon tarvitaan. Moni miettii juuri nyt oman asunnon energiakysymyksiä. Laskurin avulla samankaltaista tarkastelua voi tehdä valtakunnan mittakaavassa.  Laskuriin on esiasetettu 6 […]

3.11.2022
Julkisen talouden ohjausta kehitettävä vallitseviin yhteiskunnallisiin ja ekologisiin oloihin Valtiovarainministeriötä ei voida ohittaa uudenlaista yhteiskuntapolitiikan suunnittelua luotaessa. Ministeriön tai ainakin eri ministeriöiden muodostaman kokonaisuuden on kuitenkin laajennettava katsettaan vanhojen julkisen talouden totuuksien ulkopuolelle, jotta rakentava keskustelu voi jatkua. Kuten sanottua, parempi toimintaympäristön analyysi voi auttaa valtiovarainministeriötä eteenpäin, näkemään julkisen talouden ohjaukseen juuri nyt monikriisissä kohdistuvat vaatimukset.

19.10.2022
Eduskunnan talousvaliokunnalle: Valtioneuvoston selonteot ilmasto- ja energiastrategiasta ym. Annoimme 19. lokakuuta pyynnöstä lausunnon eduskunnan talousvaliokunnalle. Asiat: VNS 4/2022 vp Valtioneuvoston selonteko Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma Kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa 2035 https://www.eduskunta.fi/pdf/VNS+4/2022 VNS 6/2022 vp Valtioneuvoston selonteko Hiilineutraali Suomi 2035 – kansallinen ilmasto- ja energiastrategia https://www.eduskunta.fi/pdf/VNS+6/2022 VNS 7/2022 vp Valtioneuvoston selonteko maankäyttösektorin ilmastosuunnitelmasta https://www.eduskunta.fi/pdf/VNS+7/2022 Lausunnon pääsanomat: Suunnitelmista ja strategiasta puuttuu riittävä kokonaisvaltaisuus ja ennakoivuus: hiilineutraaliustavoitteen […] Lausunto PDF

17.10.2022
Ensimmäinen BIOS-festivaali 12.-13. lokakuuta 2022 oli jymymenestys Liput “myytiin” loppuun hyvissä ajoin ja paikan päällä oli molempina päivinä reippaasti yli 200 osallistujaa. Keskiviikkoiltana nautimme ensin sykähdyttävästä konserttiesityksestä ja sen jälkeen seurustelusta elektronis-jälleenrakentavan musiikin tahtiin. Torstaipäivänä kuulimme puheenvuoroja ja keskustelimme Suomesta, joka toteuttaa ekologista siirtymää suunnitelmallisesti ja sopeutuu luovasti maailmantilanteessa tapahtuviin muutoksiin. Keskiviikon tunnelmiin voi palata alla näkyvien kuvien ja Kristiina Männikön Spotify-soittolistaksi […]

7.10.2022
Eduskunnan valtiovarainvaliokunnalle: Komission ehdotus ennallistamisasetukseksi Annoimme 7. lokakuuta 2022 pyynnöstä lausunnon eduskunnan valtiovarainvaliokunnalle. Asia: U 76/2022 vp Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle komission ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi luonnon ennallistamisesta (ennallistamisasetus) https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Kirjelma/Documents/U_76+2022.pdf Lausunnon pääsanomat: Ennallistamisasetus on osa säädösten kokonaisuutta, jolla pyritään torjumaan ja hillitsemään ilmastokriisiä ja luontokatoa. Kokonaisuuden tavoitteista vallitsee konsensus: hyvin voivat ekosysteemit ovat välttämättömiä yhteiskunnan ja talouden mielekkään tulevaisuuden […] Lausunto PDF

7.10.2022
Eduskunnan ympäristövaliokunnalle: Kaivoslaki Annoimme 5. lokakuuta 2022 pyynnöstä kirjallisen lausunnon Eduskunnan ympäristövaliokunnalle Asia: HE 126/2022 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kaivoslain muuttamisesta  Lausunnon pääsanomat: Kaivoslain sääntelyn, kuten kaiken ympäristön tilaa mahdollisesti heikentävän toiminnan sääntelyn, tulee perustua tavoitteeseen luontokadon pysäyttämisestä ja ripeästä luonnon tilan kohentamisesta. Vain toimivat luonnonjärjestelmät mahdollistavat muiden intressien mukaisen toiminnan (kuten talouden) Vaikka esitystä ei kokonaisuutena […] Lausunto PDF

23.9.2022
Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunnalle: Luonnonsuojelulaki Annoimme 23. syyskuuta 2022 pyynnöstä lausunnon eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunnalle. Asia: HE 76/2022 vp Hallituksen esitys eduskunnalle luonnonsuojelulaiksi ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta https://www.eduskunta.fi/pdf/HE+76/2022 Lausunnon pääsanomat: Luontokadon pysäyttämisen täytyy olla tavoite, josta käsin luonnonsuojelua koskevia lakialoitteita arvioidaan. Tavoite sisältyy hallitusohjelmaan ja EU:n biodiversiteettistrategiaan. Lakiehdotus tarvitsisi etukäteisen tieteellisen arvion siitä, että ehdotus tekee tavoitteen saavuttamisen […] Lausunto PDF

7.9.2022
Sitkeä edistysusko ja murtumien maailmanpolitiikka Koronapandemia, ennakoitua nopeammat ja vakavammat ympäristökriisin vaikutukset sekä Venäjän hyökkäys Ukrainaan ovat ajaneet meidät maailmanhistoriallisten murtumien keskelle. Fossiilitalous on kriisissä, pahimmin sen syntykodissa Euroopassa. Kiinan asema maailmassa mullistuu. Maailmanlaajuinen erikoistumiseen, tehokkaisiin kulkuyhteyksiin ja nopeisiin toimitusaikoihin nojannut kaupankäynnin verkosto on melkoisessa sotkussa – Ever Given -laivan jumittuminen Suezin kanavaan oli näkyvä esimerkki verkoston haavoittuvuudesta, mutta pandemia […]

6.9.2022
Keskusteluja Suomen metsälinjauksista ja metsäsektorin kehittämisestä pe 9.9. BIOS-tutkimusyksikkö on viime syksystä alkaen toteuttanut yhteensä kymmenen jaksoa sisältävän podcast-sarjan Metsäsektorin ekologinen siirtymä. Olemme kutsuneet keskusteluihin yhteensä 19 metsä-, energia- ja rahoitussektorin sekä vihreän siirtymän johtavaa asiantuntijaa yliopistoista, tutkimuslaitoksista ja alan yrityksistä.  Sarja huipentuu perjantaina 9.9. 2022 kahteen keskusteluun, joissa suomalaiset europarlamentaarikot kommentoivat sarjan keskeisiä viestejä, vihreän siirtymän metsäsektorille avaamia uusia mahdollisuuksia sekä kansallisia […]

16.6.2022
Päästövähennykset ja hiilen talteenotto – ei yhtäläisyysmerkkiä Viime aikoina olen useaan otteeseen törmännyt näkemykseen, jonka mukaan kasvihuonekaasujen päästöjen vähennyksiä ja hiilidioksidin talteenottoa (tai “negatiivisia päästöjä”) tulisi tarkastella samalla tavalla, samanarvoisina asioina. Onhan päästötonnin vähentämisellä ja hiilitonnin sitomisella sama lopputulos, joten eivätkö kummatkin ole yhtä tärkeitä asioita? Arkisella matematiikalla asia vaikuttaa selvältä, mutta tarkemmin katsoen väite samanarvoisuudesta ei päde. Väitteessä sivuutetaan ilmastonmuutoksen hillinnän […]

13.6.2022
Eduskunnan talousvaliokunnalle: REPowerEU Annoimme 13. kesäkuuta 2022 pyynnöstä lausunnon eduskunnan talousvaliokunnalle. Asia: E 76/2022 vp Valtioneuvoston selvitys: Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi asetuksen (EU) 2021/241 muuttamisesta elpymis- ja palautumissuunnitelmien REPowerEU-lukujen osalta sekä asetusten 2021/10160, 2021/2115, direktiivin 2003/87/EY ja päätöksen – KOM(2022) 231 muuttamisesta. https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Liiteasiakirja/Documents/EDK-2022-AK-33897.pdf Lausunnon pääsanomat:   Suomen myönteinen kanta REPowerEU-suunnitelmaan varauksella, että EU:n 55-valmiuspaketin tavoitteita ja […] Lausunto PDF

13.6.2022
Eduskunnan talousvaliokunnalle: esitys luonnonsuojelulaiksi Annoimme 13. kesäkuuta 2022 pyynnöstä lausunnon eduskunnan talousvaliokunnalle. Asia: HE 76/2022 vp Hallituksen esitys eduskunnalle luonnonsuojelulaiksi ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta https://www.eduskunta.fi/pdf/HE+76/2022 Lausunnon pääsanomat: Hallituksen esitys luonnonsuojelulaiksi seuraa pääpiirteissään vakiintunutta luonnonsuojelun linjaa, joka on osoittautunut riittämättömäksi. Luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen on kiihtynyt entisestään. Luonnon monimuotoisuuden kadon pysäyttäminen edellyttää tärkeimpien ajurien eli maankäytön tapojen ja luonnonvarojen […] Lausunto PDF

13.6.2022
Eduskunnan valtiovarainvaliokunnalle: REPowerEU-suunnitelma Annoimme 13. kesäkuuta 2022 pyynnöstä lausunnon eduskunnan valtiovarainvaliokunnalle. Asia: E 68/2022 vp Valtioneuvoston selvitys: Komission tiedonanto, REPowerEU-suunnitelma https://www.eduskunta.fi/pdf/E+68/2022  Lausunnon pääsanomat: Suomen myönteinen kanta REPowerEU-suunnitelmaan varauksella, että EU:n 55-valmiuspaketin tavoitteita ja ilmastotavoitteita ei pitkällä aikavälillä vaaranneta, on BIOS-tutkimusyksikön mielestä perusteltu. Suomen tulisi asettaa energiansäästössä komission suositusta (-13 %) kovempi kansallinen tavoite. Sähköistyminen ja kulutuksen vähentäminen ovat […] Lausunto PDF

7.6.2022
Eduskunnan talousvaliokunnalle: jakeluvelvoite Annoimme 7. kesäkuuta 2022 pyynnöstä lausunnon eduskunnan talousvaliokunnalle. Asia: HE 85/2022 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi uusiutuvien polttoaineiden käytön edistämisestä liikenteessä annetun lain 5 §:n muuttamisesta ja 5 b §:n väliaikaisesta muuttamisesta https://www.eduskunta.fi/pdf/HE+85/2022 Lausunnon pääsanomat:   Hallituksen esitys eduskunnalle uusiutuvien polttoaineiden jakeluvelvoitteen alentamiseksi 7,5 prosenttiyksiköllä (12 prosenttiin) vuodeksi 2022 ja jakeluvelvoitteen ylittämistä koskevan sääntelyn lieventämiseksi […] Lausunto PDF

6.6.2022
Eduskunnan valtiovarainvaliokunnan verojaostolle: lentovero Annoimme 6. kesäkuuta 2022 pyynnöstä lausunnon eduskunnan valtiovarainvaliokunnan verojaostolle. Asia: KAA1/2020 vp Lentovero, Esiselvitys: Valtioneuvoston selvitys-ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2022:19 https://www.eduskunta.fi/pdf/KAA+1/2020 Lausunnon pääsanomat: Lentoliikenteen radikaali vähentäminen tulevina vuosina ja vuosikymmeninä on välttämätöntä, jotta ilmastokriisin ja laajemman ekologisen kriisin negatiivisia vaikutuksia pystytään rajoittamaan oikeudenmukaisesti. On tärkeää tutkia ja vertailla eri ohjaustapoja, joilla lentämistä voidaan lähitulevaisuudessa nopeasti vähentää. […] Lausunto PDF

6.6.2022
Eduskunnan talousvaliokunnalle: ilmastotoimia koskevan sosiaalirahaston perustaminen Annoimme 6. kesäkuuta 2022 pyynnöstä lausunnon eduskunnan talousvaliokunnalle.   Asia: UJ 13/2022 vp – U 61/2021 vp Valtioneuvoston U-jatkokirjelmä eduskunnalle komission ehdotuksesta ilmastotoimia koskevan sosiaalirahaston perustamisesta https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Liiteasiakirja/Documents/EDK-2022-AK-29410.pdf   Lausunnon pääsanomat:   Suomi kannattaa ehdotusta päästökaupan laajentamisesta tieliikenteeseen ja rakennusten lämmitykseen, mihin päätös sosiaalirahastosta on liitetty. Päästökaupan laajentaminen on tällä hetkellä ensisijainen politiikkatoimi, joten kompromissin hakeminen […] Lausunto PDF

12.5.2022
Eduskunnan valtiovarainvaliokunnalle: Julkisen talouden suunnitelma 2023-2026 Annoimme 12. toukokuuta 2022 pyynnöstä lausunnon eduskunnan valtiovarainvaliokunnalle. BIOS:lta on pyydetty samasta asiasta lausuntoa myös talousvaliokunnalle. Asia: VNS 2/2022 vp Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2023—2026 https://www.eduskunta.fi/pdf/VNS+2/2022 Lausunnon pääsanomat: Julkisen talouden suunnitelman pohjana oleva talousennuste lienee ylioptimistinen. Vuoden 2022 alussa päätettävistä lisämäärärahoista huolimatta finanssipolitiikan linja jää elvyttävän sijaan todennäköisesti neutraaliksi, kun globaali suhdanne viilenee […] Lausunto PDF

6.5.2022
Eduskunnan talousvaliokunnalle: Julkisen talouden suunnitelma 2023–2026 Julkisen talouden suunnitelman mukaiset julkiset panostukset hiilineutraaliuuteen ovat maltillisia ja väheneviä. Tämä on ristiriidassa siirtymäpolitiikan koko ajan lisääntyvän kiireellisyyden sekä tarvittavan laajuuden kanssa. Viivyttely ja varovaisuus voivat lopulta nostaa ilmastonmuutokseen sopeutumisen kokonaiskustannuksia. Tulevissa elvytysohjelmissa vihreitä investointeja pitääkin painottaa huomattavasti aikaisempaa voimallisemmin. Lausunto PDF

4.5.2022
Eduskunnan valtiovarainvaliokunnalle: Ajankohtaisselonteko turvallisuusympäristön muutoksesta Puolustusmenojen lisäys ei yksiselitteisesti lisää kansantalouden ja julkisen talouden taakkaa. Se ei myöskään pakota valtiota luopumaan esimerkiksi ympäristöinvestoinneista, jotka ovat tulevina vuosina välttämättömiä myös turvallisuuspoliittisista syistä, kuten selonteossakin todetaan. Mikäli taloudellinen suhdanne vuosikymmenen puolivälistä sen loppuun asti on hyvä, vaatii julkisten investointien kohdentaminen ja ajoittaminen aikaisempaa selvästi parempaa koordinointia.  Lausunto PDF

19.4.2022
Uutiskirje 4/2022 Tervetuloa lukemaan BIOS-tutkimusyksikön huhtikuun uutiskirjettä! (Tilaa uutiskirje sähköpostiisi täältä!) Jatkamme viime uutiskirjeen pääteemoista eli IPCC:n uusimmasta pääraportista, jonka kolmas osa ilmestyi edellisen uutiskirjeen jälkeen, sekä Venäjän ja Ukrainan sodasta. Globaalit ja kansalliset ruoka- ja energiakysymykset ovat olleet erityisesti esillä BIOS-tutkijoiden kannanotoissa. Alkuun kuitenkin jotain ihan muuta. “Tulevaisuuden tilannehuone” avautui WISE-tutkimusprojekti on rakentanut kuntien käyttöön uuden strategiatyökalun […]

11.4.2022
Venäjän energia ja makrotaloudelliset laskelmat Yksinkertaisilla makrotaloustieteellisillä mallinnuksilla on oma paikkansa politiikkatarkasteluissa, mutta poliittisten päätöstentekijöiden tulee olla tarkkana niistä saatavien tulosten kanssa. Erilaiset keskinäisriippuvaiset todellisuuden prosessit voivat yllättää moneen suuntaan, ja niukkuudet taloudessa saattavat olla paikoin absoluuttisia. Jopa niin absoluuttisia, että mallit eivät niitä lainkaan pysty käsittelemään. BIOS-ekonomisti

18.3.2022
Ruokakriisi ja omavaraisuuden illuusiot Maailmassa oli käynnissä moniulotteinen ruokakriisi jo ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan. Nälkäisten ihmisten määrä oli ollut useita vuosia nousussa muun muassa lisääntyneiden konfliktien ja ilmastonmuutoksen vaikutusten vuoksi, ja koronapandemian aikaansaamat toimituskatkokset sekä lisääntyneen köyhyyden pahentama ruokaturvattomuus syvensivät kierrettä entisestään. Venäjän hyökkäys Ukrainaan tuskin olisi voinut tulla vaarallisemmalla hetkellä.  Sotatoimien ja pakotteiden aiheuttamat vientikatkokset ja pidempiaikaisetkin tuotantohäiriöt […]

16.3.2022
Uutiskirje 3/2022 Tervetuloa lukemaan BIOS-tutkimusyksikön maaliskuun uutiskirjettä. (Tilaa uutiskirje sähköpostiisi täältä!). Kuten edellisellä kerralla lupasimme, käymme läpi tuoretta IPCC:n raporttia, mutta hyvin erilaisessa tilanteessa kuin silloin osasimme arvatakaan. Helmikuussa suursodan pilvet olivat vielä taivaanrannassa, vaikka Ukrainassa olikin sodittu jo pitkään. Nyt on havahduttu toivottavasti lopullisesti siihen, että irtaantuminen fossiilisista polttoaineista on ilmastopolitiikan lisäksi turvallisuuden ja vakauden kysymys […]

7.3.2022
Vihreä siirtymä ja irtautuminen energiariippuvuudesta Venäjään: konkreettiset reunaehdot ja mahdollisuudet Suomessa Ilmastotavoitteiden saavuttamisen on Suomessa ja globaalisti katsottu edellyttävän luopumista suurimmasta osasta fossiilisen energian käyttöä. Energiasisällössä mitattuna noin 90% fossiilisista energiavirroista tulee Suomeen Venäjältä. Tältä osin ilmastotavoitteet ja tavoite irtautua Venäjän energiavirroista ovat yhteneväiset. Venäläisestä fossiilienergiasta luopumisen on aiemmin ennakoitu tapahtuvan vähitellen seuraavan 10-20 vuoden aikana sitä mukaa, kun riittävän edullisia vähähiilisiä teknologioita saadaan käyttöön. Venäjän […]

4.3.2022
Ukrainan sota, energiamurros ja ilmastonmuutos Ukrainan sota mullistaa maailmaa perin juurin, kuten edelleen käynnissä oleva koronapandemia. Käsitykset turvallisuudesta, vakaudesta ja ennustettavuudesta menevät jälleen uusiksi, eikä kylmän sodan asetelman houkuttelevasta analogiasta huolimatta olla siirtymässä menneeseen vaan aivan uudenlaiseen maailmantilanteeseen. Tällaisessa murroskohdassa kaikilla on kiire analysoida maailmaa uusiksi. Mutta kiire voi myös sumentaa näkökenttää, sillä kiivaat muutokset eivät poista verkkaisia tapahtumakulkuja. Ukrainan […]

10.2.2022
Uutiskirje 2/2022 Tervetuloa lukemaan vuoden 2022 ensimmäistä uutiskirjettä! Jos et ole jo uutiskirjeen tilaaja, kannattaa liittyä mukaan, sillä myöhemmin keväällä on luvassa mm. perusteellista analyysiä tulevasta IPCC:n uuden ilmastoraportin yhteiskunnallisesta osiosta. Uutiskirjeissä esittelemme kiinnostavia tutkimuksia ja tapahtumia maailmalta ja Suomesta sekä kerromme BIOS-tutkimusyksikön toiminnasta ja tuotannosta. Uutiskirjeet lähetetään tilaajille sähköpostitse ja arkistoidaan tälle sivustolle. Tilaa uutiskirje sähköpostiisi […]

10.1.2022
BIOS-tutkimusyksikön toiminta vuonna 2021 Tutkimusyksikkömme väelle vuoden merkittävin tapahtuma oli Koneen Säätiön elokuussa myöntämä neljän vuoden tutkimusrahoitus, joka oli säätiön historian mittavin yksittäinen rahoitusmyöntö. Tämän rahoituksen turvin riveihimme liittyy vuoden 2022 alusta uusi tutkija, BIOS-ekonomisti Jussi Ahokas.   Viime vuodelta siirretty Helsinki Biennaalin “tutkimusasema” oli myös hieno päästä toteuttamaan, joskaan koronatoimista johtuen läsnäolomme ei voinut olla yhtä konkreettista kuin […]

13.12.2021
Metsäpodcast 3: Metsäteollisuuden painopiste pitkään hiiltä sitovaan korkean lisäarvon tuotantoon Päästöoikeuksien ja energian hinnat ovat nousseet tasolle, jonka vielä alkusyksystä arvioitiin toteutuvan vasta vuoden 2030 jälkeen. EU:n ilmasto- ja metsälinjaukset sekä LUKE:n julkaisemat tiedot Suomen metsien vuosikasvun heikkenemisestä eivät todennäköisesti mahdollista hakkuiden kasvattamista nykytasolta. Miten metsäteollisuus vastaa tähän nopeaan toimintaympäristön muutokseen ja tuottaa vähemmällä raaka-aineen käytöllä enemmän lisäarvoa? BIOS:n Metsäpodcastin kolmannessa jaksossa ovat keskustelemassa Jakob […] Podcast

3.12.2021
Uutiskirje 12/2021 Tervehdys lukijoillemme! Tämä on vuoden viimeinen BIOS-uutiskirje, ja seuraavaksi on luvassa tavalliseen tapaan vuoden tapahtumien kertaus tammikuun alussa. Joulukuun aikaiset tekemisemme löydätte aikanaan siitä. Tilaa uutiskirje sähköpostiisi täältä. Maailmalta COP 26: Glasgow’n ilmastokokouksen jälkeen Glasgow’n ilmastokokoukseen kohdistui poikkeuksellisen suuria odotuksia, sillä siellä oli tarkoitus vihdoin kiristää valtioiden sitoumuksia, kuten Pariisin sopimuksen yhteydessä oli luvattu. Kokouksen viivästyminen […]

2.12.2021
Metsäteollisuus tarvitaan mukaan energiaverkon tasapainottamiseen Tällä viikolla sähkön tuntihinta pohjoismaisessa sähköpörssissä on noussut hetkellisesti huimalle yli 50c/kWh tasolle. Hintapiikki on lähes kymmenkertainen sähkön pitkän aikavälin hintatasoon nähden ja viikon keskihinta on sekin moninkertainen vuoden takaiseen nähden. Kuitenkin vain viikko sitten sähkön hinta käväisi nollilla.  BIOSin Metsä-podcastsarjan toisessa osassa Vatajankoski OY:n toimitusjohtaja Pekka Passi ja VTT:n johtava tutkija Eemeli Tsupari ruotivat […] Podcast

11.10.2021
Uutiskirje 10/2021 Tervetuloa lukemaan lokakuun uutiskirjettä! Ajankohtaiskatsauksen, lukuvinkkien ja BIOS-tutkimusyksikön julkaisujen lisäksi meillä on ilo kertoa ennakkotietoa tutkijajoukkomme laajenemisesta vuoden vaihteessa. Tilaa uutiskirje sähköpostiisi täältä! Maailmalta Lähestyvä COP26 Marraskuinen COP26-ilmastokokous Glasgow’ssa siintää edessä. Koronapandemian vuoksi viivästyneeltä kokoukselta toivotaan paljon, mutta etukäteisanalyyseistä on ollut havaittavissa vähintäänkin lievää tappiomielialaa. Kokouksessa olisi tarkoitus saada kiristettyä Pariisin ilmastosopimuksen yhteydessä ilmoitettuja kansallisia sitoumuksia. […]

7.10.2021
Huoltosuhde ei ole vain taloudellinen yhtälö Syyskuun lopulla huoli alhaisesta syntyvyydestä ja “väestöllisestä huoltosuhteesta” ponnahti jälleen näkyvästi julkiseen keskusteluun Tilastokeskuksen uuden ennusteen pohjalta. Helsingin Sanomat suomi pääkirjoituksessaan (maksumuurin takana) poliitikkoja saamattomuudesta ja varoitti hyvinvointivaltion luhistumisesta: “Jos Tilastokeskuksen ennuste toteutuu, hyvinvointivaltion perusta pettää. Huoltosuhde nyrjähtää. Suomi lähestyy hiljalleen tilannetta, jossa yhtä huollettavaa – eläkeläistä tai lasta – kohden on yksi työntekijä.” Lukuisten […]

4.10.2021
Ekonomisti Jussi Ahokas siirtyy BIOS-tutkimusyksikköön BIOS palkkaa vuoden 2022 alusta alkaen ekonomistin ja poliittisen talouden väitöskirjatutkijan Jussi Ahokkaan vahvistamaan ekologisen jälleenrakennuksen tutkimusta sekä käytännön edellytysten luomista. Yhteiskunnan rakenteiden nopea ja reilu muutos, jonka myötä ilmastopäästöt laskevat radikaalisti ja luonnonvarojen kulutus kääntyy laskuun, vaatii syvällistä ymmärrystä makrotaloudesta sekä talouspolitiikan todellisista rajoitteista ja mahdollisuuksista. Tiedote

9.9.2021
Uutiskirje 9/2021 Tervetuloa syksyn ensimmäisen uutiskirjeen pariin! Ihan ensimmäiseksi kiitämme Koneen Säätiötä, joka myönsi elokuussa meille historiansa suurimman yksittäisen apurahan. BIOS-tutkimusyksikön pitkäjänteinen tutkimus- ja vuorovaikutustyö on nyt turvattu ainakin neljäksi vuodeksi eteenpäin. Suuri kiitos luottamuksesta! Tilaa uutiskirje sähköpostiisi täältä! Maailmalta IPCC:n uusi raportti julkaistiin elokuussa Kun IPCC:n pitkään odotettu uusi ilmastonmuutosraportti ilmestyi elokuussa, julkisuudessa lähdettiin kilvan kutsumaan sitä […]

5.7.2021
Uutiskirje 7/2021 Tervetuloa keskikesän uutiskirjeen pariin. Kesäkuisen kirjeemme jälkeen on ehtinyt kertyä taas kaikenlaista BIOS-touhua, mutta kyllä me hieman lomailemmekin. Tilaa uutiskirje sähköpostiisi täältä! Maailmalta IPCC & IPBES: Ilmasto- ja biodiversiteettikriisien hillintä on sovitettava yhteen Kesäkuussa julkaistiin ensimmäinen kansainvälisten ilmasto- ja biodiversiteettipaneelien IPCC ja IPBES yhteistyöllä laadittu työpajaraportti, Biodiversity and Climate Change. Työpaja käynnistyi viime vuoden joulukuussa, […]

1.6.2021
Uutiskirje 6/2021 Tervetuloa kesäisen uutiskirjeen pariin. Saa nähdä, sataako tämän tullessa, mutta pääskysiä joka tapauksessa pyörii ikkunan takana tätä kirjoittaessa. Tilaa uutiskirje sähköpostiisi täältä! Maailmalta Kansainvälisen energiajärjestön raportti lyö fossiilitaloutta kasvoille Loppukevään eittämättä merkittävin ilmastopoliittinen uutinen oli Kansainvälisen energiajärjestö IEA:n raportin Net Zero by 2050 ilmestyminen. Perinteisesti ilmastopoliittisessa mielessä konservatiivinen IEA on povannut fossiilisten merkittävän roolin jatkuvan paljon […]

8.4.2021
BIOS: podcastit ja videot BIOS on vuosien mittaan julkaissut kasvavan joukon podcasteja ja videoita. Lisäksi BIOSlaiset ovat esiintyneet vierailijoina lukuisten muiden toimijoiden ääni- ja kuvanauhoilla. Olemme koonneet alle podcasteja ja videoita, tuoreimmasta vanhimpaan. Viimeisin päivitys: 6.5. 2024 Podcastit // Videot Podcastit BIOSin omat podcastit: Podcast-sarja: 12 käsitettä maailmasta Ensimmäinen jakso: Elämä Toinen jakso: Aineenvaihdunta Kolmas jakso: Tarpeet Neljäs jakso: […]

3.12.2020
BIOS:n lausunto eduskunnan ympäristövaliokunnalle: Agenda 2030 Suomi on ylikuluttava maa, jossa luonnonvarojen käyttö on kestämättömällä tasolla. Siksi agendan ympäristö- ja luonnonvaratavoitteet ovat ensisijaisia. Hyvät saavutukset muissa tavoitteissa eivät ole kestäviä, sikäli kun ne perustuvat ylikulutukseen. Lähtökohtana tulee olla systemaattinen näkemys luonnonvarojen käytön nykytilasta ja kestävästä tasosta. Ilman tätä määrittelyä viittaukset kestävään talouskasvuun tai kiertotalouteen jäävät sanahelinäksi. Lausunto PDF

20.7.2020
Korona kitkee liikakansoitusta? EVA:n kummallinen kyselytutkimus Tiistaina 14.7. äimistyin törmätessäni Helsingin Sanomien otsikkoon ”Kysely: Puolet suomalaisista uskoo, että koronavirusepidemia on luonnon oma tapa vähentää liikakansoitusta”. Mitä ihmettä? Puolet suomalaisistako mukailisi näkemyksissään Charles Dickensin Joulukertomuksen saituri Scroogea, joka toivoo, että ylimääräinen väestö kitkettäisiin pois? Ja kaiken lisäksi he näkisivät globaalissa pandemiassa luonnon oman pyrkimyksen tähän? Koska lehtiotsikkojen pohjalta ei kannata tehdä johtopäätöksiä, siirryin leipätekstiin. Siellä todettiin tarkemmin: ”Lähes puolet suomalaisista uskoo, että koronavirusepidemia on luonnon oma tapa vähentää liikakansoitusta ja huolehtia ympäristön ja ilmaston kantokyvystä.” Hieman eri asia, mutta hämmentävää silti, että esimerkiksi vihreitä kannattaneiden vastaajien joukossa 45% oli samaa mieltä (perussuomalaisissa 63%). Näkemys on tyystin epätieteellinen ja muutenkin karmea. Koska tulos oli niin käsittämätön, päätin tutustua uutisoituun EVA:n kyselytutkimukseen. Se paljastuikin järin eriskummalliseksi. Kyselyn tulos kertoo pikemmin laatijoidensa oudoista olettamuksista kuin vastaajien näkemyksistä. Toimittajien hälytyskellojen olisi pitänyt soida, mutta sen sijaan Helsingin Sanomien juttu välitti EVA:n tiedotteen sanomaa käytännössä sellaisenaan.”

9.6.2020
Pandemia osoittaa, miksi tutkimustiedon ja päätöksenteossa käytettyjen mallien avoimuus on tärkeää Käynnissä oleva koronaviruspandemia on monien muiden huomionarvoisten seikkojen muassa nostanut esiin myös tiedon avoimuuden merkityksen. Kun yhteiskunnassa tehdään laajamittaisia toimia, jotka vaikuttavat ihmisten elämään mukaan lukien taloudelliseen toimeliaisuuteen, on erityisen tärkeää, että toimien tietopohjaan voidaan luottaa ja että sitä voidaan arvioida. Asiantuntijatiedon merkitys ja asiantuntijatiedon ja poliittisen päätöksenteon suhteen merkitys korostuu. Molemmat seikat edellyttävät laajempaa ja syvempää asiantuntijatiedon saatavuutta (tiedon avoimuutta) ja arviointia (tiedon lukutaitoa). Ilman näitä perusedellytyksiä asiantuntijatiedon roolin korostuminen voi johtaa epäluuloihin ja väärinkäytöksiin. 

15.5.2020
EU:n kestävän rahoituksen luokittelujärjestelmä Maaliskuun alussa julkaistiin päivitetty Euroopan unionin kestävän rahoituksen luokittelujärjestelmä, ”EU-taksonomia”, joka ainakin Suomessa jäi vähäiselle huomiolle. Tämä komission liikkeelle paneman ”teknisen asiantuntijaryhmän” (Technical Expert Group on Sustainable Finance, TEG) kahden vuoden ajan kehittelemä paketti on osa Euroopan vihreän kehityksen ohjelman kestävien rahoitusmarkkinoiden toimenpidekokonaisuutta. Sen käyttöönotto osana EU:n ilmastopoliittisia toimia on aikataulutettu Green Dealissa tämän vuoden loppupuoliskolle. Eri toimijoiden tulee julkistaa ensimmäiset taksonomiatietonsa vuosien 2021–2022 kuluessa.

11.5.2020
Energiaelvytys Suomessa tarvitaan huomattava määrä uutta, polttamatonta energiantuotantoa. Tuulivoima on jo laajassa käytössä oleva vähähiilinen energian tuotantomuoto. Tuuli on monin paikoin jo nyt myös kustannustehokkain energialähde. Tuekseen tuulivoima tarvitsee säätövoimaa tuotannon vaihtelevuuden vuoksi. Myös sähköverkon on oltava riittävä ja oikean rakenteinen tukemaan vaihtelevaa tuotantoa ja sen säätelyä. Toinen Suomessa jo käytössä oleva ja nopeasti kehitettävissä oleva energiantuotannon muoto ovat erilaiset ei-fossiiliset kaasut, ensisijassa biokaasu ja synteettinen metaani. 

5.5.2020
Miten Euroopan Green Dealin käy koronakriisissä? Euroopan vihreän kehityksen ohjelman, Green Dealin, teemat ovat olleet näkyvästi esillä koronakriisin hallinnasta käydyssä julkisessa keskustelussa. Useat tahot ovat peräänkuuluttaneet ilmastotoimien ja muiden ympäristönäkökohtien roolia elvytyksessä – soraäänet ovat olleet selvässä vähemmistössä. Käytännön toimia on kuitenkin nähty toistaiseksi vähän. Itse asiassa monia Green Dealin ensi askeleita on hidastettu tai viivästetty koronakriisin takia. Isoja EU:n budjettipäätöksiä tehdään kuitenkin toukokuun aikana, eli sanojen täytyisi muuttua teoksi.

9.4.2020
Uutiskirje 4/2020 Yhä kriisialttiimmassa ja toisiinsa kytkeytyvien nopeiden ja hitaiden kriisien maailmassa koko ajatus “normaalista päiväjärjestyksestä” kyseenalaistuu. Ei voida enää ajatella, että nopea kriisi on hoidettava ensin alta, jotta voidaan palata miettimään hitaita kriisejä ja niiden edellyttämiä yhteiskunnallisia siirtymiä sekä yleisen kriisialttiuden vähentämistä. Perustavanlaatuisen, pitkälle tähtäävän yhteiskunnallisen muutoksen on tapahduttava jatkuvissa mukautumisen ja sopeutumisen oloissa.

6.4.2020
Koronakriisin taloudellinen hallinta Myös keskellä akuuteinta pandemiakriisiä on pidettävä huolta, että poliittiset päätökset luovat vain sellaisia polkuriippuvuuksia, jotka edesauttavat ekologisen jälleenrakennuksen oikeudenmukaisen siirtymän toteuttamista. Esittelemme kolmivaiheisen taloudellisen hallinnan aloitteen, jonka myötä Suomi voi nousta kriisistä niin, että kaikki kansanosat ovat edelleen toimintakykyisiä ja olemme jo edistyneet ekologisessa jälleenrakennuksessa merkittävästi. Jos yritämme vain palata “normaaliin”, edessä on syvenevien kriisien taival.

13.12.2019
Suomen ilmastopolitiikka edelleen kriisissä: Sipilän hallitus jätti karun ilmastopoliittisen perinnön Juha Sipilän (kesk.) johtaman hallituksen ilmasto- ja energiapoliittisen strategian seurauksena on nettoilmastopäästöjen mittava kasvu. Tiedeyhteisö toi ongelman esiin useita kertoja koko Sipilän hallituskauden ajan. Nykyisen Sanna Marinin (sd.) hallituksen tehtäväksi jää tuhoisan ilmastopoliittisen linjan kääntäminen. Katri Kulmunin johtama Keskusta on käännöksessä vaa’ankieliasemassa. Tilastokeskuksen eilen (12.12.2019) julkaiseman tiedon mukaan Suomen ilmakehään päätyvät nettoilmastopäästöt kasvoivat vuodesta 2017 […]

25.10.2019
BIOS:n asiantuntijalausunto: Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 Asiantuntijalausunto BIOS-tutkimusyksikkö 24.10.2019 Asia: HE 29/2019 vp Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2020 https://www.eduskunta.fi/valtiopaivaasiakirjat/HE+29/2019 Teema: Pl 32 – Hiilineutraalitalous ja toimenpiteet ilmastotavoitteiden edistämiseksi Erityisesti; Vuoden 2020 valtion talousarvioehdotuksen toimenpiteet ja haasteet ilmastotavoitteiden ja hiilineutraalin Suomen edistämiseksi erityisesti työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalalla (PL 32)   Kiitämme mahdollisuudesta antaa asiantuntijalausunto valtion talousarvioon sisältyvien ilmastotavoitteiden toimenpiteistä ja […] Lausunto

4.10.2019
UUTISKIRJE 10/2019 Tervetuloa lukemaan lokakuun 2019 BIOS-uutiskirjettä! Uutiskirjeet lähetetään tilaajille sähköpostitse ja arkistoidaan tähän blogiin. Tilaa uutiskirje sähköpostiisi täältä! MAAILMALTA IPCC:n erikoisraportit maankäytöstä sekä meristä ja jäätiköistä Sitten elokuun alun uutiskirjeemme hallitustenvälinen ilmastopaneeli IPCC on julkaissut kaksi uutta erikoisraporttia. Syyskuun alkupuolella ilmestynyt Climate Change and Land käsitteli maankäyttöä ja maaekosysteemien merkitystä ilmastonmuutoksessa. BIOS-tutkimusyksikön Ville Lähde pureutui raporttiin ja kävi läpi […]

18.9.2019
Ruoantuotannon synkkä utopia Nykymaailman hallitseva kehityssuunta on, että ruokaa on tuotettava yhä enemmän ja yhä tehokkaammin. Samalla ruokaa täytyy saada yhä halvemmalla, mistä hinnan maksavat sekä miljoonat ruoantuotannon parissa raatavat ihmiset että eläin- ja kasvikunnan moninaisuus. Ruoantuotanto on ihmiskunnan toimeliaisuuden tärkein alue, mutta se on myös väheksytyin. Vallitsevassa utopiassa maailman maaseudut haipuvat historian sumuun, ja ne korvaa luonnosta […]

5.8.2019
UUTISKIRJE 8/2019 Tervetuloa lukemaan elokuun 2019 BIOS-uutiskirjettä! Uutiskirjeet lähetetään tilaajille sähköpostitse ja arkistoidaan tähän blogiin. Tilaa uutiskirje sähköpostiisi täältä! MAAILMALTA Onko metsittäminen paras tapa torjua ilmastonmuutosta? Science-lehdessä julkaistiin heinäkuun alussa artikkeli, jossa arvioitiin metsänistutuksen globaaleja mahdollisuuksia ilmastonmuutoksen hillintään. Tutkimuksesta uutisoitiin näkyvästi maailmalla ja Suomessa, ja viesti oli innostunut: puiden istuttaminen onkin tehokkain ja halvin keino hillitä ilmastonmuutosta! Lapin […]

19.6.2019
Ympäristöturvallisuus Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikassa BIOS on yhdessä Ulkopoliittisen instituutin, Helsingin yliopiston ja Ilmatieteen laitoksen kanssa ollut toteuttamassa Tiina ja Antti Herlinin säätiön rahoittamaan Ympäristöturvallisuuden työpajasarjaa. Hankkeen tavoitteena oli tuoda ympäristötekijät ulko- ja turvallisuuspoliittisen keskustelun ytimeen ja kehittää käytäntöjä niiden hallitsemiseksi. Työpajoissa tuotiin yhteen niin virkamiehiä, kansalaisjärjestöjen ja viranomaisten edustajia kuin tutkijoita keskustelemaan ympäristönmuutoksen ulko- ja turvallisuuspoliittisista vaikutuksista. Tarkoituksena oli […]

8.6.2019
Tekojen ja valintojen merkityksistä   Lehdistössä ja muissa medioissa kerrotaan ja keskustellaan yhä useammin ihmisten kulutusvalinnoista, joiden perustana ovat ilmasto- ja ympäristösyyt. Ruotsalaisen Greta Thunbergin aloittamat, Suomeenkin levinneet koululaisten ilmastolakot ovat saaneet paljon ansaittua huomiota ja rohkaisseet yhä useampia nuoria käsittelemään ilmastoahdistustaan julkisesti. Sosiaaliseen mediaan on syntynyt ryhmiä, joissa ihmiset sitoutuvat matkustamaan maitse ja järjestäytyvät jakamaan tavaraa ostamisen sijaan. […]

4.6.2019
UUTISKIRJE 6/2019 Tervetuloa lukemaan kesäkuun 2019 BIOS-uutiskirjettä! Uutiskirjeet lähetetään tilaajille sähköpostitse ja arkistoidaan tähän blogiin. Tilaa uutiskirje sähköpostiisi täältä! MAAILMALTA Laaja raportti luonnon monimuotoisuuden tilasta Viime aikojen merkittävin ympäristöuutinen oli Hallitustenvälisen luontopaneeli IPBES:n julkaisema globaali selvitys maailman luonnon tilasta. Tiedot luonnon monimuotoisuuden heikkenemisestä ja ekosysteemien rapautumisesta eivät ole valitettavasti uusia, mutta yksiin kansiin koottuna ne antavat hätkähdyttävän […]

21.5.2019
Nielulaskelmien virhesarja syö ilmastopolitiikan uskottavuutta BIOS-tutkimusyksikkö nosti syyskuussa 2018 esiin Suomen YK:n ilmastosopimuksen maaraportin laskelmat, joiden mukaan Suomen nettoilmastopäästöt eivät merkittävistä päästövähennystoimista huolimatta laske lainkaan vuoteen 2030 mennessä. Tämä johtuu raportin mukaan pääosin siitä, että hakkuutason nosto pienentää metsien hiilinieluja yhtä paljon kuin päästöjä vähennetään muualla yhteiskunnassa. Sipilän hallituksen ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen ja hänen avustajansa vihjailivat syksyn mittaan, että uudet […]

16.5.2019
Uudet biotuotetehtaat pakottavat luopumaan metsäbioenergian lisäkäytöstä Tutkijoiden mukaan Sipilän hallituksen tavoite nostaa metsien hakkuuta 66 miljoonasta kuutiosta 80 miljoonaan kuutioon vaaransi ilmasto- ja monimuotoisuustavoitteet. Puuntuotannollisesti kestävä hakkuiden yläraja, jossa ei huomioida ilmastoa tai monimuotoisuuden kapenemista, on Luonnonvarakeskuksen arvion mukaan vuosille 2015–2024 84,2 miljoonaa m3. Vuoden 2017 hakkuutaso oli 72 miljoonaa kuutiota, ja hakkuiden ennakoidaan lähestyvän tänä vuonna 80 miljoonaa kuutiota. Hakkuut […]

29.4.2019
Ruokaturva ja kestävä ruokajärjestelmä kehityspolitiikan ytimeen BIOS-tutkimusyksikkö oli laatimassa Fingon koordinoiman ruokaturvaryhmän tuoretta kannanottoa ”Ruoka ratkaisijana”. Se peräänkuuluttaa ruokaturvaa ja kestäviä ruokajärjestelmiä suomalaisen kehityspolitiikan painopisteeksi. Ruoka on monien ympäristö- ja kehityskysymysten polttopiste, ja laajasti kestävä ruokajärjestelmä on elimellinen osa väestönkasvun hillintää, naisten ja lasten oikeuksien edistämistä ja yhteiskunnallisen vakauden edistämistä. Suomen EU-puheenjohtajuus tarjoaa maalle ainutlaatuisen tilaisuuden edistää sosiaalisesti ja ekologisesti kestävämpää […]

26.4.2019
UUTISKIRJE 4/2019 UUTISKIRJE 4/2019 Tervetuloa lukemaan huhtikuun 2019 BIOS-uutiskirjettä! Uutiskirjeet lähetetään tilaajille sähköpostitse ja arkistoidaan tähän blogiin. Tilaa uutiskirje sähköpostiisi täältä! BIOS MAAILMALLA Kolme BIOS-tutkijaa teki parin viikon tutkimusvierailun Yhdysvaltain länsirannikolle huhtikuussa. Reissu alkoi Oregonin osavaltion Portlandista, jossa Paavo Järvensivu osallistui Lewis & Clark Collegen symposiumiin ”Challenges to Status Quo: A System Unraveling?” julkisessa väittelyssä Environmental Defense […]

4.4.2019
Entä jos ilmastopäästöt nollataan oikeasti? Kirjoitus on julkaistu alun perin teoksessa Aunesluoma, Juhana & Kansika, Suvi (toim.): Euroopan villit kortit ja mustat joutsenet. Helsinki, Tulevaisuusvaliokunta, 2019. 80 s. Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan julkaisu 6/2018. JOHDANTO Maailmassa kuultaisiin äänekäs kohahdus, jos eräänä päivänä huomattaisiin, että EU-alueen ilmastopäästöt on saatu nollaan nykyisessä tavoiteaikataulussa. Kasvihuonekaasupäästöjen ja -nielujen tasapainoon saattaminen on musta joutsen, koska sen edellyttämiä […]

1.4.2019
Kulutuksen vähentäminen – vaatimus ja vastareaktio Julkisessa ympäristökeskustelussa on vihdoin päästy tilanteeseen, jossa energian ja luonnonvarojen kulutuksen vähentäminen tunnustetaan laajalti välttämättömäksi, jotta ilmastonmuutoksen ohella voidaan vastata lukuisiin muihin ongelmiin kuten merten tilan heikkenemiseen, luonnon monimuotoisuuden katoon, viljelysmaan tuhoutumiseen, makean veden niukkuuteen ja saastumiseen sen monissa muodoissa. Luonnonvarojen kulutuksen vähentäminen ei tietenkään ole politiikan ja talouden valtavirtaa, ja tosiasiassa kehitys vie edelleen […]

26.3.2019
Metsäteollisuuden sivuvirrat, onko niitä? Puulla katetaan nykyisellään yli neljännes Suomen kokonaisenergiankulutuksesta. Uusiutuvasta energiasta puulla tuotetaan noin 80%. Sipilän hallituksen energia- ja ilmastostrategian (EIS) tärkein päästövähennyskeino on puupohjaisen bioenergian osuuden kasvattaminen entisestään esimerkiksi korvaamalla fossiilisia polttoaineita puubiomassoilla energia- ja liikennesektoreilla. Tutkijoiden keskuudessa vallitsee kuitenkin laaja konsensus siitä, että puun korjaaminen vain energiakäyttöä varten voi lähivuosikymmenien aikana olla ilmaston kannalta jopa […]

19.3.2019
UUTISKIRJE 3/2019 Tervetuloa lukemaan maaliskuun 2019 BIOS-uutiskirjettä! Uutiskirjeissämme esittelemme kiinnostavia tutkimuksia ja tapahtumia maailmalta ja Suomesta sekä kerromme BIOS-tutkimusyksikön toiminnasta ja tuotannosta. Uutiskirjeet lähetetään tilaajille sähköpostitse ja arkistoidaan myös blogiimme. Tilaa uutiskirje sähköpostiisi täältä! MAAILMALTA Miten jotkut maat ovat saaneet kasvihuonekaasujen päästöt laskemaan? Globaalit kasvihuonekaasujen päästöt ovat edelleen kasvussa, mutta pieni joukko maita on onnistunut laskemaan päästöjään. […]

13.3.2019
Ilmastotutkijan vastuu Suomalainen Petteri Taalas johtaa YK:n alaista Maailman ilmatieteen järjestöä (WMO). WMO isännöi kansainvälisen ilmastopaneelin IPCC:n sihteeristöä, joten sen rooli ilmastonmuutoksen tutkimuksessa on ohittamaton. WMO ja IPCC tekevät ratkaisevan tärkeää työtä ilmastonmuutoksen seurannassa ja ennakoinnissa. Näiden järjestöjen ja niihin kuuluvien henkilöiden lausunnoilla on oikeutetusti suuri kantavuus. Esimerkiksi juuri Taalaksen lausuntoihin viitataan suomalaisessa keskustelussa toistuvasti. Aina ei […]

18.2.2019
UUTISKIRJE 2/2019 Tervetuloa vuoden ensimmäisen uutiskirjeen pariin! Aikaisemmat uutiskirjeet löytyvät blogistamme ja sen voi tilata täältä.   MAAILMALTA Green New Deal murtautui yhdysvaltalaiseen päivänpolitiikkaan Yhdysvaltalaisen politiikan kentiltä kuuluu kummia. Toista vuosikymmentä ympäristötutkijoiden ja -aktiivien puheissa kummitellut käsite Green New Deal on murtautunut valtapolitiikkaan – ja mikä ällistyttävintä, marginaalisen vision sijaan siitä on muotoutunut kunnianhimoinen lupaus demokraattisen puolueen nahanluonnista ja yhdysvaltalaisen yhteiskunnan […]

7.2.2019
Ruokajärjestelmän kohtalonkysymyksiä – Miten niitä pitäisi kysyä? Maailman ruokajärjestelmä on monenlaisten mullistusten edessä, sekä ulkoisten muutosten paineesta että pyrittäessä ratkaisemaan vakavia ongelmia. Nälän vähentäminen, jopa lopettaminen, on otettu kansainväliseksi tavoitteeksi. Toisaalta väestö kasvaa joillain alueilla parhaimmassakin tapauksessa vielä ainakin vuosisadan puoliväliin, ja kaupungistuminen etenee. Ruoantuottajien heikko asema on herättänyt huolta niin vauraissa kuin köyhemmissä maissa. Ruoantuotanto kärsii ympäristömuutoksista, ja tuotannon omia ympäristövaikutuksia […]

8.1.2019
BIOS-tutkimusyksikön toiminta vuonna 2018 Tutkimusyksikkömme toimintaa on voinut seurata kuluneena vuonna entistä läheisemmin, kun tammikuussa aukesivat BIOSin Facebook-sivut ja toukokuussa aloitettiin säännöllisen uutiskirjeen julkaiseminen. Tiedotimme myös tärkeistä julkaisuista tai tapahtumista ePressi-tiedotepalvelun kautta. Viime vuoden tapaan kokoamme tässä kirjoituksessa yhteen vuoden tärkeitä tapahtumia, julkaisujamme ja muuta toimintaamme. BIOS ON OSA WISE-TUTKIMUSHANKETTA Vuoden alussa käynnistyi Suomen Akatemian Strategisen tutkimuksen neuvoston (STN) […]

18.12.2018
UUTISKIRJE 12/2018 Tervetuloa vuoden viimeisen BIOS-uutiskirjeen pariin! Aikaisemmat uutiskirjeet löytyvät blogistamme ja sen voi tilata täältä. NOSTO BIOS kommentoi Helsingin kaukolämmön tulevaisuutta ja esitystä ”hiililaiksi” BIOS luovutti 11.12. pormestari Jan Vapaavuorelle tiekartan hiilineutraaliin kaukolämpöön siirtymiseksi Helsingissä. Taustalla oli Valor-konsulttiyhtiöltä tilattu selvitys. Tiekartan lähtökohtana on ilmastopaneelin suositus saada Suomen nettopäästöt nollaan mahdollisimman pian vuoden 2030 jälkeen. Koska kaukolämmön tuotanto muodostaa noin puolet Helsingin […]

17.12.2018
Aidot ilmastopäästövähennykset ilman välivaiheita kaukolämmön tuotannossa Helsingissä Helsinki pyrkii nopeasti hiilineutraaliksi. Kaukolämmön tuotanto on suurin yksittäinen hiilidioksidin lähde Helsingissä. Kivihiilelle ei tällä hetkellä ole kaukolämmön huippukulutuksen aikaan muuta 100% toimitusvarmaa vaihtoehtoa kuin puu. Puun poltto on ilmastonmuutoksen kannalta ratkaisevalla aikavälillä kutakuinkin yhtä haitallista kuin kivihiilen poltto. Biomassalaitosten rakentaminen korvaamaan Hanasaaren ja Salmisaaren hiili-CHP-laitokset olisi ilmaston ja Helsingin talouden kannalta virheinvestointi. Koska kaukolämpövoimaloiden […]

11.12.2018
Tiekartta hiilineutraaliin kaukolämpöön Helsingissä -julkistustilaisuus 11.12.2018 (lataa materiaalit) Tiekartta luovutettiin pormestari Jan Vapaavuorelle aamupäivällä 11. joulukuuta Balderin salissa. Lataa julkistustilaisuudessa näytetyt esityskalvot ja varsinainen tiekartta. Tilaisuuden tiedote, sis. ohjelma: ”Bioenergia ei tuota ilmastohyötyjä ja tulee Helsingille kalliiksi – Pormestari Vapaavuori vastaanottaa tiekartan hiilineutraaliin kaukolämpöön siirtymiseksi Helsingissä Julkistamistilaisuus 11.12.2018 klo 9.30–10.30, Balderin Sali, Aleksanterinkatu 12, Helsinki Suomen ilmastopaneelin mukaan hiilineutraaliuteen on pyrittävä vuoteen 2035 […]

26.11.2018
Metsien käytön ajojärjestyksestä Ilmastonmuutoksen kannalta ratkaisevaa on ilmakehän tiettynä ajanjaksona sisältämien kasvihuonekaasujen määrä. Tästä luonnontieteellisestä näkökulmasta sekä päästöjen vähentäminen että nielujen lisääminen ovat tarpeellisia ja toimivia keinoja. Tarvittavien päästöleikkausten mittakaava on suurempi kuin potentiaalisten nielujen, mutta kummatkin vaikuttavat täysimääräisesti nettopäästöihin. Poliittisesti tilanne on toinen, koska päästöjen suhteen käydään osittain kauppaa, osittain vähennyksiä tehdään sopimuksin. Nielut on ainoastaan luvattu […]

23.11.2018
Talous- ja ilmastopolitiikka vaalikaudella 2019–2023 -seminaari 22.11.2018 (lataa BIOS-materiaalit) Puheenjohtajat Antti Rinne (SDP) ja Pekka Haavisto (Vihreät) hahmottivat tulevan vaalikauden talous- ja ilmastopolitiikkaa yhdessä tutkijoiden Jari Liskin (Ilmatieteen laitos) ja Paavo Järvensivun (BIOS) kanssa Kalevi Sorsa -säätiön ja BIOS-tutkimusyksikön järjestämässä seminaarissa. BIOS laati seminaarin pohjaksi tulevien vuosien konkreettisia ilmastotoimia ja niiden toteuttamisen mahdollistavia talouspoliittisia työkaluja tarkastelevan taustapaperin “Yhteiskunnan ekologinen jälleenrakennus”. Voit ladata Järvensivun esityskalvot […]

13.11.2018
UUTISKIRJE 11/2018 Syksy on jatkunut kiireisenä ja tapahtumarikkaana. Uutiskirjeissä esittelemme kiinnostavia tutkimuksia ja tapahtumia sekä kerromme BIOS-tutkimusyksikön toiminnasta ja tuotannosta. Aikaisemmat uutiskirjeet löytyvät tästä blogista. Tilaa uutiskirje sähköpostiisi täältä! NOSTO IPCC:n raportti muutti ilmaston laskuoppia Lokakuussa ilmestynyt IPCC:n raportti Climate Warming of 1,5°C sai aikaan suoranaisen ilmastokeskustelun hyökyaallon ja toi Suomessa tuhannet ihmiset kadulle. BIOS-tutkimusyksikkö esitteli tuoreeltaan raportin […]

3.11.2018
Kommentteja Lauri Valstan kirjoitukseen “Suomen hakkuilla globaali vaikutus” Alla oleva teksti on kirjoitettu vastauksena Maaseudun Tulevaisuuden toimittajan Henrik Hohterin pyyntöön esittää kommentteja Lauri Valstan kirjoitukseen “Suomen hakkuilla globaali vaikutus” (Maaseudun Tulevaisuus 26.10.2018). Näin ollen se taustoittaa myös Hohterin kommenttien perusteella kirjoittamaa artikkelia ”Bios-tutkijat vaativat metsänomistajille korvauksia ja kannustimia hiilen sidontaan – ”Otettava viipymättä käyttöön”” (Maaseudun Tulevaisuus 3.11.2018) Lauri Valstan tekstin lähtökohta on yhteinen BIOSin esittämien […]

2.11.2018
Maaseudun Tulevaisuus nimeää tutkimustiedon ”ympäristölobbyksi” BIOS-tutkimusyksiköllä on kaksi oleellista tehtävää. Teemme ympäristöteemoihin liittyvää monitieteistä tutkimusta ja viestimme kotimaisesta sekä kansainvälisestä tutkimustiedosta. Maaseudun Tulevaisuus nimeää 29.10. julkaistussa laajassa jutussaan BIOS:n ”ympäristölobbyksi” ja kritisoi erityisesti BIOS:n tiedotteita liittyen metsien hakkuutason noston aiheuttamaan hiilinielun pienenemiseen. Kaikki BIOS:n hakkuita ja hiilinieluja käsittelevä materiaali perustuu alan johtavien tutkijoiden ja tutkimusryhmien tuottamaan kotimaiseen ja kansainväliseen tutkimustietoon. […]

10.10.2018
Ilmaston laskuoppi muuttui – muuttuuko politiikka? Vielä Pariisin ilmastosopimusta laadittaessa ilmastopolitiikassa oli päädytty siihen, että maapallon keskilämpötilan nousu 2℃ teollisen ajan alun jälkeen olisi ilmastonmuutoksen “turvaraja”. Tiedettiin, että jo siihen mennessä tapahtuisi merkittäviä ympäristömuutoksia, mutta niiden kanssa voitaisiin vielä elää. Kunnianhimoisempi tavoite pyrkiä kohti 1,5℃ nousua oli lähinnä myönnytys uhanalaisille pienille tai köyhille saari- ja rannikkovaltioille. IPCC sai silti mandaatin tutkia, […]

9.10.2018
Kaksi pääsykoekysymystä ilmastovaaliehdokkaille IPCC:n tuore raportti painottaa, että inhimilliset elinolosuhteet turvataksemme ilmastonmuutos on pysäytettävä pikemminkin 1,5 asteeseen kuin 2 asteeseen. Yhteiskuntien on tehtävä nyt päätökset, joiden myötä ne pääsevät eroon fossiilisten polttoaineiden käytöstä ja laskevat ilmastopäästönsä 15–25 vuodessa hiilinielujen tasolle. Ilmastonmuutoksen pysäyttäminen Pariisin sopimuksen mukaiseen alle kahteen asteeseen – mieluummin reilusti alle – vaatii Suomelta yhteiskunnan kaikkia aloja koskevia […]

2.10.2018
UUTISKIRJE 10/2018 Tervetuloa lukemaan syksyn toista BIOS-uutiskirjettä! Syksyn toinen kirje seuraa nopeasti ensimmäisen perään, sillä viime aikoina on tapahtunut paljon. Tilaa uutiskirje sähköpostiisi täältä!   MAAILMALTA EU:N UUSIUTUVAN ENERGIAN DIREKTIIVI UHKAA MAAILMAN METSIÄ Guardian-lehti uutisoi syyskuun 12. päivä tuoreesta Nature Climate Changen kommenttikirjoituksesta, jossa kritisoidaan kovasti Euroopan unionin uusiutuvan energian direktiiviä. Näin jälleen uusi ääni liittyi kritiikkien kuoroon, jota […]

6.9.2018
UUTISKIRJE 09/2018 Tervetuloa lukemaan BIOS-tutkimusyksikön hellekesää kertaavaa uutiskirjettä! Uutiskirjeissämme esittelemme kiinnostavia tutkimuksia ja tapahtumia sekä kerromme BIOS-tutkimusyksikön toiminnasta ja tuotannosta. Uutiskirjeet lähetetään tilaajille sähköpostitse ja arkistoidaan myös tälle sivustolle. Tilaa uutiskirje sähköpostiisi täältä!   NOSTO BIOS julkaisi 5.9. katsauksen Suomen ilmastopolitiikan tilasta. Katsaus perustuu joulukuussa 2017 julkaistuun tilastokeskuksen kokoamaan YK:n ilmastosopimuksen seurantaraporttiin, joka arvioi hallituksen Energia- ja ilmastostrategian sekä […]

5.9.2018
Suomen ilmastopolitiikka kriisissä Suomen YK:n ilmastosopimuksen maaraportti vahvistaa, että metsien lisähakkuista aiheutuva hiilinielujen pieneneminen johtaa ilmakehään päätyvien kasvihuonekaasujen merkittävään kasvuun ja hautaa alleen kaikkien muiden sektoreiden tuottamat päästövähennykset. Tilastokeskuksen kokoaman YK:n ilmastosopimuksen seurantaraportti arvioi hallituksen Energia- ja ilmastostrategian sekä Keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman (KAISU) vaikuttavuutta. Raportin mukaan Suomen kasvihuonepäästöjen kokonaismäärä maankäyttösektori (LULUCF) mukaan lukien vuonna 2015 oli 29 516 […]

21.8.2018
Ekologisen jälleenrakennusajan talouspolitiikka: BIOS-tutkimusyksikön tieteellinen taustadokumentti YK:n kestävän kehityksen raporttiin 2019 BIOS kutsuttiin valmistelemaan tieteellinen taustadokumentti talouden transformaatiosta vuonna 2019 ilmestyvää YK:n kestävän kehityksen raporttia varten. Mitä tapahtuu seuraavien vuosien ja vuosikymmenten aikana, kun uudistamme energiajärjestelmän, leikkaamme ilmastopäästöjä ja kohtaamme yhä vakavampia ilmastonmuutoksen aiheuttamia seurauksia? Millaista talousajattelua ja -politiikkaa tarvitsemme ekologisen jälleenrakennuksen aikakaudella, kun yhteiskunnat käyvät läpi asteittaisten muutosten sijaan laajan transformaation? Siinä missä ekonomistit tyypillisesti […]

31.7.2018
Joka päivä on ylikulutuspäivä Elokuun 1. päivä vietetään globaalia ylikulutuspäivää, jolloin ihmiskunta on ylittänyt maapallon kyvyn tuottaa uusiutuvia luonnonvaroja ja käsitellä fossiilisten polttoaineiden käytön aiheuttamia kasvihuonekaasupäästöjä. Tuolla tavoin päivää kuvaa Global Footprint Network, jonka kehittämään ekologisen jalanjäljen mittariin päivä pohjaa. Ekologinen jalanjälki on maailman tunnetuin ympäristömittari, jota sovelletaan globaalilta aina valtiolliselle tasoille ja yritysten ja yksilöiden toimintaan. Viesti on […]

6.6.2018
UUTISKIRJE 06/2018 Tervetuloa BIOS-tutkimusyksikön kesäkuisen uutiskirjeen pariin! Uutiskirjeissämme esittelemme kiinnostavia tutkimuksia ja tapahtumia maailmalta ja Suomesta sekä kerromme BIOS-tutkimusyksikön toiminnasta ja tuotannosta. Uutiskirjeet lähetetään tilaajille sähköpostitse ja arkistoidaan myös tälle sivustolle. Tilaa uutiskirje sähköpostiisi täältä! Maailmalta LÄMPÖTILAN NOUSU 1,5 ASTEESTA 2 ASTEESEEN TUPLAA ILMASTOHAAVOITTUVAISTEN MÄÄRÄN Ilmastonmuutoksen riskit kohdistuvat voimakkaimmin maailman köyhimpiin. Suurin osa heistä asuu riskialtteimmilla alueilla, […]

25.5.2018
Lähteekö syntyvyys uuteen nousuun vauraissa maissa? Ei siltä näytä. Väestötutkimuksen vakiintunut näkemys on, että syntyvyys laskee hyvinvoinnin kasvun mukana. Väestönkasvu siis hidastuu ja taittuu, kun ihmiset saavuttavat kunnollisen ruokaturvan, pääsevät äärimmäisestä köyhyydestä, saavat koulutusta, naisten oikeudet edistyvät ja yhteiskunnat muuttuvat vakaammiksi. Historiallisesti tällainen kehitys onkin johtanut syntyvyyden voimakkaaseen laskuun, ja vaurastumisen myötä syntyvyys voi olla kuolleisuutta vähäisempää. Uusi väestötutkimus kuitenkin osoittaa, että kaikkein vauraimmissa […]

7.5.2018
UUTISKIRJE 05/2018 Tervetuloa lukemaan ensimmäistä BIOS-uutiskirjettä! Arvaamattomien algoritmien aikana vanhat tiedottamisen tavat ovat osoittautuneet kullanarvoisiksi, sillä etenkin sosiaalisessa mediassa viestejä on vaikea saada enää maailmalle – ellei käytössä ole muhkeaa mainosbudjettia. BIOS-tutkimusyksikkö alkaa siksi julkaista uutiskirjettä. Se lähetetään kirjeen tilaajille sähköpostissa, mutta kaikki kirjeet arkistoidaan myös avoimesti tälle sivustolle. Kokoamme uutiskirjeisiin silmään pistäneitä ja korviin särähtäneitä tutkimustuloksia, […]

17.4.2018
Maailman aineksen käyttö kasvaa kasvamistaan – minne ja kenelle luonnonvarat virtaavat? Ihmiskunnan vuosittainen luonnonvarojen kulutus on kasvanut huimasti, ja kasvu jatkuu. Runsas luonnonvarojen hyödyntäminen kertoo myös lisääntyvistä ympäristöongelmista: kasvihuonepäästöistä, viljelysmaan kadosta, makean veden puutteesta, merten kalakantojen hupenemisesta, happamoitumisesta ja happikadosta, eliökunnan kirjon hupenemisesta ja monista muista ilmiöistä. Ympäristövaikutukset ovat lisääntyneet luonnonvarojen käytön kasvaessa, sillä samalla on siirrytty yhä enemmän uusiutuvien varojen kestävästä käytöstä uusiutumattomiin ja uusiutuvien […]

26.1.2018
BIOSin toiminta vuonna 2017 Kesäkuisessa blogikirjoituksessa kerroimme yli kaksi vuotta toimineen tutkimusyksikkömme historiasta, toiminnan taustalla olevista ajatuksista ja käynnissä olevista projekteista. Monenlaista oli työn alla. Työtahti vain kiristyi loppuvuotta kohti, ja viime vuosi olikin niin toiminnantäyteinen, ettemme aina tahtoneet pysyä itsekään sen perässä, mitä kaikkea väkemme touhusi. Monet pitkään suunnitellut ja työstetyt yhteistyöhankkeet saatiin valmiiksi vuoden loppuun mennessä, ja […]

4.12.2017
Sadan vuoden urakka – Miten ilmaston kanssa eletään Ilmastopolitiikasta kertovan väsyneen vitsin mukaan se on kuin jatkuvaa tuomiopäivän siirtämistä: aina on kymmenen vuotta aikaa toimia, kymmenen vuoden jälkeen taas kymmenen ja niin edelleen. Vääräleuat ovat yhtäältä oikeassa siinä, että tarkkojen aikarajojen julistaminen kärsii helposti inflaation. Toisaalta he eivät ymmärrä tai halua huomata, että päämäärä on muuttunut. Joskus asetettiin aikarajoja ilmastonmuutoksen estämiselle, sitten sen […]

26.10.2017
Suomen ilmastopolitiikasta puuttuu kokonaisvaltainen näkemys globaalin kehityksen suuntaviivoista Valtioneuvosto julkaisi 25. syyskuuta selonteon Suomen keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmasta vuoteen 2030. Selonteko on ilmastonmuutoksen torjunnan ja suomalaisen tuotanto- ja kulutusrakenteen tulevaisuuden kannalta keskeinen dokumentti. Se täydentää, nivoo yhteen ja avaa auki Suomen ilmastopolitiikkaan vaikuttavat eriasteiset ja eri aikoina tehdyt sitoumukset. Vastaava selonteko tehdään kerran vaalikaudessa. Ilmastopolitiikkaa ei tule lukea erilliseksi politiikanteon osa-alueekseen vaan se […]

20.9.2017
BIOS-kommentti: Taloustieteen huippuyksikön sijaan Suomi tarvitsee monitieteisyyteen pohjaavaa päätöksentekoa Keskustelu uuden taloustieteen huippuyksikön perustamisesta on tarpeen, koska kyseessä on merkittävä Suomen julkista talouskeskustelua määrittävä teko. Talousyksikön perustaminen on osa meneillään olevaa laajempaa yhteiskunnallisesta kamppailua, jossa määritellään oikeutta ja valtaa puhua taloudesta. Uuden yksikön perustavoite on tervetullut. Pääministeri Juha Sipilän sanoin: “poliittisen päätöksenteon pitää perustua korkeatasoisiin arvioihin politiikan vaikutuksista kansantalouteen ja yhteiskuntaan.” Näin laajan tavoitteen […]

11.7.2017
Tiedote: EU-parlamentin ympäristövaliokunnan päätös metsienkäytön ilmastovaikutusten laskentatavasta oli ennakoitavissa BIOS-tutkimusyksikkö pitää myönteisenä, että EU:n ympäristövaliokunnan päätös on linjassa tiedeyhteisön näkemysten kanssa. Päätös luo taloudellisia kannustimia kestävämmälle metsien käytölle eli metsien hiilivarastojen kasvattamiselle ja pitkäikäisille puutuotteille. Tutkijoiden mukaan juuri näillä ratkaisuilla hillitään ilmastonmuutosta tehokkaimmin. Päätös ja sen Suomessa herättämä pettymys kertoo osaltaan Suomen nykyisten metsänkäyttösuunnitelmien ristiriidasta EU:n päätöksenteon ja kansainvälisen tiedeyhteisön linjausten kanssa. Johtopäätöksenä tulisi […]

27.6.2017
Puheenvuoro Suomen Kuvalehdessä: Hävittäjähankinnoista mallia ympäristöuhkien torjuntaan Suomen Kuvalehti julkaisi numerossaan 25-26 (2017) Paavo Järvensivun ja Tero Toivasen puheenvuoron: Hävittäjähankinnoista mallia ympäristöuhkien torjuntaan Helsingin Kaivopuiston yllä nähtiin 9. kesäkuuta lentonäytös, joka esitteli eri valmistajien hävittäjiä. Näytöksessä tähyttiin tulevaisuuteen: Suomi harkitsee vuosikymmenien ja jopa kymmenien miljardien eurojen hävittäjäsopimusta. Syvällistä keskustelua hankinnan tarpeesta ja rahoituksesta on käyty niukasti. Rauhanomainen naapuruussuhde Venäjän kanssa on kaikkien […]

21.6.2017
BIOS – Keitä me olemme? Mitä me haluamme? Itsenäinen monitieteinen tutkimusyksikkö BIOS on toiminut kohta kaksi vuotta, vaikka sen juuret ulottuvatkin kauemmas. Seitsenhenkinen joukkomme halusi täyttää aukon suomalaisessa tiedekentässä: tutkijoilta vaaditaan aktiivista osallistumista yhteiskuntaan, mutta akateemiset instituutiot antavat tähän nykyisellään niukasti mahdollisuuksia. Tutkimustiedon suhteesta politiikkaan sekä tiedon ja mielipiteen rajojen hämärtymisestä kannetaan suurta huolta, mutta keinot puuttua tähän tuntuvat olevan vähissä, kun nykyinen […]

21.3.2017
Tutkijoiden julkilausuma: Suomen metsänkäyttösuunnitelmat kiihdyttäisivät ilmastonmuutosta ja heikentäisivät luonnon monimuotoisuutta Julkistustilaisuus pidettiin Eurooppa-salissa (Malminkatu 16, Helsinki) 24.3.2017 klo 13.30-15.00. Tarkemmat tiedot tilaisuudesta tästä. Voit ladata julkilausuman tästä. Keskeinen kirjallisuus. Laaja joukko meritoituneita suomalaisia tutkijoita on huolissaan Suomen metsänkäyttösuunnitelmien ja biotalousstrategian vaikutuksista ilmastoon ja luonnon monimuotoisuuteen. Metsien käyttöä eri näkökulmista tarkastelleet tutkijat ovat allekirjoittaneet julkilausuman, jolla he pyrkivät oikaisemaan vallalla olevia väärinkäsityksiä asiasta. Julkilausumassa todetaan, että […]