Energiamurros ja metsäpinta-alan rooli suomalaisen yhteiskunnan aineenvaihdunnassa
Tere Vadén ja Antti Majava
Ekologinen jälleenrakennus
Suomalaisen yhteiskunnan on uudistettava energian, liikenteen, asumisen ja ruoan infrastruktuurit ja käytännöt hallitusti, jotta voimme luopua fossiilisten polttoaineiden ja muiden luonnonvarojen liikakäytöstä. Perehdy ekologisen jälleenrakennuksen ohjelmaamme sivustolla eko.bios.fi.
PODCAST-SARJA
Metsäsektorin ekologinen siirtymä
BIOS:n uudessa podcast-sarjassa Antti Majava keskustelee vieraidensa kanssa, miten metsien käyttö vaikuttaa ilmasto- ja monimuotoisuustavoitteisiin ja miten metsäteollisuus voisi sopeutua nopeasti muuttuviin ekologisiin ja yhteiskunnallisiin reunaehtoihin.
INDIKAATTORIT
Siirtymäpolitiikan kojelauta
BIOS:n luoma indikaattorityökalu kokoaa yhteen viisi mittaria ekologisen jälleenrakennuksen seurantaan ja arviointiin: hiilitasapaino, luonnonvarojen kokonaiskäyttö, valtion maksukyky, yhteiskunnallinen resilienssi ja siirtymätyöllisyys.
BIOS-TUTKIJAT ESIINTYVÄT
Podcastit ja videot
BIOS on vuosien mittaan julkaissut kasvavan joukon podcasteja ja videoita. Lisäksi tutkijamme ovat vierailleet lukuisten muiden toimijoiden ääni- ja kuvanauhoilla. Valitse listalta, kuuntele ja katso.
Assessment of the scope of tasks to completely phase out fossil fuels in Finland
Geological Survey of Finland. KTR Circular Economy Solutions. Report No. 18/2022
Simon P. Michaux, Tere Vadén, Jussi T. Eronen, Janne M. Korhonen
Info
Info
![]()
Jussi Ahokas, YTM, ekonomisti, väitöskirjatutkija
Jussi T. Eronen, FT, dosentti
Emma Hakala, VTT
Paavo Järvensivu, KTT
Venla Lankinen, LuK, maisteriopiskelija
Karoliina Lummaa, FT, dosentti
Ville Lähde, FT
Antti Majava, KuM, tohtorikandidaatti
Tero Toivanen, VTT
Tere Vadén, FT, dosentti
BIOS-tutkijat Ville Lähde, Paavo Järvensivu, Emma Hakala, Jussi T. Eronen, Tero Toivanen, Karoliina Lummaa, Tere Vadén ja Antti Majava. Vuoden 2022 alussa joukkoon liittyivät Jussi Ahokas ja Venla Lankinen.
Mikä BIOS on?
Yhteiskuntien materiaaliset reunaehdot ovat nousemassa ilmastonmuutoksen ja muiden ympäristöongelmien takia ydinkysymykseksi. On ymmärrettävä yhä tiheämmin yhteenkietoutuneita ekosysteemejä ja kulttuureja. Tiedollinen ja kokemuksellinen haaste on valtava, kun kehitetään energiantuotannon, ruoantuotannon, asumisen ja liikkumisen infrastruktuuria ja käytäntöjä vuosikymmeniksi eteenpäin.
Kansalaisten ja päättäjien lisäksi myös tieteentekijöiden on ollut vaikeaa muodostaa kokonaiskuvaa keskeisistä ympäristö- ja resurssitekijöistä ja niiden kulttuurisista, taloudellisista ja poliittisista vaikutuksista. Näihin kysymyksiin voidaan vastata vain yksittäiset tieteenalat ylittäen.
BIOS-tutkimusyksikkö ennakoi yhteiskuntaa syvästi koskettavia sosio-ekologisia muutoksia monitieteisesti, yhteisen pöydän ääressä. Tutkimuksen lisäksi varaamme paljon aikaa tiedon ymmärrettäväksi tekemiseen. BIOS on vakiinnuttanut asemansa tahona, joka kantaa tutkittua tietoa ja näkemyksiä sosio-ekologisista kehityspoluista kvartaalien ja vaalikausien yli.
BIOS perustettiin vuonna 2015. Tällä hetkellä toiminnan rahoittaa Koneen Säätiö ja Suomen Akatemian yhteydessä toimiva strategisen tutkimuksen neuvosto (WISE-konsortio 2018–2023).
Yksikön tutkijat ovat vuosien ajan luoneet työkaluja poikkitieteelliseen ja -taiteelliseen yhteistyöhön ja vieneet ympäristötietoa yhteiskunnan eri alueiden käyttöön. Suomalaisen tiedeyhteisön lisäksi teemme tutkimusyhteistyötä kansainvälisten tutkimuslaitosten kanssa. BIOS:lla on tiiviit suhteet mm. Stanfordin yliopistoon Yhdysvalloissa (erityisesti professorit Anthony Barnosky ja Elizabeth Hadly sekä Consensus for Action -tutkimusryhmä) sekä Frankfurtissa toimivaan Biodiversiteetin ja ilmastotutkimuksen keskukseen.
Jussi Ahokas, YTM, ekonomisti, väitöskirjatutkija Poliittinen talous
Jussi Ahokas on BIOS-ekonomisti ja tekee väitöskirjaa Itä-Suomen yliopistoon. Hän siirtyi BIOS:iin vuoden 2022 alussa SOSTE:n pääekonomistin paikalta. Ahokas on yhteiskuntatieteiden maisteri (kansantaloustiede), joka on aiemmin toiminut tutkijana muun muassa Valtion talouden tutkimuskeskuksessa. Hänen tutkimuskohteinaan ovat olleet muun muassa Suomen talouden rakenne sekä suomalainen talouspolitiikka.
jussi.ahokas@bios.fi, 044-9481484
Jussi T. Eronen, FT, dosentti Ekosysteemit ja ilmasto
Jussi T. Eronen on erikoistunut ekosysteemien ja ilmaston tutkimukseen. Hän on tutkinut menneisyyden olosuhteita, nykyhetkeä, ja myös tulevaisuuden skenaarioita erityisesti maaekosysteemien ja ilmaston osalta. Eronen pitää tutkimusyksikön ajan tasalla luonnontieteen tuoreimmasta tutkimuksesta. Kesäkuusta 2018 alkaen hän toimii kestävyystieteen apulaisprofessorina Helsingin yliopiston kestävyystieteiden instituutissa (HELSUS) ja osallistuu tutkimusyksikön toimintaan tapauskohtaisesti.
Emma Hakala, VTT Ympäristöturvallisuus
Emma Hakala käsitteli poliittisen historian väitöskirjassaan ympäristöturvallisuuden käsitettä ja kansainvälisten järjestöjen roolia sen edistäjinä Länsi-Balkanilla 1990-luvun konfliktien jälkeen. Hän on perehtynyt turvallistamisteoriaan ja tarkastelee sen avulla, miten ja millaisin seurauksin ympäristö ja ilmastonmuutos on yhdistetty turvallisuuskeskusteluun. Hakala on aikaisemmin työskennellyt ympäristöyhteistyön parissa muun muassa YK:lla. Tällä hetkellä hän tekee tutkimusta Ulkopoliittisessa instituutissa.
Paavo Järvensivu, KTT Talous ja kulttuuri
Paavo Järvensivu tutki väitöskirjassaan organisaatiokulttuuria ja yritysstrategiaa ja on sen jälkeen keskittynyt erityisesti talouden ja ympäristön suhteisiin. Hän on kehittänyt taiteen ja tieteen yhteistyömuotoja Mustarinda-seurassa ja kirjoittanut taloustieteen, ympäristötutkimuksen ja kulttuurintutkimuksen näkemyksiä syntetisoivan tietokirjan Rajattomasti rahaa niukkuudessa (Like). Tällä hetkellä Järvensivu tutkii ekologisen jälleenrakennuksen poliittista taloutta ja kulttuuria.
paavo.jarvensivu@bios.fi, 040-7378485
Venla Lankinen, LuK, maisteriopiskelija Ympäristötiede
Venla Lankinen viimeistelee opintojaan Helsingin yliopiston globaalin kestävyyden maisteriohjelmassa. Maisterintutkielmassaan Venla tarkastelee yhteiskunnallisia ilmastokertomuksia hyödyntäen tarinankerronnallista lähestymistapaa. Lankinen toimi korkeakouluharjoittelijana BIOSissa keväällä 2020 ja palaa yksikköön helmikuussa 2022 tutkimusavustajaksi sekä tuotannollisiin tehtäviin.
venla.lankinen@bios.fi
Karoliina Lummaa, FT, dosentti Ekokriittinen kirjallisuudentutkimus
Karoliina Lummaa on erikoistunut humanistiseen ympäristötutkimukseen ja kehittänyt monitieteisen ympäristötutkimuksen menetelmiä yhteistoimittamissaan kirjoissa Monitieteinen ympäristötutkimus (Gaudeamus) ja Posthumanismi (Eetos). Näiden menetelmien avulla tutkimusyksikössä tutkitaan, miten media, taide ja populaarikulttuuri ilmentävät ja muokkaavat ympäristökäsityksiä.
Ville Lähde, FT Ympäristöfilosofia ja -politiikka
Ville Lähde on toiminut ympäristöfilosofian ja ympäristöpolitiikan tutkijana ja osallistunut useiden alan teosten kirjoittamiseen. Hän on ollut niin & näin -lehden toimittaja vuosituhannen alusta lähtien (päätoimittaja vuosina 2011–2012). Tietokirjoissaan Niukkuuden maailmassa (niin & näin, http://www.villelahde.fi/niukkuuden-maailmassa/) ja Paljon liikkuvia osia (Savukeidas, http://www.villelahde.fi/paljon-liikkuvia-osia/) hän on luonut ajattelun työkaluja monimutkaisten, ympäristöön ja politiikkaan liittyvien ilmiöiden tarkasteluun. Tutkimusyksikössä hän on yleistajuistanut ja syntetisoinut luonnontieteellistä ja yhteiskuntatieteellistä tutkimusta.
Antti Majava, KuM, tohtorikandidaatti Kuvataide, monitieteinen ympäristötutkimus
Antti Majava on työskentelyssään tuonut pitkäjänteisesti yhteen tieteen, taiteen ja muiden alojen osaajia ja näkökulmia. Hän on Mustarinda-seuran perustajajäsen ja sen kautta luonut alustan materiaaliset reunaehdot huomioivien taiteellisten ja arkisten käytäntöjen kokeilulle ja vakiinnuttamiselle. Sosioekologisia menetelmiä hyödyntävässä väitöskirjatyössään hän tutkii luonnon, yhteiskunnan ja tieteen vaikutusta taideilmiöiden kehittymisessä ja vastaavasti taiteen roolia sosioekologisissa ja tieteellisissä murroksissa. Tutkimusyksikössä hän on käsitellyt erityisesti metsiä ja biotaloutta sekä kehittänyt yhteistyömuotoja median ja taiteen edustajien kanssa. Antin tekstejä on julkaistu niin tieteellisissä kuin populaarijulkaisuissakin, ja kirjoittamisen rinnalla hän jatkaa myös visuaalista taiteellista työskentelyä.
Tero Toivanen, VTT Poliittinen talous ja historia
Tero Toivanen on tutkinut poliittista taloutta ja taloushistoriaa sekä kehittänyt yhteiskuntatieteellisiä menetelmiä materiaalisen maailman analysoimiseksi ja kuvaamiseksi. Hän on tutkimuksen lisäksi toiminut pitkään opetustehtävissä esimerkiksi historian didaktikkona ja koulutusasiantuntijana. Tutkimusyksikössä hän on kytkenyt ajankohtaiset ympäristöilmiöt historiallisiin talouden ja politiikan kehityskaariin.
Tere Vadén, FT, dosentti Energia ja filosofia
Tere Vadén on filosofina tarkastellut politiikan ja kulttuurin materiaalisia ja henkisiä edellytyksiä, erityisesti energian kokemuksellisia ulottuvuuksia. Lisäksi hän on perehtynyt digitaalisen maailman potentiaalisiin kehityspolkuihin. Tutkimusyksikössä hän aloitti täyspäiväisen toiminnan 2018.
Projektit
Projektit
Jatkuvaluonteisena perustehtävänämme on syntetisoida tuoreinta tutkimustietoa globaaleista ympäristö- ja resurssipaineista ja tutkia niiden vaikutuksia suomalaiseen yhteiskuntaan. Lisäksi kehitämme työkaluja näiden vaikutusten ennakointiin. Tämä työ tuottaa tieteellisiä artikkeleita, julkisia raportteja sekä soveltavaa tietoa yksityisten ja julkisten organisaatioiden käyttöön.
Kehitämme WISE-projektissa (STN) yhteiskunnan luovaa sopeutumista ekososiaalisiin murroksiin.
BIOS on osa Strategisen tutkimuksen neuvoston (STN) rahoittamaa WISE-konsortiota (Creative Adaptation to Wicked Socio-Environmental Disruptions). Konsortion työpakettien johtajat ovat Janne I. Hukkinen (Helsingin yliopisto, konsortion johtaja), Turo-Kimmo Lehtonen (Tampereen yliopisto, konsortion varajohtaja), Sakari Kuikka (Helsingin yliopisto), Peter Lund (Aalto-yliopisto), Markku Wilenius (Turun yliopisto) ja Paavo Järvensivu (BIOS-tutkimusyksikkö, konsortion vuorovaikutusvastaava). WISE:n työskentely käynnistyi 1. tammikuuta 2018.
WISE pyrkii 1) parantamaan viheliäisiä ekososiaalisia murroksia koskevaa päätöksentekoa ja arviointia ja 2) parantamaan Suomen sietokykyä ja sopeutumista murroksiin. WISE kehittää ja testaa uutta kansallisen tason integroitua politiikkamekanismia, politiikkapäämajaa (Policy Operations Room, POR), jossa kehitetään nopeita ja näyttöön perustuvia sopeutumistapoja odottamattomiin ekososiaalisiin murroksiin (kuten samanaikainen ilmastopakolaisuus, energiakriisi ja poliittinen epävakaus). POR on todellista päämajaa matkiva harjoitusalusta, jossa päätöksentekijät pyrkivät toimimaan kuten toimisivat todellisessa kriisissä. POR on kehitettävissä harjoitusalustasta pysyväksi politiikkamekanismiksi. Se voi tarjota nopeaa, laaja-alaista ja tutkimustietoon perustuvaa tukea monimutkaisiin päätöksenteon haasteisiin, joihin Suomen kaltainen pieni ja avoin kansallisvaltio vääjäämättömästi altistuu lähitulevaisuudessa.
Tuotamme tieteellisiä taustoituksia esimerkiksi yliopistojen, taiteellisten tuotantojen ja median käyttöön.
Viimeaikaiset luentomme kursseilla ja erilaisissa tilaisuuksissa ovat käsitelleet esimerkiksi:
-
- väestönkasvua, ruokaturvallisuutta, nälkää ja köyhyyttä, kalastusta ja vesiviljelyä, ympäristösiirtolaisuutta, luonnonresurssien hupenemista ja konflikteja
- kestävää työtä, talouden ja ympäristön suhdetta, luonnonresurssien hallintaa, liiketoimintaa fossiilitalouden murrosvaiheessa, talouspolitiikan mahdollisuuksia käynnistää ja ohjata ekologinen jälleenrakennus
- ympäristökasvatusta
- antroposeenia luonnontieteellisenä, yhteiskunnallisena ja kulttuurisena ilmiönä
- uutta turvallisuusajattelua
- luonnonsuojelua, luonnonjärjestelmien nykytilaa, menneisyyden ja nykyilmaston kehitystä, tulevaisuuden ilmasto- ja ekosysteemiolosuhteita ja niiden asettamia yhteiskunnan haasteita
- jälkifossiilista kulttuuria
Luentojen lisäksi olemme tehneet monimuotoista yhteistyötä eri tahojen kanssa, kuten Sitra, Tiedekeskus Heureka, Dodo ry, Kehys ry ja Smart Energy Transition -hanke.
Alkuvuodesta 2017 aloitimme yhteistyön Tampereen yliopiston journalistiikan vierailijaprofessori Hanna Nikkasen työryhmän kanssa. Järjestimme koulutuspäivän ja olemme osallistuneet sekä haastateltavina että neuvonantajina kirjaprojektiin Hyvän sään aikana. Kirja ilmestyy syksyllä 2017.
Käymme monitieteistä vuoropuhelua tiedeyhteisön kanssa.
Poimintoja tähän mennessä käydystä vuoropuhelusta tieteellisten artikkeleiden ja muiden tekstien lisäksi:
Olimme mukana järjestämässä 32nd Nordic Geological Winter Meeting -symposiumia Helsingissä 2016 otsikolla ”What is the Anthropocene”. Esittelimme BIOS:n toimintaa Sosiologipäivillä Jyväskylässä 2016. Järjestimme työryhmän “Mielen tila: ympäristökatastrofin politiikka, talous ja kulttuuri” Kulttuurintutkimuksen päivillä Jyväskylässä 2017. Järjestimme työryhmän “Post-COP21: Transition to sustainable well-being in Nordic welfare states” yhdessä Tuuli Hirvilammin ja Pernilla Hagbertin kanssa Nordic Environmental Social Sciences -konferenssissa Tampereella 2017.
Maaliskuussa 2017 julkaistiin 68 suomalaisen tutkijan allekirjoittama julkilausuma, joka selvensi tieteen näkemystä Suomen biotalouslinjausten vaikutuksista ilmastonmuutokseen ja luonnon monimuotoisuuteen. BIOS fasilitoi julkilausuman kirjoittamista ja viestintää.
Huhtikuussa 2017 BIOS järjesti yhteistyössä Tampereen yliopiston ja Yliopisto-lehden (HY) kanssa toimittaja ja tutkija Nafeez Ahmedin vierailun Suomeen.
Kesäkuussa professori Anthony Barnosky vieraili Suomessa. BIOS järjesti hänen esiintymisensä Metsätalolla ja osallistui Koneen säätiön järjestämään ekologista kompensaatiota käsittelevään tapahtumaan Barnoskyn kanssa
BIOS:n tutkijat ovat olleet aktiivisesti mukana Helsingin yliopiston Tiedekulmassa järjestetyissä tilaisuuksissa: ”Ilmasto muuttaa kaiken” -sarjassa, Tieteiden yön 2017 ”Vapauden tulevaisuus” -keskustelussa sekä ”Kestävä planeetta” -sarjassa keväällä 2017
Osallistumme Valtioneuvoston kanslian ja Sitran vetämään Kansalliseen Ennakointiverkostoon.
Pyrimme tuomaan materiaalisten reunaehtojen systemaattisen käsittelyn osaksi ennakointia.
Tuomme ympäristöteemoja osaksi kokonaisturvallisuuden prosesseja.
BIOS:n tutkijat ovat jo usean vuoden ajan kartoittaneet turvallisuussektorin globaaleja ympäristöriskejä koskevaa asiantuntemusta. Kehitämme parhaillaan eri yhteistyötahojen kanssa välineitä riskien kokonaisvaltaisen analyysin ja hallinnan tarpeisiin.
Pilottiprojektissamme 2015–2017 kehitimme ympäristö- ja resurssitekijöitä käsittelevää journalismia Ylen Yhteiskuntatoimituksen kanssa.
Yhteistyö Ylen kanssa uudenlaisen ympäristöjournalismin kehittämiseksi oli BIOS-tutkimusyksikön pilottiprojekti, joka sai rahoituksen tutkijoiden ja toimittajien välistä yhteistyötä tukevasta Koneen Säätiön Jakautuuko Suomi -hausta. Ensimmäisessä vaiheessa syksystä 2015 lähtien tapasimme toimittajatiimiä säännöllisesti, tuotimme laajoja taustaraportteja väestönkasvun, ruoantuotannon, vesikriisien ja talouden kaltaisista teemoista sekä järjestimme toimittajille koulutuspäivän. Taustoituksen pohjalta ilmestyi artikkeleita muun muassa ympäristöpakolaisuudesta, maaperän hiilivarastoista ja metsien hiilinieluista.
Yhteistyöprojektin tärkein tulos oli monimediallinen ”Tehtävänä tulevaisuus” -kokonaisuus, joka ilmestyi syksyn 2017 mittaan. Suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuutta käsittelevä keskustelujen, kuunnelmien, haastatteluiden ja uutisjuttujen kokoelma toteutettiin yhteistyössä BIOS-tutkimusyksikön sekä Ylen yhteiskuntatoimituksen ja draamatoimituksen kesken. Projekti päättyi vuoden 2017 lopussa.
Julkaisut
Julkaisut
BIOS-tutkijoiden julkaisuja.
BIOS-tutkijoiden julkaisuja.
Jos et pääse käsiksi haluaamasi julkaisuun, olethan yhteydessä: contact@bios.fi
Kaikki
Artikkeli
Kirja
Muut
Rules of thumb, from Holocene to Anthropocene
The Anthropocene Review, January 19., 2023
Roope O. Kaaronen, Mikael A. Manninen & Jussi T. Eronen
Ihmistieteelliset näkökulmat ja rinnakkaiset tulevaisuuspolut – katsaus metsäsuhdetutkimuksen kenttään
Vuosilusto 14. Metsät ja tulevaisuus.
Eeva-Lotta Apajalahti, Inkeri Aula, Terhi Ek, Tuulikki Halla, Maija Halonen, Eeva Houtbeckers, Eeva K. Kallio, Reetta Karhunkorva, Jaana Laine, Lotta Leiwo, Karoliina Lummaa, Anne Matilainen, Annukka Näyhä, Emmi Salmivuori, Tiina Seppä, Jenni Simkin & Tuomo Takala
Energiamurros ja metsäpinta-alan rooli suomalaisen yhteiskunnan aineenvaihdunnassa
Tere Vadén ja Antti Majava
A socio-technical lens on security in sustainability transitions: Future expectations for positive and negative security
Paula Kivimaa, Marie Claire Brisbois, Dhanasree Jayaram, Emma Hakala, Marco Siddi
Teollisen murroksen suunnittelu tekee näkyväksi mahdolliset ja houkuttelevat tulevaisuuspolut Suomessa
BIOS-tutkimusyksikkö
Coping with policy errors in an era of chronic socio-environmental crises
Ecological Economics. Volume 199, September 2022, 107489
Janne I. Hukkinen, Jussi T. Eronen, Nina Janasik, Paavo Järvensivu, Roope O. Kaaronen
Assessment of the scope of tasks to completely phase out fossil fuels in Finland
Geological Survey of Finland. KTR Circular Economy Solutions. Report No. 18/2022
Simon P. Michaux, Tere Vadén, Jussi T. Eronen, Janne M. Korhonen
Sectoral low-carbon roadmaps and the role of forest biomass in Finland’s carbon neutrality 2035 target
Energy Strategy Reviews, Volume 41, May 2022
Antti Majava, Tere Vadén, Tero Toivanen, Paavo Järvensivu, Ville Lähde, Jussi T.Eronen
Teollinen murros ekohyvinvointivaltiossa: Mitä teollisuuden vähähiilitiekartat kertovat suomalaisen kestävyysmurroksen edellytyksistä?
Alue Ja Ympäristö, 50(2), 8–27. (2021)
Toivanen, T., Vadén, T., Majava, A., Järvensivu, P., Lähde, V., & Eronen, J. T.
Luoko nuorten ilmastoliike uutta kansalaisuutta?
Emma Hakala, Ville Lähde ja Tero Toivanen
Aineettomuuden jalanjälki
Antti Majava
What Does Fossil Energy Tell Us About Technology?
Sustainability Beyond Technology. Philosophy, Critique, and Implications for Human Organization.
Eds. P. Heikkurinen and T. Ruuska. Oxford University Press 2021.
Tere Vadén
A Player Bigger Than Its Size
Tero Toivanen
A simulation exercise for incorporating long-term path dependencies in urgent decision-making
Paavo Järvensivu, Helmi Räisänen, Janne I. Hukkinen
Kestävyyssiirtymän tiedontuotannollisista puutteista
Tieteessä Tapahtuu, 39(3), 2021
Tere Vadén, Paavo Järvensivu, Antti Majava, Tero Toivanen, Jussi T. Eronen
Suomen pandemiapolitiikka näköalana ilmastokriisipolitiikkaan
Harjanne, A., Räisänen, H., Eronen, J.T.
Body mass-related changes in mammal community assembly patterns during the late Quaternary of North America
Pineda-Munoz, S., Jukar, A.M., Toth, A. B., Fraser, D., Du, A., Barr, W.A., Amatangelo, K.L., Balk, M.A., Behrensmeyer, A.K., Blois, J., Davis, M., Eronen, J.T., Gotelli, N.J., Looy, C.V., Miller, J.H., Shupinski, A.B., Soul, L.C., Villasenor, A., Wing, S., Lyons, S.K.
Climatic effects on niche evolution in a passerine bird clade depend on paleoclimate reconstruction method.
Evolution. Early online, March 2021.
Eyres, A., Eronen, J.T., Hagen, O., Boehning-Gaese, K. & Fritz, S. A.
Investigating biotic interactions in deep time
Trends in Ecology & Evolution 36, 61-75
Fraser, D., Soul, L.C., Tóth, A.B., Balk, M.A., Eronen, J.T., Pineda-Munoz, S., Shupinski, A.B, Villaseñor, A., Barr, W.A., Behrensmeyer, A.K., Du, A., Faith, J.T., Gotelli, N.J, Graves, G.R, Jukar, A.M., Looy, C.V., Miller, J.H., Potts, R., Lyons, S.K.
Humanistinen ympäristötutkimus
Alue Ja Ympäristö, 49(2), 83-91
Lummaa, K., Lähde, V., Toivanen, T., Eronen, J. T., Järvensivu, P., & Vadén, T.
Raising the bar: on the type, size and timeline of a ‘successful’ decoupling
Environmental Politics, online: 24 Jun 2020
T. Vadén, V. Lähde, A. Majava, P . Järvensivu, T. Toivanen & J.T. Eronen
Decoupling for ecological sustainability: A categorisation and review of research literature
Environmental Science & Policy, 112, October 2020; 236-244
T. Vadén, V. Lähde, A. Majava, P. Järvensivu, T. Toivanen, E. Hakala, J.T. Eronen
Talousajattelun suuntaviivat tulevien vuosikymmenten murrokseen
Terra 131(1), 2019
Paavo Järvensivu ja Tero Toivanen
Ilmastokriisiin sopeutuminen on kansanterveydellinen kysymys
Sosiaalilääketieteellinen Aikakauslehti, 56(4)
Järvensivu, P., Hakala, E., Lummaa, K., Lähde, V., Majava, A., Toivanen, T., Vadén, T., & Eronen, J.T.
To continue to burn something? Technological, economic and political path dependencies in district heating in Helsinki, Finland
Energy Research & Social Science 58 (2019).
T. Vadén, A. Majava, T. Toivanen, P. Järvensivu, E. Hakala, J.T. Eronen.
Residing in Trouble
Contemporary Artist Residencies. Reclaiming Time and Space. Edited by Taru Elfving, Irmeli Kokko and Pascal Gielen. Antennae-Arts in Society, Valiz, Amsterdam. 2019
Antti Majava
Land mammals form eight functionally and climatically distinct faunas in North America but only one in Europe
Kari Lintulaakso, P. David Polly and Jussi T. Eronen
A Lot of Talk But Little Action: The Blind Spots of Nordic Environmental Security Policy
Emma Hakala, Ville Lähde, Antti Majava, Tero Toivanen, Tere Vadén, Paavo Järvensivu, Jussi T. Eronen
Northern Warning Lights: Ambiguities of Environmental Security in Finland and Sweden
Emma Hakala, Ville Lähde, Antti Majava, Tero Toivanen, Tere Vadén, Paavo Järvensivu, Jussi T. Eronen
Demokratisoituminen ja ympäristöpolitiikka EU:n itäisissä jäsenmaissa
Teoksessa K. Miklossy ja J. Nikula (toim.) Demokratian karikot. Itäinen Eurooppa suuntaa etsimässä. Gaudeamus, Helsinki 2018.
Emma Hakala
International Organisations and the Securitization of the Environment in post-Conflict Western Balkans
University of Helsinki (Doctoral dissertation), 2018
Emma Hakala
Miten järjestää työ ja työllisyys ekologisen jälleenrakennuksen aikakaudella?
Teoksessa A. Suoranta & S. Leinikki (toim.) Rapautuvan palkkatyön yhteiskunta. Vastapaino 2018
Paavo Järvensivu ja Tero Toivanen
Antroposeeni: ihmisen aika geologiassa ja kirjallisuudentutkimuksessa
Kirjallisuudentutkimuksen aikakauslehti Avain 1/2017
Karoliina Lummaa
Tämä ihmisen maailma? Planeetan hätätila, antroposeenikertomuksen kritiikki ja antroposeenin vaihtoehtoinen historia
Tiede & edistys 1/2017, s. 6–35.
Tero Toivanen ja Mikko Pelttari.
Onnistunut irtikytkentä Suomessa?
Alue ja ympäristö 1/2019
Tere Vadén, Ville Lähde, Antti Majava, Tero Toivanen, Jussi T. Eronen, Paavo Järvensivu
Kuinka lukea jätettä: Pois-halutun aineen olemus ja jäsennykset Jukka Viikilän runoudessa
Avain. Kirjallisuudentutkimuksen aikakauslehti, Vol 16 Nro 2 (2019).
Karoliina Lummaa
Euroopan villit kortit ja mustat joutsenet
Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan julkaisu 6/2018
Paavo Järvensivu
Economic transition governance
2018, background document to UN Global Sustainable Development Report 2019
Paavo Järvensivu, Tero Toivanen et al.
The Many Anthropocenes: A Challenge for the Disciplines
2017, The Anthropocene Review 4, 183-198
Tero Toivanen, Karoliina Lummaa, Antti Majava et al.
Feeding ecology and morphology make a bamboo specialist vulnerable to climate change
2017, Current Biology 27, 3384-3389
Jussi T. Eronen et al.
A post-fossil fuel transition experiment: Exploring cultural dimensions from a practice-theoretical perspective
2017, Journal of Cleaner Production 169, 143-151
Paavo Järvensivu
Productivity, biodiversity, and pathogens influence the global hunter-gatherer population density
2017, Proceedings of the National Academy of Sciences
Tallavaara, M., Eronen, J.T., Luoto, M.
Tämä ihmisen maailma? Planeetan hätätila, antroposeenikertomuksen kritiikki ja antroposeenin vaihtoehtoinen historia
2017, Tiede & edistys 1: 42, 6–35
Tero Toivanen, Mikko Pelttari (toim.)
Kenen antroposeeni? Maapallojärjestelmätieteen paradigmamuutos, ihmistieteiden antroposeeni ja käsitteiden moninaisuus
2016, Kosmopolis 46, 3, 41–54
Jussi T. Eronen, Karoliina Lummaa, Tero Toivanen et al.
Introducing the Scientific Consensus on Maintaining Humanity’s Life Support Systems in the 21st Century: Information for Policy Makers
2014, The Anthropocene Review 1, 78–109
A.D. Barnosky et al.
Converge in distribution patterns of Europe’s plants and mammals is due to environmental forcing
2012, Journal of Biogeography 39, 1633–1644
H. Heikinheimo, J.T. Eronen et al.
Ecometrics: The traits that bind the past and present together
2010, Integrative Zoology 5, 88–101
Jussi T. Eronen et al.
Blogi
Blogi
2.2.2023
Valtiovarainvaliokunnan verojaostolle: polttoaineveron alentaminen Annoimme 2. helmikuuta 2023 pyynnöstä lausunnon eduskunnan valtiovarainvaliokunnan verojaostolle. Asia: KAA 11/2021 vp Polttoaineveron alentaminen https://www.eduskunta.fi/pdf/KAA+11/2021 Lausunnon pääsanomat: Kansalaisaloitteessa esitettyä polttoaineveron alentamista ei pidä toteuttaa. Kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen (nettotasolla) on kaikkien yhteiskuntien päätehtäviä. Siinä ei ole onnistuttu Suomessa. Mitään toimia, joiden seurauksena päästövähennykset viivästyvät tai päästöt jopa kasvavat, ei ole syytä tehdä. Liikenteen päästövähennykset ovat täysin […]
PDF
23.1.2023
Valtiovarainvaliokunnan verojaostolle: energia-alan voittoverot Annoimme 23. tammikuuta 2023 pyynnöstä lausunnon eduskunnan talousvaliokunnalle. Asia: HE 320/2022 vp Hallituksen esitys eduskunnalle sähköalan ja fossiilisten polttoaineiden alan väliaikaisia voittoveroja koskevaksi lainsäädännöksi https://www.eduskunta.fi/pdf/HE+320/2022 Lausunnon pääsanomat: Esitetyt sähköalan ja fossiilisten polttoaineiden alan väliaikaiset voittoverot ovat BIOS-tutkimusyksikön näkemyksen mukaan perusteltuja nykyisissä yhteiskunnallisissa olosuhteissa. Voittoverojen rajaus, voimassaoloaika sekä kohdennus on mietitty lakiehdotuksessa hyvin, minkä vuoksi verojen […]
PDF
11.1.2023
Talousvaliokunnalle: biopolttoöljyn jakeluvelvoite Annoimme 11. tammikuuta 2023 pyynnöstä lausunnon eduskunnan talousvaliokunnalle. Asia: HE 297/2022 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi biopolttoöljyn käytön edistämisestä annetun lain sekä biopolttoaineista, bionesteistä ja biomassapolttoaineista annetun lain muuttamisesta https://www.eduskunta.fi/pdf/HE+297/2022 Lausunnon pääsanomat: Hallituksen esityksen tavoitteena on saada aikaan suurempia päästövähennyksiä taakanjakosektorilla lisäämällä biopolttoöljyn käyttöä suhteessa fossiiliseen polttoöljyyn. Toteutuessaan esitetyssä muodossa lain vaikutukset osunevat pääsääntöisesti työkoneiden […]
PDF
10.1.2023
Valtiovarainvaliokunnalle: EU:n talouspolitiikka Annoimme 10. tammikuuta 2023 pyynnöstä lausunnon eduskunnan valtiovarainvaliokunnalle. Asia: E 14/2020 vp Valtioneuvoston selvitys: Komission tiedonanto talouspolitiikan EU-koordinaation arviosta Lausunnon pääsanomat: EU:n komission marraskuussa 2022 julkaisema ehdotus EU:n talouspolitiikan ohjauksen tulevaksi malliksi on peruslähtökohdiltaan ja -periaatteiltaan hyvä ja luo edellytykset kansalliselle kannanmuodostukselle EU-maissa. EU:n talouspolitiikan ohjauksen ja sääntöjen näkökulmasta keskeisin kysymys tulevina vuosina ja vuosikymmeninä […]
PDF
30.11.2022
Valtiovarainvaliokunnan verojaostolle: TKI-tuet Annoimme 30. marraskuuta 2022 pyynnöstä lausunnon eduskunnan valtiovarainvaliokunnan verojaostolle. Asia: LA 69/2022 vp Lakialoite laeiksi tutkimus- ja kehittämistoiminnan menoihin perustuvista lisävähennyksistä verotuksessa ja verontilityslain 12 ja 12 f §:n ja tuloverolain 124 ja 124 b §:n muuttamisesta sekä niihin liittyviksi laeiksi Lausunnon pääsanomat: Tutkimus- ja kehittämistoiminnan tukeminen ja toimintaan kannustaminen on perusteltua tämän hetken yhteiskunnallisissa […]
PDF
22.11.2022
Talousvaliokunnalle: Kaivostoiminnalle rajat -kansalaisaloite Annoimme 22. marraskuuta 2022 pyynnöstä lausunnon eduskunnan talousvaliokunnalle. Asia: KAA 1/2022 vp Kaivostoiminnalle RAJAT https://www.eduskunta.fi/pdf/KAA+1/2022 Lausunnon pääsanomat: Kaivosalan sääntelyn, kuten kaiken ympäristön tilaa mahdollisesti heikentävän toiminnan sääntelyn, tulee perustua tavoitteeseen luontokadon pysäyttämisestä ja ripeästä luonnon tilan kohentamisesta. Vain toimivat luonnonjärjestelmät mahdollistavat muiden intressien mukaisen toiminnan.Päästötavoitteet ovat kiitettävät, mutta keinot selvästi riittämättömät ja epävarmat. Hallituksen esitys […]
PDF
19.10.2022
Eduskunnan talousvaliokunnalle: Valtioneuvoston selonteot ilmasto- ja energiastrategiasta ym. Annoimme 19. lokakuuta pyynnöstä lausunnon eduskunnan talousvaliokunnalle. Asiat: VNS 4/2022 vp Valtioneuvoston selonteko Keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelma Kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa 2035 https://www.eduskunta.fi/pdf/VNS+4/2022 VNS 6/2022 vp Valtioneuvoston selonteko Hiilineutraali Suomi 2035 – kansallinen ilmasto- ja energiastrategia https://www.eduskunta.fi/pdf/VNS+6/2022 VNS 7/2022 vp Valtioneuvoston selonteko maankäyttösektorin ilmastosuunnitelmasta https://www.eduskunta.fi/pdf/VNS+7/2022 Lausunnon pääsanomat: Suunnitelmista ja strategiasta puuttuu riittävä kokonaisvaltaisuus ja ennakoivuus: hiilineutraaliustavoitteen […]
PDF
7.10.2022
Eduskunnan valtiovarainvaliokunnalle: Komission ehdotus ennallistamisasetukseksi Annoimme 7. lokakuuta 2022 pyynnöstä lausunnon eduskunnan valtiovarainvaliokunnalle. Asia: U 76/2022 vp Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle komission ehdotuksesta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi luonnon ennallistamisesta (ennallistamisasetus) https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Kirjelma/Documents/U_76+2022.pdf Lausunnon pääsanomat: Ennallistamisasetus on osa säädösten kokonaisuutta, jolla pyritään torjumaan ja hillitsemään ilmastokriisiä ja luontokatoa. Kokonaisuuden tavoitteista vallitsee konsensus: hyvin voivat ekosysteemit ovat välttämättömiä yhteiskunnan ja talouden mielekkään tulevaisuuden […]
PDF
7.10.2022
Eduskunnan ympäristövaliokunnalle: Kaivoslaki Annoimme 5. lokakuuta 2022 pyynnöstä kirjallisen lausunnon Eduskunnan ympäristövaliokunnalle Asia: HE 126/2022 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kaivoslain muuttamisesta Lausunnon pääsanomat: Kaivoslain sääntelyn, kuten kaiken ympäristön tilaa mahdollisesti heikentävän toiminnan sääntelyn, tulee perustua tavoitteeseen luontokadon pysäyttämisestä ja ripeästä luonnon tilan kohentamisesta. Vain toimivat luonnonjärjestelmät mahdollistavat muiden intressien mukaisen toiminnan (kuten talouden) Vaikka esitystä ei kokonaisuutena […]
PDF
23.9.2022
Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunnalle: Luonnonsuojelulaki Annoimme 23. syyskuuta 2022 pyynnöstä lausunnon eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunnalle. Asia: HE 76/2022 vp Hallituksen esitys eduskunnalle luonnonsuojelulaiksi ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta https://www.eduskunta.fi/pdf/HE+76/2022 Lausunnon pääsanomat: Luontokadon pysäyttämisen täytyy olla tavoite, josta käsin luonnonsuojelua koskevia lakialoitteita arvioidaan. Tavoite sisältyy hallitusohjelmaan ja EU:n biodiversiteettistrategiaan. Lakiehdotus tarvitsisi etukäteisen tieteellisen arvion siitä, että ehdotus tekee tavoitteen saavuttamisen […]
PDF
13.6.2022
Eduskunnan talousvaliokunnalle: REPowerEU Annoimme 13. kesäkuuta 2022 pyynnöstä lausunnon eduskunnan talousvaliokunnalle. Asia: E 76/2022 vp Valtioneuvoston selvitys: Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi asetuksen (EU) 2021/241 muuttamisesta elpymis- ja palautumissuunnitelmien REPowerEU-lukujen osalta sekä asetusten 2021/10160, 2021/2115, direktiivin 2003/87/EY ja päätöksen – KOM(2022) 231 muuttamisesta. https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Liiteasiakirja/Documents/EDK-2022-AK-33897.pdf Lausunnon pääsanomat: Suomen myönteinen kanta REPowerEU-suunnitelmaan varauksella, että EU:n 55-valmiuspaketin tavoitteita ja […]
PDF
13.6.2022
Eduskunnan talousvaliokunnalle: esitys luonnonsuojelulaiksi Annoimme 13. kesäkuuta 2022 pyynnöstä lausunnon eduskunnan talousvaliokunnalle. Asia: HE 76/2022 vp Hallituksen esitys eduskunnalle luonnonsuojelulaiksi ja eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta https://www.eduskunta.fi/pdf/HE+76/2022 Lausunnon pääsanomat: Hallituksen esitys luonnonsuojelulaiksi seuraa pääpiirteissään vakiintunutta luonnonsuojelun linjaa, joka on osoittautunut riittämättömäksi. Luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen on kiihtynyt entisestään. Luonnon monimuotoisuuden kadon pysäyttäminen edellyttää tärkeimpien ajurien eli maankäytön tapojen ja luonnonvarojen […]
PDF
13.6.2022
Eduskunnan valtiovarainvaliokunnalle: REPowerEU-suunnitelma Annoimme 13. kesäkuuta 2022 pyynnöstä lausunnon eduskunnan valtiovarainvaliokunnalle. Asia: E 68/2022 vp Valtioneuvoston selvitys: Komission tiedonanto, REPowerEU-suunnitelma https://www.eduskunta.fi/pdf/E+68/2022 Lausunnon pääsanomat: Suomen myönteinen kanta REPowerEU-suunnitelmaan varauksella, että EU:n 55-valmiuspaketin tavoitteita ja ilmastotavoitteita ei pitkällä aikavälillä vaaranneta, on BIOS-tutkimusyksikön mielestä perusteltu. Suomen tulisi asettaa energiansäästössä komission suositusta (-13 %) kovempi kansallinen tavoite. Sähköistyminen ja kulutuksen vähentäminen ovat […]
PDF
7.6.2022
Eduskunnan talousvaliokunnalle: jakeluvelvoite Annoimme 7. kesäkuuta 2022 pyynnöstä lausunnon eduskunnan talousvaliokunnalle. Asia: HE 85/2022 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi uusiutuvien polttoaineiden käytön edistämisestä liikenteessä annetun lain 5 §:n muuttamisesta ja 5 b §:n väliaikaisesta muuttamisesta https://www.eduskunta.fi/pdf/HE+85/2022 Lausunnon pääsanomat: Hallituksen esitys eduskunnalle uusiutuvien polttoaineiden jakeluvelvoitteen alentamiseksi 7,5 prosenttiyksiköllä (12 prosenttiin) vuodeksi 2022 ja jakeluvelvoitteen ylittämistä koskevan sääntelyn lieventämiseksi […]
PDF
6.6.2022
Eduskunnan valtiovarainvaliokunnan verojaostolle: lentovero Annoimme 6. kesäkuuta 2022 pyynnöstä lausunnon eduskunnan valtiovarainvaliokunnan verojaostolle. Asia: KAA1/2020 vp Lentovero, Esiselvitys: Valtioneuvoston selvitys-ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2022:19 https://www.eduskunta.fi/pdf/KAA+1/2020 Lausunnon pääsanomat: Lentoliikenteen radikaali vähentäminen tulevina vuosina ja vuosikymmeninä on välttämätöntä, jotta ilmastokriisin ja laajemman ekologisen kriisin negatiivisia vaikutuksia pystytään rajoittamaan oikeudenmukaisesti. On tärkeää tutkia ja vertailla eri ohjaustapoja, joilla lentämistä voidaan lähitulevaisuudessa nopeasti vähentää. […]
PDF
6.6.2022
Eduskunnan talousvaliokunnalle: ilmastotoimia koskevan sosiaalirahaston perustaminen Annoimme 6. kesäkuuta 2022 pyynnöstä lausunnon eduskunnan talousvaliokunnalle. Asia: UJ 13/2022 vp – U 61/2021 vp Valtioneuvoston U-jatkokirjelmä eduskunnalle komission ehdotuksesta ilmastotoimia koskevan sosiaalirahaston perustamisesta https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Liiteasiakirja/Documents/EDK-2022-AK-29410.pdf Lausunnon pääsanomat: Suomi kannattaa ehdotusta päästökaupan laajentamisesta tieliikenteeseen ja rakennusten lämmitykseen, mihin päätös sosiaalirahastosta on liitetty. Päästökaupan laajentaminen on tällä hetkellä ensisijainen politiikkatoimi, joten kompromissin hakeminen […]
PDF
12.5.2022
Eduskunnan valtiovarainvaliokunnalle: Julkisen talouden suunnitelma 2023-2026 Annoimme 12. toukokuuta 2022 pyynnöstä lausunnon eduskunnan valtiovarainvaliokunnalle. BIOS:lta on pyydetty samasta asiasta lausuntoa myös talousvaliokunnalle. Asia: VNS 2/2022 vp Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2023—2026 https://www.eduskunta.fi/pdf/VNS+2/2022 Lausunnon pääsanomat: Julkisen talouden suunnitelman pohjana oleva talousennuste lienee ylioptimistinen. Vuoden 2022 alussa päätettävistä lisämäärärahoista huolimatta finanssipolitiikan linja jää elvyttävän sijaan todennäköisesti neutraaliksi, kun globaali suhdanne viilenee […]
PDF
6.5.2022
Eduskunnan talousvaliokunnalle: Julkisen talouden suunnitelma 2023–2026 Julkisen talouden suunnitelman mukaiset julkiset panostukset hiilineutraaliuuteen ovat maltillisia ja väheneviä. Tämä on ristiriidassa siirtymäpolitiikan koko ajan lisääntyvän kiireellisyyden sekä tarvittavan laajuuden kanssa. Viivyttely ja varovaisuus voivat lopulta nostaa ilmastonmuutokseen sopeutumisen kokonaiskustannuksia. Tulevissa elvytysohjelmissa vihreitä investointeja pitääkin painottaa huomattavasti aikaisempaa voimallisemmin.
PDF
4.5.2022
Eduskunnan valtiovarainvaliokunnalle: Ajankohtaisselonteko turvallisuusympäristön muutoksesta Puolustusmenojen lisäys ei yksiselitteisesti lisää kansantalouden ja julkisen talouden taakkaa. Se ei myöskään pakota valtiota luopumaan esimerkiksi ympäristöinvestoinneista, jotka ovat tulevina vuosina välttämättömiä myös turvallisuuspoliittisista syistä, kuten selonteossakin todetaan. Mikäli taloudellinen suhdanne vuosikymmenen puolivälistä sen loppuun asti on hyvä, vaatii julkisten investointien kohdentaminen ja ajoittaminen aikaisempaa selvästi parempaa koordinointia.
PDF
21.4.2022
Eduskunnan talousvaliokunnalle: Euroopan unionin omat varat EU:n omat varat tulisi nähdä jatkossa pysyvänä institutionaalisena osana EU:n politiikkaa. Erityisesti Euroopan vihreän kehityksen ohjelman edistämisessä ja toimeenpanossa omien varojen käyttö esimerkiksi vihreiden investointien rahoittamisessa tulisi vakiinnuttaa pysyväksi käytännöksi.
PDF
23.3.2022
Eduskunnan ympäristövaliokunnalle: Uusi ilmastolaki Ilmastopolitiikan suunnittelujärjestelmää on laajennettava ja kehitettävä innovaatio- ja teollisuuspolitiikan sisältäväksi siirtymäpolitiikan suunnittelujärjestelmäksi, joka ohjaa yhteiskunnan ekologisen kestävyyden rajoihin ja huomioi myös muut strategiset haavoittuvuudet kuten geopoliittiset jännitteet.
PDF
15.2.2022
Eduskunnan talousvaliokunnalle: Komission tiedonanto talouspolitiikan EU-koordinaation arviosta Tulevat vuosikymmenet ovat väistämättä vahvan investointipolitiikan aikaa, ja tämä on syytä huomioida sääntöjen ja koordinaation uudistamisessa. On arvioitava, missä määrin investointipolitiikalle tehdään jatkossa tilaa kansallisen talouspolitiikan alueella ja missä määrin vastuuta siirretään yhteisesti EU-tasolla kannettavaksi.
PDF
9.11.2021
Valtiovarainvaliokunnan liikennejaostolle: Ekologinen jälleenrakennus liikenteen näkökulmasta Tämän hetken ylätason linjaus Suomen liikenteen tulevaisuudesta on kuvattu jokseenkin selkeästi Fossiilittoman liikenteen tiekartassa. Valittuun linjaan sisältyy kuitenkin huomattavia riskejä.
PDF
28.5.2021
Tulevaisuusvaliokunnalle: Agenda2030 – Kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa Ympäristön tilaan ja luonnonvarojen käyttöön liittyvien Agenda2030-tavoitteiden on oltava Suomessa ensisijaisia, ja ylikulutus on nähtävä systeemisenä, kaikkea yhteiskunnan toimintaa koskevana ja globaalia kestävää kehitystä vaarantavana ongelmana.
PDF
15.1.2021
Talousvaliokunnalle: Kestävän kasvun ohjelma Kestävän kasvun ohjelmasta puuttuu ekologisten reunaehtojen järjestelmällinen, kokonaisvaltainen tarkastelu, minkä vuoksi käsitys kestävyydestä ja vaadittavista kestävyystoimista on puutteellinen. Ehdotamme valtioneuvoston kanslian alaisuuteen tiedevetoista järjestelmäpäivitysten suunnitteluyksikköä.
PDF
3.12.2020
BIOS:n lausunto eduskunnan ympäristövaliokunnalle: Agenda 2030 Suomi on ylikuluttava maa, jossa luonnonvarojen käyttö on kestämättömällä tasolla. Siksi agendan ympäristö- ja luonnonvaratavoitteet ovat ensisijaisia. Hyvät saavutukset muissa tavoitteissa eivät ole kestäviä, sikäli kun ne perustuvat ylikulutukseen. Lähtökohtana tulee olla systemaattinen näkemys luonnonvarojen käytön nykytilasta ja kestävästä tasosta. Ilman tätä määrittelyä viittaukset kestävään talouskasvuun tai kiertotalouteen jäävät sanahelinäksi.
PDF
24.4.2020
Lausunto: Valtioneuvoston selonteko julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2021–2024 Selonteko ylikorostaa kestävyysvajetta julkisen talouden suurimpana riskinä ja jättää huomiotta sosiaalisen ja ekologisen kestävyyden. Budjettitasapainotavoitetta parempi periaate julkisen talouden suunnittelulle on riskien hallinta.
PDF
4.3.2020
Lausunto: Valtioneuvoston selvitys EU:n komission vihreän kehityksen ohjelmasta (Green Deal) Käsittelemme lausunnossa kasvustrategian ongelmakohtia ja kuvaamme mitä vihreän kehityksen ohjelma tarkoittaa siirtymäpolitiikan näkökulmasta ja millaiseksi talouden ohjausta ja mittaristoa tulisi siirtymäpolitiikan mukaisesti kehittää.
PDF