Tutkimusyksikkömme väelle vuoden merkittävin tapahtuma oli Koneen Säätiön elokuussa myöntämä neljän vuoden tutkimusrahoitus, joka oli säätiön historian mittavin yksittäinen rahoitusmyöntö. Tämän rahoituksen turvin riveihimme liittyy vuoden 2022 alusta uusi tutkija, BIOS-ekonomisti Jussi Ahokas.
Viime vuodelta siirretty Helsinki Biennaalin “tutkimusasema” oli myös hieno päästä toteuttamaan, joskaan koronatoimista johtuen läsnäolomme ei voinut olla yhtä konkreettista kuin olisimme toivoneet. Osana biennaalia toteutettiin Ashley Dawsonin videovierailu sekä keskustelu Ville Niinistön kanssa Vallisaaressa. Melkoinen taidepläjäys oli myös Jyväskylän kesän avaaminen Ekologinen jälleenrakennus -esityksellä.
BIOS-tutkimusasema Helsinki Biennaalissa. Kuva: © Maija Toivanen/HAM/Helsinki Biennaali
Toisiamme pääsimme näkemään harvemmin kuin olisimme toivoneet, ja etäily jatkunee näillä näkymin. Kesällä kuitenkin pystyimme kerääntymään, sekä kokoustamaan että nauttimaan toistemme seurasta antoisasti pari kertaa.
Tieteelliset artikkelit
Kuluneen vuoden aikana julkaistiin kaikkiaan viisitoista tieteellistä artikkelia, joita BIOS-tutkijat kirjoittivat yksin, yhteistuumin tai yhteistyössä muualla toimivien tutkijoiden kanssa. Tero Toivasen artikkeli “A Player Bigger Than Its Size” jatkoi työmme pitkää linjaa. Tero tutki suomalaisen biotalouden regiimin ja metsätalouden roolia ja hankalaa suhdetta ilmastotutkimukseen ja -politiikkaan. Tutkimusyksikön väki vei myös eteenpäin teollisuuden vähähiilikarttojen analyysiään Alue ja ympäristö -lehden erikoisnumeron artikkelissa “Teollinen murros ekohyvinvointivaltiossa”. Tieteessä tapahtuu -lehteen kirjoitettiin artikkeli “Kestävyyssiirtymän tiedontuotannollisista puutteista”.
Tere Vadénilta ilmestyi artikkeli “What Does Fossil Energy Tell Us About Technology?”, Antti Majavalta artikkeli “Aineettomuuden jalanjälki. Suprematistinen modernismi globaalin ympäristökriisin kontekstissa”, ja Karoliina Lummaalta samassa kokoamateoksessa artikkeli “Peili ja diagrammi”.
Paavo Järvensivun johdolla kirjoitettiin WISE-projektin politiikkapäämajaharjoituksia käsittelevä artikkeli “A simulation exercise for incorporating long-term path dependencies in urgent decision-making”. Helsingin harjoitusta käsittelevä raportti ilmestyi. Kuntatason harjoituksesta keskusteltiin myös BIOS-podcastissa. Jussi T. Eronen oli kirjoittamassa WISE-tutkijoiden päämajaharjoitusten metodia käsittelevää artikkelia “The Policy operations room: Analyzing path-dependent decision-making in wicked socio-ecological disruptions”.
Eronen oli myös kirjoittamassa artikkeleita ilmastonmuutoksen vaikutuksesta varpuslintujen kehitykseen, myöhäisen kvartäärikauden nisäkkäiden kohtaamista muutoksista, bioottisten vuorovaikutusten merkityksestä “syvän ajan” sukupuuttojen tarkastelussa, pienten yhteisöjen tarjoamista opeista sopeutumisessa ympäristömuutoksiin, paimentolaisuuden ymmärtämisestä sekä “peukalosääntöjen” merkityksestä kulttuurisessa evoluutiossa.
Emma Hakala jatkoi työtään ympäristöturvallisuuden tutkimuksen saralla kahdessa yhteisartikkelissa “Comprehensive security: The opportunities and challenges of incorporating environmental threats in security policy” ja “Policy coherence for sustainable development and environmental security: A case study of European Union policies on renewable energy”. Ensin mainitussa mukana oli myös Jussi T. Eronen sekä useita WISE-projektin kollegoitamme. Tieteellisten artikkelien ohella Emma Hakala jatkoi ympäristöturvallisuuden pioneerityötä valtioneuvoston julkaisussa Ilmastonmuutos ja Suomen turvallisuus – hän myös esiintyi aiheesta aktiivisesti lukuisilla eri foorumeilla.
Valiokuntalausunnot
Tammikuussa teimme eduskunnan talousvaliokunnalle ja valtiovarainvaliokunnalle lausunnon kestävän kasvun ohjelmasta. Toukokuussa lausuimme talousvaliokunnalle julkisen talouden suunnitelmasta 2022–2025 sekä tulevaisuusvaliokunnalle Agenda 2030 -selonteosta. Marraskuussa laadimme valtionvarainvaliokunnan liikennejaostolle lausunnon ekologisesta jälleenrakennuksesta liikenteen näkökulmasta.
Muita kirjoituksia
Tammikuussa Ville Lähde oli Animalia-lehden juhlavuoden ensimmäisen numeron vieraileva toimittaja ja kirjoitti numeroon artikkelin “Eläinkysymys ruokamurroksessa”. Hän osallistui myös järjestön ensimmäiseen eläinoikeusraporttiin kirjoituksella “Ruoan tulevaisuus”.
Tammikuussa BIOS-blogissa käsiteltiin ympäristöministeriön sekä työ- ja elinkeinoministeriön laatimaa ehdotusta kiertotalouden strategiseksi ohjelmaksi. Maaliskuussa blogissa julkaistiin Ville Lähteen pitkä analyysi tuoreesta “Dasguptan raportista”. Huhtikuussa blogissa palattiin irtikytkentäkeskustelun kipukohtiin jatkaen aiempaa podcast-keskustelua.
Paavo Järvensivu oli mukana kirjoittamassa keväällä ilmestynyttä teosta Ympäristökäsikirja kuntapäättäjille ja keskusteli aiheesta Kalevi Sorsa -säätiön podcastissa. Paavon essee “Tulevaisuuden melko lyhyt historia” ilmestyi Mustarinda-lehdessä. Karoliina Lummaa toimitti Elsi Hyttisen kanssa Metsä-teemanumeron Kirjallisuudentutkimuksen aikakauslehti Avaimeen, jossa ilmestyi myös hänen esseensä runouden, kulttuurin ja luonnontieteen risteämistä metsäaiheisessa taiteessa ja ympäristötutkimuksessa. Jussi T. Eronen oli kirjoittamassa huhtikuista WISE-blogikirjoitusta “Suomen pandemiapolitiikka ja ilmastokriisipolitiikka”. Tero Toivanen oli mukana Politiikasta.fi -lehden taloustieteen ja -politiikan raadissa.
Emma Hakalan teksti “Kaupungistuva Afrikka tiellä kestävään kehitykseen” ilmestyi Kleio-lehdessä. Toukokuussa ilmestyivät myös Freek van der Vetin kanssa kirjoitettu Ulkopoliittisen instituutin julkaisu “Protecting the environment during armed conflict: From principles to implementation” sekä Emman blogikirjoitus “Miten jäsentää muuttuvan ilmaston vaikutuksia turvallisuuteen?”
Tere Vadén kirjoitti Erkki Lähteen kanssa Versus-lehteen ruotsalaisesta metsätalouden mallista, ja kesäkuussa ilmestyi hänen WISE-blogikirjoituksensa “Talouden ennakointi ja kestävyyssiirtymä”. Samoihin aiheisiin pureutui Tero Toivasen ja Paavo Järvensivun Helsingin Sanomissa ilmestynyt mielipide kestävän talouspolitiikan suunnittelusta. Lokakuussa ilmestyi Politiikasta.fi -lehdessä Tere Vadénin syväluotaava kirjoitus “Toinen koronasyksy toi energiakiriisin”.
Ville Lähde kirjoitti toukokuun Suomen luontoon esseen “Näin kompostini opetti minua” ja kesäkuussa Ulkoministeriön Kehitys-lehteen artikkelin “Nälkä lisääntyy maailmassa ilman koronapandemiaakin”. Hän osallistui asiantuntijakommentoijana Kehityspoliittisen toimikunnan analyysipaperin “Ruokaturva ja ruokajärjestelmien tulevaisuus” laatimiseen.
Emma Hakalan, Ville Lähteen ja Tero Toivasen näkökulma “Luoko nuorten ilmastoliike uutta kansalaisuutta?” ilmestyi Nuorisotutkimus-lehden numerossa 2/2021. Syksyllä Ville Lähde pohti BIOS-blogissa pitkällisesti sivistystä ekologisen jälleenrakennuksen maailmassa sekä muiden BIOS-tutkijoiden kanssa huoltosuhteen problematiikkaa. Ruoantuotannon ja biodiversiteetin pohdinnat yhdistyivät hänen niin & näin -lehden verkkotekstissään “Maa kompostista käsin”. Joulukuussa hän arvioi samassa lehdessä dokumenttielokuvaa Invisible Demons.
Podcastit ja videot
Heti alkuun on mainittava loppuvuodesta käynnistynyt Antti Majavan tuottama laaja metsäpodcastien sarja, joka on tätä kirjoitettaessa ehtinyt viidenteen osaan. Ensimmäisessä jaksossa tehtiin tilannekatsaus, toisessa pohdittiin metsäteollisuutta energiamurroksessa, kolmannessa mietittiin metsäsektorin sopeutumiskykyä, neljännessä pureuduttiin hiilen hinnoitteluun ja viidennessä vetytalouteen.
Aiemmin mainittujen lisäksi BIOS-tutkijat esiintyivät viidessätoista videossa tai podcastissa. Kaikki videomme ja podcastimme vuosien varrelta löytyvät muuten nykyään kotisivuiltamme kätevästi samasta paikasta! Paavo Järvensivu puhui Pro Goes Future -videolla ekologisesta jälleenrakennuksesta, Karoliinan Lummaa esitti kommentaarin professori Gay Hawkinsin plenaariesitelmään Waste Society – Current Issues in Social Scientific Waste Studies -luentosarjassa, ja Ville Lähde avasi Lappeenrannan Uusi Festivaali -tapahtuman videotervehdyksellä.
Ville Lähde puhui tammikuussa kestävästä kehityksestä ja ruoantuotannosta YK-liiton podcastissa ja vieraili Ylen podcastissa “Äiti, kuolevatko jääkarhut?” Kesäkuussa hän keskusteli Climate Moven podcastissa demokratiasta ilmastokriisissä. Paavo Järvensivu oli mukana transmediale-tapahtuman keskustelussa “Refusal of Projected Collapse”, ja Emma Hakala ja Antti Majava keskustelivat energiasta ja identiteetistä IHME-podcastissa.
Syksyllä Paavo Järvensivu ja Tero Toivanen puhuivat suunnittelun tärkeydestä Poliittinen talous -podcastissa. Ville Lähde piti Kohtuukoulutuskasvatus-kokonaisuudessa kaksi pitkää luentoa ympäristökriisin, luonnonvarojen niukkuuden ja kohtuuden perusteista. Radio Moreenissa hän puhui ilmastoaktiivien kohtaamista kielteisistä reaktioista. Tere Vadén puhui mineraalivarojen riittävyydestä Finnwatchin uudessa podcastsarjassa. Joulukuussa Paavo Järvensivu keskusteli politiikan sisältötavoitteista Kalevi Sorsa -säätiön podcastin kahdessa osassa, ja Ville Lähde vieraili JustFood -hankkeen podcastissa.
Julkisia esiintymisiä
Erilaisia luentoja, paneelikeskusteluita ja muita julkisia esiintymisiä kertyi vuoden mittaan yli puolensataa jatkuvista poikkeusoloista huolimatta. Tammikuussa Paavo Järvensivu keskusteli Climate Moven kuntavaalitapahtumassa, Emma Hakala esiintyi “Advancing EU-SAARC Cooperation” -kokouksessa Nepalissa ja Ville Lähde piti ensimmäisen esitelmänsä Porin lyseon lukion tiedekummina. Helmikuussa Tero Toivanen osallistui Tulevaisuus 2021 -paneeliin,
Huhtikuussa Ville Lähde osallistui Elokapinan mediapaneeliin ja esitelmöi Dasguptan raportista Ympäristöministeriön tutkimuskahveilla. Emma Hakala oli mukana STTK:n webinaarissa “Ilmastoturvallisuus ja Suomi”, ja Paavo Järvensivu puhui Itä-Suomen yliopiston Studia Generaliassa ekologisesta jälleenrakennuksesta. Toukokuussa Tero Toivanen oli mukana Tiedekulman “Työn kestävä tulevaisuus” -tapahtumassa ja Tere Vadén keskusteli Maailma kylässä -festivaalin verkkotapahtumassa hyvästä ja kestävästä elämästä.
Kesäkuussa Ville Lähde piti keynote-esitelmän Lahdessa järjestetyssä estetiikkakonferenssissa. Elokuussa Emma Hakala osallistui Politiikasta.fi-lehden webinaariin “Political imaginaries of climate change” ja syyskuussa Ulkopoliittisen instituutin kesätapahtumaan.
Syyskuussa Emma Hakala ja Ville Lähde luennoivat Lasten ja nuorten säätiön tuottamassa rehtorien koulutushankeessa, ja Emma ja Tero Toivanen jatkoivat hankkeessa loppuvuodesta. Lokakuussa Ville Lähde oli Viherympäristöliiton 30-vuotisjuhlien juhlapuhuja, ja Karoliina Lummaa piti esitelmän Metsätieteen päivässä.
BIOS tiedotusvälineissä
Emma Hakalaa haastateltiin helmikuussa Iltalehteen ilmastonmuutoksen turvallisuusvaikutuksista. WISE-projektin johtaja Janne Hukkinen ja Ville Lähde ruotivat maaliskuussa Acatiimin haastattelussa yhteiskunta- ja ihmistieteiden marginaalista asemaa ympäristötutkimuksen rahoituksessa. Ydin-lehti julkaisi Emma Hakalasta henkilökuvan.
Paavo Järvensivu ja Tere Vadén olivat haastateltuina Voiman toukokuisessa talousliitteessä. Heinäkuisessa Maaseudun Tulevaisuuden henkilökuvassa Ville Lähde pohti puutarhallaan ruoantuotannon ongelmia.
Elokuussa Emma Hakala puhui jälleen ilmastonmuutoksen turvallisuusuhkista, nyt sekä Ylen että Helsingin Sanomien jutuissa. Lokakuussa Ville Lähde kommentoi Kauppalehti Option jutussa kehitysoptimismin problematiikkaa, ja marraskuussa hän oli haastateltavana All Youth -hankkeen blogissa.