2.11.2021
Ilmastonmuutos ja luontokato haastavat metsäsektorin toimintatavat BIOS-tutkimusyksikkö juhlistaa Glasgown ilmastoneuvotteluja aloittamalla uuden podcast-sarjan Metsäsektorin ekologinen siirtymä: Kuka, mitä, missä ja milloin? Sarjassa syväluodataan ilmasto- ja monimuotoisuuskysymysten merkitystä metsäsektorille ja pohditaan miten edessä oleviin muutoksiin voidaan sopeutua teknologiaa ja toimintalogiikkaa kehittämällä. 

BIOS-tutkimusyksikkö juhlistaa Glasgown ilmastoneuvotteluja aloittamalla uuden podcast-sarjan Metsäsektorin ekologinen siirtymä: Kuka, mitä, missä ja milloin? Sarjassa syväluodataan ilmasto- ja monimuotoisuuskysymysten merkitystä metsäsektorille ja pohditaan miten edessä oleviin muutoksiin voidaan sopeutua teknologiaa ja toimintalogiikkaa kehittämällä. 

 

Ensimmäisessä jaksossa päivitämme metsäsektorin tilannekuvan uuden tutkimustiedon ja EU-komission heinäkuussa julkaisemien uuden Metsästrategian ja Fit for 55 -ilmastopaketin valossa. Keskustelemassa ovat SYKE:n Luonnonvarojen kestävän käytön yksikön päällikkö ja Koneen Säätiön apurahatutkija Sampo Soimakallio ja Ympäristöministeriön ilmastoyksikön maankäyttösektorin ilmastotoimista vastaava neuvotteleva virkamies Tuomo Kalliokoski.

Kalliokoski kiteyttää tutkimustietoa ja EU-komission linjauksia seuraavasti:

“Metsäteollisuuden toimintaedellytykset ovat edelleen olemassa seuraavan kymmenen vuoden aikana. Kasvu ei voi kuitenkaan enää perustua resurssin käytön lisäykseen, vaan lisäarvon täytyy tulla muuta kautta.”

Soimakallion näkemyksen mukaan toimintaympäristö muuttuu laajasti:

“Suomen metsiä ei ole tähän mennessä hoidettu siksi, että ilmastonmuutosta hillittäisiin, vaan ihan muut tavoitteet mielessä. Nyt, kun ilmasto- ja monimuotoisuustavoitteet tulevat kuvioon mukaan, se voi aiheuttaa jännitteitä. Tilanne on kuitenkin pakko hyväksyä.”  

Molemmat keskustelijat olivat huolissaan uusista metsien inventointitiedoista, joiden mukaan metsien kasvu on heikentynyt. Soimakallion mukaan vaikutukset voivat ulottua laajalle:

“Kun nämä tiedot viedään arvioon siitä miten puuston kasvu kehittyy tulevaisuudessa, niin todennäköisesti tulee muuttamaan aikalailla hakkuumahdollisuusarvioita ja alentamaan arviota nykyisestä hiilinielusta, hiilineutraaliustavoitteista ja siitä miten nielut tulevaisuudessa kehittyvät.”

Keskustelijat arvioivat monimuotoisuustavoitteiden huomioimisen EU- linjausten mukaisesti entisestään pienentävän hakkuumahdollisuuksia.

Myös lyhytkestoisten biotuotteiden ja bioenergian perusteeton tulkinta hiilineutraaleiksi koettiin asiaksi, johon EU tulee yhä tiukemmin puuttumaan. Tuomo Kalliokosken mukaan myös EU:n kestävän rahoituksen kriteeristö kehittyy ja muutosten vaikutuksia metsäsektoriin olisi tärkeää analysoida varsinkin yrityksissä, jotka haluavat mukaan kestävän rahoituksen mekanismiin. 

Kalliokoski kuvaa EU:n Fit For 55 tavoitetta varovaiseksi ja tasapuolisuuteen pyrkiväksi:

“Tavoite on selkeä kiristys kunnianhimoon, mutta tieteen valossa olisi ollut perusteltavissa vielä tiukempi tavoite. Tavoitteet ovat nollasummapeliä: jos tarvittavia päästövähennyksiä ei saada joltakin sektorilta, ne täytyy saada jostain muualta.” 

Molemmat keskustelijat toivoivat nykyistä tarkempaa eri päästövähennyskeinojen ja niiden kustannusten vertailua. 

Kalliokoski ja Soimakallio evästivät podcast-sarjan seuraavia jaksoja toiveella, että myös metsäteollisuuden edustajat osallistuisivat keskusteluun tiedeyhteisön ja EU-komission linjauksista.