13.12.2019
Suomen ilmastopolitiikka edelleen kriisissä: Sipilän hallitus jätti karun ilmastopoliittisen perinnön

Juha Sipilän (kesk.) johtaman hallituksen ilmasto- ja energiapoliittisen strategian seurauksena on nettoilmastopäästöjen mittava kasvu. Tiedeyhteisö toi ongelman esiin useita kertoja koko Sipilän hallituskauden ajan. Nykyisen Sanna Marinin (sd.) hallituksen tehtäväksi jää tuhoisan ilmastopoliittisen linjan kääntäminen. Katri Kulmunin johtama Keskusta on käännöksessä vaa’ankieliasemassa.

Suomen kasvihuonekaasupäästöt

Tilastokeskuksen eilen (12.12.2019) julkaiseman tiedon mukaan Suomen ilmakehään päätyvät nettoilmastopäästöt kasvoivat vuodesta 2017 vuoteen 2018 noin 22 prosenttia (nettopäästöt 2017 olivat noin 38,2 tonnia ja 2018 46,6 tonnia). Sanna Marinin (sd.) johtaman Suomen hallituksen virallinen tavoite on nollata ilmastopäästöt vuoteen 2035 mennessä. Vallitseva kehitys vie kuitenkin täysin päinvastaiseen suuntaan.  

Suomen päästövähennystavoitteista ja niiden toteutumisesta vastaa viime kädessä hallitus. Tilastokeskuksen julkaisemat luvut kertovatkin edeltävän Juha Sipilän (kesk.) johtaman hallituksen epäonnistuneen ilmastopolitiikassaan totaalisesti. Suomen nykyinen hallitus sai siis Tilastokeskuksen tiedoissa käsiinsä Sipilän hallituksen jättämän epämieluisan mutta käytännössä jo etukäteen kaikkien tiedossa olleen joululahjan. 

BIOS-tutkimusyksikkö on seurannut yhdessä Suomen johtavien ilmastotutkijoiden kanssa ilmastopolitiikasta ja päästövähennyksistä käytävää keskustelua koko Sipilän hallituksen valtakauden ajan. Olemme nostaneet lukuisia kertoja [esim. 1, 2, 3, 4, 5] esiin tutkimustiedot metsänielujen merkityksestä päästövähennyksissä ja myös sen, että kasvavat hakkuut heikentävät rajusti metsien hiilinielua. 

Asiaa seuraaville ei tule yllätyksenä, että juuri kestämätön metsien käyttö on merkittävin tekijä Suomen nettopäästöjen kasvussa. Tilastokeskus toteaa tiedotteessaan selkeästi: “Nettonielun pienenemiseen vaikuttivat ennätyssuuret hakkuut.” BIOS ja useat muut tieteelliset toimijat ovat jo heti Sipilän hallituksen aloittaessa tuoneet hallituksen tietoon, että sen hallitusohjelma tulee erittäin suurella todennäköisyydellä lisäämään ilmastonettopäästöjä.

Hakkuiden lisäämisen hiilinielua ja luonnon monimuotoisuutta heikentävä vaikutus tuotiin vahvasti esiin myös maaliskuussa 2017 julkaistussa BIOS-tutkimusyksikön fasilitoimassa tutkijoiden julkilausumassa, jonka allekirjoitti 68 metsien käytön ilmasto- ja monimuotoisuusvaikutuksiin perehtynyttä tutkijaa. 

Julkilausuman julkistamistilaisuudessa maaliskuussa 2017 Helsingin Kampin Eurooppa-salissa oli paikalla keskustelemassa myös nykyinen keskustan puheenjohtaja Katri Kulmuni. Kulmuni suhtautui tilaisuudessa tutkijoiden viestiin penseästi. Tämä ei ollut sinällään ihme, kutsuihan Kulmuni jo julkilausumaa koskevien ennakkotietojen pohjalta hiilinielu- ja biodiversiteettivaikutukset esiin tuoneita tutkijoita ”epäisänmaallisiksi” ja ”näennäisesti vihreiksi”.

Kulmuni ei ollut mielipiteineen yksin. Heti julkaisun jälkeen Maa- ja metsätaloustuottajien keskusliiton MTK:n viestinnässä alettiin käyttää julkilausuman allekirjoittajista alentavaa termiä “adressitutkija”. Mediassa MTK:n johtajat kutsuivat julkilausumaa muun muassa “poliittiseksi pamfletiksi” ja “metsätrumpismiksi”. Epäisänmaalliset tutkijat toivotettiin toisinaan porkkananviljelukurssille ja toisinaan tarttumaan höpinän sijasta raivaus- tai moottorisahaan.

Metsäalan vaikuttajat ovat hyökänneet julkilausumaa vastaan vielä näihin päiviin saakka, vaikka julkilausuman viesti on vahvistettu muun muassa Suomen ilmastopaneelin, Euroopan tiedeakatemioiden yhteistyöjärjestön (EASAC), 200 johtavan kansainvälisen tutkijan ja lukuisten tutkimushankkeiden toimesta. 

Syksyllä 2018 BIOS laati tiedotteen, jossa nostimme esiin YK:n ilmastosopimuksen maaraportin tiedot, joiden mukaan Suomen nettoilmastopäästöt tulevat nousemaan vuoteen 2020 mennessä, eivätkä suinkaan laskemaan, kuten Sipilän hallitus väitti. Keskustalainen ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen nimesi eduskunnan täysistunnossa BIOSin tiedotteen “hutaistuksi blogikirjoitukseksi” (Täysistunnon tallenne: kohta 00:39:19).

Maaraportista ilmenneet tiedot metsien kasvusta ja hiilinielujen kehityksestä olivat räikeässä ristiriidassa Luonnonvarakeskuksen (Luke) tuottamien tietojen kanssa. Syksyn 2019 aikana Luke on kuitenkin muuttanut kantansa vastaamaan melko tarkasti maaraportin tietoja. Myös eilinen Tilastokeskuksen uusi julkaisu vahvistaa maaraportin näkemykset.

On ongelmallista, että ratkaiseva osa Suomen ilmastopolitiikkaa on merkittävästi nojautunut yhden tutkimuslaitoksen tuottamiin aineistoihin. Vaikuttaa siltä, että Luken tuottamat virheelliset tiedot ovat vaikuttaneet oleellisesti Sipilän hallituksen ilmastopolitiikan harha-askeliin. Luken tuottamat tiedot tukivat Sipilän hallituksen pyrkimystä edistää metsäteollisuutta ja biotaloussektoria mahdollistamalla metsien hakkuutason historiallisen noston. Samaan hengenvetoon on aiheellista kysyä, miksi erityisesti keskustavaikuttajat ja MTK ovat suhtautuneet jopa vihamielisesti tutkijoihin, jotka ovat vuosien ajan tuoneet esiin metsänielujen pienenemisen ja pyrkineet huomauttamaan toistuvista ongelmista Luken laskelmissa.

EU:n ilmastopolitiikka seuraa laajapohjaista tieteellistä näyttöä maan- ja metsien käytön ilmastovaikutuksista. Sipilän hallitus ja suomalainen metsäsektori mobilisoivat edellisellä hallituskaudella historiallisen vaikuttamiskampanjan Brysseliin, jotta Suomi sai lobattua itselleen mahdollisimman mieluisan LULUCF-asetuksen. On kuitenkin erittäin todennäköistä, että juhla Suomen metsäteollisuudelle mieluisesta LULUCF-kannasta jää lyhytikäiseksi. Esimerkiksi uuden EU-komission Vihreä sopimus sisältää ajatuksen LULUCF-keskustelun avaamisesta ja uuden EU:n laajuisen metsästrategian luomisesta. On varsin selvää, että EU tulee tulevaisuudessa entistä tiukemmin seuraamaan tieteellistä tietoa metsien roolista ilmastonmuutoksen torjunnassa. 

Hallituksessa jälleen istuvan keskustan olisi uuden puheenjohtajansa Katri Kulmunin johdolla kannettava vastuu edellisen hallituksen tekemistä virheistä. Kulmunin olisi irtisanouduttava Sipilän hallituksen asettamasta kansantaloudelle ja ympäristölle haitallisesta ilmasto- ja energiapoliittisesta linjasta. Keskustan olisi kerrottava, kuinka se tukee Suomen ilmastopolitiikan uskottavuuden palauttamista Sanna Marinin hallituksessa. Samalla keskustan olisi osoitettava, että se haluaa aidosti rakentaa tieteeseen perustuvaa päätöksentekoa yhteistyössä tiedeyhteisön kanssa. Myös kaikkien muiden puolueiden on syytä kertoa, mitkä ovat heidän keinonsa Suomen ilmastopäästöjen laskemiseksi ja globaalin ilmastokriisin hallintaan saamiseksi.