Tervetuloa lukemaan vuoden 2020 ensimmäistä BIOS-uutiskirjettä! Uutiskirjeet lähetetään tilaajille sähköpostitse ja arkistoidaan tähän blogiin. Tilaa uutiskirje sähköpostiisi täältä!
Mitä BIOS teki viime vuonna? Sen saat parhaiten selville tutustumalla tähän kirjoitukseen.
Sininen kiihdytys. Lähde: One Earth / PhysOrg.
Maailmalta
“Sinisen maailman” hyväksikäyttö kiihtyy
Tukholmalaisen Resilience Centerin tutkijat kartoittavat tuoreessa artikkelissaan “The Blue Acceleration: The Trajectory of Human Expansion into the Ocean” merten luonnonvarojen teollista hyväksikäyttöä (tiivistelmä). Viime vuosikymmenten aikana merten luonnonvarojen haltuunotto ja hyödyntäminen on muuttunut yhä intensiivisemmäksi ja levinnyt rannikkoalueilta etäisimmillekin alueille. Tämä “sininen kiihdytys” kohdistaa meriekosysteemeihin ennennäkemätöntä painetta, josta varoitettiin myös syyskuisessa IPCC:n erikoisraportissa. Vanhastaan periytyneet näkemykset, joiden mukaan valtameret ovat liian suuria häiriytyäkseen ihmiskunnan toiminnasta, “too big to fail”, ovat aikansa eläneitä.
Öljy- ja kaasuteollisuuden myrkyllinen perintö
Justin Nobelin tammikuinen Rolling Stone -lehden artikkeli “America’s Radioactive Secret” on karua kertomaa fossiiliteollisuuden jätteistä ja niiden puolivillaisesta käsittelystä Yhdysvalloissa. Öljyn ja kaasun pumppaaminen tuottavat vuosittain valtavia määriä myrkyllistä ja usein radioaktiivista nestemäistä jätettä, jonka käsittely on lievästi ilmaistuna villillä tolalla. Ongelma on ollut tiedossa jo vuosikymmeniä sitten, mutta se on räjähtänyt käsiin “särötyksen” levittyä, sillä menetelmään vaaditaan entistä enemmän nesteitä.
Jätteenä kovin kalliisti käsiteltävää nesteestä on kekseliäästi käytetty esimerkiksi teiden pölynsitojana, joka tosin ei vastaa tarkoitustaan ja levittää myrkkyjä samalla laajalle. Turvallisuusraja-arvot ylittävää radioaktiivista jätettä käsittelee asiasta tietämätön työväki ilman kunnon varusteita ja sitä kuljetetaan merkitsemättömissä autoissa. Yhdysvaltain uudella “energiaitsenäisyydellä” on myrkyllinen painolasti.
BIOS
Tero Toivanen Tiede & edistys -lehden päätoimittajaksi
Koko BIOS-väki onnittelee tutkijaamme Tero Toivasta, joka valittiin Tutkijaliiton Tiede & edistys -lehden uudeksi päätoimittajaksi. Teron pyrkimyksenä on kehittää lehteä monitieteiseksi keskusteluyhteisöksi, joka pystyy tarttumaan aikakauden polttavimpiin ongelmiin.
”Aikaamme leimaavat vakavat taloudelliset, poliittiset ja ekologiset ongelmat. Tarvitsemme laajan kirjon humanistisia ja yhteiskunnallisia tutkimusaloja ongelmien syvälliseksi ymmärtämiseksi. Akuutista ekologisesta kriisistä huolimatta taloudellinen ja poliittinen ajattelu rakentuu edelleen totunnaisille olettamuksille siitä, miten yhteistä elämää tulisi järjestää. Uutta luova, radikaali ja hankala ajattelu rakentuu paljolti tieteenalojen ja teorioiden rajapinnoilla, ja juuri tällaiselle tutkimukselle ja ajattelulle Tiede & edistys pystyy tarjoamaan tilaa.”
Tavoitteena on myös muuttaa lehti avoimeksi tieteelliseksi julkaisuksi 2021. Tiede & edistystä julkaisee vuonna 1976 perustettu monitieteinen tutkimustyön harjoittajien yhdistys Tutkijaliitto – forskarbundet i Finland ry.
Tuhoaako “laboratorioruoka” maatalouden?
Guardian-lehden ympäristökolumnisti, kärkkäistä kannanotoistaan tunnettu tietokirjailija ja aktivisti George Monbiot kävi Suomessa ja innostui täkäläisestä innovaatiosta tuottaa “ruokaa ilmasta”. Hän ennusti perinteisen maatalouselinkeinon lähes täydellistä tuhoutumista, mikä antaisi mahdollisuuden laajojen alueiden “uudelleenvilliinnyttämiseen” (rewilding). Monbiot on pitkään kirjoittanut nykyisen ruoantuotannon ekologisista ongelmista, mutta uudessa tekstissään hän siirtyi poliittisesta kritiikistä täysivaltaiseen teknologiseen utopismiin – itsekin siirtymäänsä ihmetellen.
BIOS-tutkija Ville Lähde tarttui Monbiotin kirjoituksen perustavanlaatuisiin ongelmiin Open Democracyssa julkaistussa kirjoituksessaan “If laboratory food is the answer, what is the question?” Ensinnäkin Monbiotin kuvittelema “maatilavapaa maailma” johtaisi mitä todennäköisimmin nälän ja ruokaturvattomuuden rajuun kasvuun. Nälkä ei ole ensisijaisesti tuotantokysymys – vaikka joillain alueilla tuotanto-ongelmat ovat suuria – vaan liittyy eriarvoisuuteen, vallan puutteeseen, köyhyyteen, sanitaation ja terveydenhuollon ongelmiin ja niin edelleen. Toiseksi kuvatunlainen siirtymä vaikeuttaisi yhteiskuntien siirtymistä puhtaampaan energiatalouteen entisestään. Kolmanneksi Monbiot sivuuttaa tekstissään sellaiset maatalouden (ja kalastuksen) muodot, jotka ovat kestäviä.
Mainitulla suomalaisella pioneeriteknologialla on varmasti suuria mahdollisuuksia, mutta niitä pitää arvioida nykyisessä ekologisessa, poliittisessa ja taloudellisessa asiayhteydessä, ei maailmalle vieraissa kuvitelmissa.
Mitä on luonnonvarojen niukkuus tai runsaus?
Niukkaa on vähän, runsasta on paljon, sehän on selvä. Arkinen ymmärrys asiasta ei kuitenkaan toimi, kun tarkastellaan luonnonvarojen käyttöä ekologisten järjestelmien piirissä. Tällaista ekologisesti herkkää luonnonvarojen tai resurssien hahmottamista kaivattaisiin kipeästi myös taloustieteessä.
Ikaros Tidskrift julkaisi vuodenvaihteessa verkkosivuillaan Ville Lähteen artikkelin “Naturresurssernas knapphet och överflöd”, jossa hän palasi BIOS-työn kokemuksia rikkaampana vuoden 2013 kirjansa Niukkuuden maailmassa teemoihin. Esseestä julkaistiin tammikuussa BIOS-blogissa pidempi suomenkielinen versio “Luonnonvarojen niukkuus ja runsaus”. Lähde muistuttaa siitä, miten ihmistoiminnan ymmärtäminen – myös ongelmissaan – on hedelmällisempää osana yleisiä ekologisia prosesseja. Yhteytemme muuhun luontoon auttaa ymmärtämään ympäristöongelmia ja luonnonvarojen käytön ongelmia paremmin kuin erillisyys. Niinpä niukkuutta ja runsautta ei voi hahmottaa vain luonnonvarojen absoluuttisena määränä vaan suhteessa ihmisyhteiskuntien “aineenvaihduntaan”.
“Ainoa ekologisesti ja inhimillisesti kestävä tie eteenpäin on luonnonvarojen kulutuksen volyymin lasku ja aineenvaihdunnan muuttaminen toisenlaiseksi. Niukkuutta ei siis voi välttää vain säästeliäisyydellä eli kulutusta vähentämällä, vaan tarvitaan myös kokonaisvaltaista elämäntavan muutosta – elämän resurssiperustan laadullista muuttamista toisenlaiseksi. Joistain resurssisuhteista kuten fossiilisista polttoaineista on luovuttava, ja jotain muuta on löydettävä tilalle.”
BIOS-blogissa Suomen ilmastopolitiikan tilasta
Joulukuussa julkaisimme katsauksemme suomalaisen ilmastopolitiikan tilaan ja edellisen hallituksen jättämään ilmastopoliittiseen perintöön. Tuloksena on kasvihuonekaasujen päästöjen nettokasvu, eli nykykehitys vie täysin eri suuntaan kuin julkilausutut tavoitteet hiilineutraalista yhteiskunnasta. Uudella hallituksella on edessään melkoinen urakka, jonka toteutumisessa Katri Kulmunin johtama Keskusta on vaa’ankieliasemassa.
BIOS-puheenvuoro ekologisesta kansanterveydestä
Sosiaalitieteellisen Aikakauslehden viime vuoden viimeisessä numerossa julkaistiin BIOS-tutkimusyksikön puheenvuoro “Ilmastokriisiin sopeutuminen on kansanterveydellinen kysymys”. Nostamme kirjoituksessamme esiin merkittävän puutteen ympäristöongelmia ja terveyttä koskevassa keskustelussa. Ympäristömuutosten haitallisista vaikutuksista ja kestävämpien elämäntapojen hyödyistä on puhuttu paljon. Sen sijaan vähemmän on tarkasteltu sitä, millaisia kansanterveydellisiä vaikutuksia siirtymällä ekologisesti kestävämpiin yhteiskuntiin voisi olla. Hillintä- ja sopeutustoimet voivat huonosti toteutettuna lisätä esimerkiksi taloudellista tai alueellista eriarvoisuutta ja siten rapauttaa joidenkin kansanosien terveyden perustaa. Miten kansanterveydestä voidaan pitää huolta ekologisessa jälleenrakennuksessa?
Suosittelemme myös tutustumaan Alue ja ympäristö -lehden artikkeliin “Ekoterveyskasvatuksen luonnos”, jonka kolmesta kirjoittajasta yksi on BIOS-tutkija Tere Vadén.
“Suomi ja ilmastokriisi” -tilaisuus Pikkuparlamentissa 12.12.
Apulaisprofessori ja BIOS-tutkija Jussi T. Eronen oli mukana joulukuisessa Eduskunnan pikkuparlamentin tilaisuudessa, jossa käsiteltiin Suomelta tarvittavia toimia ilmastokriisin torjumiseksi. Erosen lisäksi täyden salin keränneessä tilaisuudessa olivat puhumassa kansanedustaja Atte Harjanne (vihr.), Sitran johtaja Mari Pantsar, ja tutkijatohtori Janne M. Korhonen. Tilaisuuden taustamateriaalin voi ladata täältä ja sen tallennetta voi seurata täällä.
“Suuri systeeminsäätöilta” tammikuussa
BIOS-tutkija Tere Vadén osallistui tammikuussa Tampereella järjestettyyn keskustelutilaisuuteen “Suuri systeeminsäätöilta”, jossa pohdittiin siirtymää ekologisesti kestävään yhteiskuntaan.
Lopuksi
Vihdoin ehkä alkavan talven ratoksi suosittelemme Heikki Koposen mainiota itsetutkiskelua “Insinöörin isänmurha” sekä WWF:n Mari Koistisen kahta kirjoitusta naudanlihantuotantoa koskevista väitteistä ja siitä, miksi laidunnuksen hyödyillä ei voi perustella nykyisen laajuista ja laatuista tuotantoa. Kuutti Koski selitti Kehityksen joulukuisessa kirjoituksessaan, miten samaan aikaan voidaan puhua eriarvoisuuden kasvusta ja vähentymisestä. Tammikuisessa T&Y-lehden jutussaan professorit Jyri Seppälä ja Markku Kanninen selittävät, miksi metsien hakkuiden kasvattaminen ei ole ilmastoteko. Janne Korhonen käsittelee blogissaan politiikan ja teknologisen kehityksen suhdetta, pontimena uutinen SSAB:n aikomuksista ottaa käyttöön vetypelkistystekniikka raudan valmistuksessa. Mainittakoon vielä Teppo Eskelisen tuore kirjoitus, jossa hän selittää “resurssikirouksen” ongelmaa.