BIOS

Öljyläikkä asfaltilla ja Deepwater Horizon -öljyvahinko Meksikonlahdella, kuvat Wikimedia Commons.

’Merkitys ja ala-aine’ päättää energian filosofian trilogian

Tere Vadénin ja Antti Salmisen teos Merkitys ja ala-aine ilmestyi äskettäin niin & näin -kirjasarjassa. Ensimmäinen osa Energia ja kokemus julkaistiin vuonna 2013: se on loppuunmyyty, mutta teos on vapaasti jaossa sähköisenä versiona. Toinen osa Elo ja anergia ilmestyi vuonna 2018. Sekin on loppuunmyyty mutta on saatavilla sähkökirjana. Trilogian päätösosaa kuvataan kustantajan verkkosivuilla näin:

“Jyrkänteellä, jota voidaan kutsua fossiilikapitalismin lopuksi, elon mieli virttyy ja merkitys pakenee. Välinpitämätöntä voimaa aikansa käyttänyt ihmisyys saattaa havahtua hukattuaan elonkirjon ja sen tulevaisuuden muassa sielunsa ja kykynsä ylipolvisesti välittävään elämään.

Jos moderni käsitys energiasta teki työtä elollisen ja elottoman tahalliseksi ja tahattomaksi kadoksi, miten saattaa tätä tuho- ja luomiskykyistä energiaa merkityksellistymisen avuksi? Mistä varmuuksista on luovuttava ja mihin opittava luottamaan?”

Pekka Torvinen kirjoitti Helsingin Sanomissa kaksikon työstä heitä haastatellen. Tere toteaa jutussa:

“Vadénin mukaan on monia nykymaailman ilmiöitä, joiden ansiosta kuvittelemme olevamme riippumattomia luonnosta. Samalla nuo ilmiöt johtuvat luonnon voimasta, ja sen yhdestä hyvin erityislaatuisesta jutusta eli fossiilisista polttoaineista. Öljyn energiatiheys ja helppo siirreltävyys antoivat meidän unohtaa energian alkuperän.

‘Siinä on jotain kirousluonteista, joka johtaa taidottomuuteen, huomaamattomuuteen ja hybrikseen.’”

Sekä Tere Vadén että Antti Salminen ovat pitkäaikaisia niin & näin -lehden toimittajia, ja kumpikin on kirjoittanut näistä teemoista lehteen useasti. Tere kirjoitti numerossa 4/2009 öljyriippuvuudesta ja heikkenevästä EROEI-suhteesta ja haastatteli Lasse Nordlundia, numerossa 2/2012 hän esitteli Nick Landin energetiikkaa, ja  numerossa 2/2019 hän tarkasteli öljyn ja sodan historiaa. Antti syventyi numerossa 4/2009 öljyteemaiseen kaunokirjallisuuteen ja  haastatteli energiatutkija Aki Järvistä. Numerossa 2/2012 hänkin tarkasteli Nick Landin ajattelua.

Tässä yhteydessä onkin paikallaan onnitella tänä vuonna 30 vuotta täyttävää niin & näin -lehteä. Teren lisäksi muutkin BIOS-tutkijat ovat esiintyneet lehden sivuilla useasti. Ville Lähde on hänkin lehden pitkäaikainen toimittaja ja toimi päätoimittajana vuosina 2010–2012 ja taustayhdistyksen puheenjohtajana vuosina 2010–2013. Tuoreessa juhlanumerossa ilmestyi Villen käännös Geoff Mannin esseestä, joka käsittelee ilmastonmuutosta ja epävarmuutta, ja paperilehdessä hän syventyi elokuvien maailmanlopun kuvastoon. Ville ja Tere ovat myös äänessä vanhojen päätoimittajien haastattelussa. Vuosien varrelta Villen ympäristöteemaisesta niin & näin -tuotannosta voidaan mainita Val Plumwoodin haastattelu (4/1998), essee luonnonkatastrofeista (2/2005), laajan ympäristöfilosofia-teeman toimittaminen (3/2006), hänen analyysinsä David Wallace-Wellsin esseen “Uninhabitable Earth” synnyttämästä kiistasta (1/2018) sekä keskustelu Ilja Lehtisen kanssa tulevaisuudesta, toivosta ja toivottomuudesta (3/2019). 

Eikä siinä vielä kaikki. Paavo Järvensivu kirjoitti veljensä Timon kanssa kolumnin numeroon 3/2010. Tero Toivanen tarkasteli numerossa 1/2016 suomalaista tervantuotantoa. Karoliina Lummaan artikkeli numerossa 2/2015 käsitteli lintujen hiljenemistä, ja numerossa 1/2020 hän haastatteli Imre Szemania. Jussi Ahokas kolumnoi Lauri Holapan kanssa numerossa 3/2015 Kreikan haasteesta eurooppalaiselle talouskurille. 

BIOS

BIOS-tutkijat edustettuina Vuoden tiedekynä -ehdokkaissa

Vuoden tiedekynä 2024 -palkinnon ehdokkaat on julkaistu, ja iloksemme saimme kuulla, että BIOS-tutkijat ovat mukana kahdella artikkelilla. 

Tero Toivasen, Paavo Järvensivun ja Ville Lähteen artikkeli “Ekologisen jälleenrakennuksen haaste” ilmestyi teoksessa Talouskuri tuli Suomeen (Vastapaino 2023). Esiraati toteaa: 

“Toivasen, Järvensivun ja Lähteen ympäristövaltiotutkimukseen pohjaava artikkeli esittää, että ekologinen jälleenrakennus ja valtion tasolla harjoitettu talouskuri eivät voi kulkea sujuvasti käsi kädessä.”

Karoliina Lummaa oli kirjoittamassa artikkelia “Itseksi puiden kanssa” (Elore 30, 2023), joka liittyy viime uutiskirjeessä esiteltyyn tutkimushankkeeseen Puut lähellämme. Esiraati kuvaa: 

“Lummaan, Vainion, Korrensalon, Takalan ja Tuittilan tutkimusaineisto valaisee, miten sekä lempipuuaiheiseen kyselyyn vastanneet ihmiset että suomalaiset nykyrunoilijat hyödyntävät kerronnassaan puita ja suhdettaan puihin kuvatessaan myös ihmisyyteen liittyviä teemoja.”

Onnea kaikille ehdokkaille!

Muisto muutaman vuoden takaa: vuoden 2016 Tiedekynän voittivat BIOS-tutkija Tero Toivanen ja Juhana Venäläinen artikkelillaan “Yhteisvaurauden uusi aika”.

Ilmastonmuokkauksesta

Ville Lähde kirjoitti BIOS-blogissa ilmastomuokkauksesta, josta käydään yhä kiivaampaa julkista väittelyä myös tutkijoiden parissa. Mutta mitä oikeastaan on “ilmastonmuokkaus”? Käsitteen ala on niin laaja, että se pitää sisällään radikaalisti erilaisia keinoja. Kuten Ville kirjoittaa, tällä käsitteellisellä hämäryydellä on vaaransa:

“‘Ilmastonmuokkauksesta’ tulee helposti käsitteellinen kaatoluokka, jonka sisällä piileviä merkittäviä eroja ei osata hahmottaa. Ehdotetut keinot hiilen talteenotossa poikkeavat radikaalisti toisistaan, ja vielä vahvemmin laajemman ilmastonmuokkauksen piirissä. Tällaisen kaatoluokan kannattaminen tai vastustaminen ei ole mielekästä. Niin ikään löysä ‘tämän täytyy olla osa palettia’ tai ‘varmuuden vuoksi pitää’ tutkia -puhe on vain sekavaa, jos ei osata tarkentaa, mistä oikeastaan puhutaan.”

[…]

“Kaikkien näiden hyvin erilaisten menetelmien ja pyrkimysten tarkastelu saman kattokäsitteen alla hämärtää ymmärrystämme. Jotkin voivat olla välttämättömiä, jotkin riskeistään huolimatta tarpeellisia, toisten hyödyt voivat olla epävarmoja ja potentiaaliset haitat merkittäviä, ja joissain riskit voivat olla paitsi vaarallisia myös globaaleja. Se, onko ‘ilmastonmuokkaus’ yleistasolla hyväksyttävää tai ei, kannatettavaa vai ei, on huono kysymyksenasettelu. On puhuttava yksittäisistä keinoista niiden omilla ehdoilla, ja aina laajemman päästöjen vähennyksen ja ilmastonmuutokseen sopeutumisen kontekstissa.”

Ruokajärjestelmistä BIOS-podcastissa

Podcast-sarjamme “12 käsitettä maailmasta” on ehtinyt jo seitsemänteen osaan. Jaksossa “Ruokajärjestelmä” sukelletaan syvälle ruoantuotannon, ruokapolitiikan, nälän, ruokaturvattomuuden ja ruokajärjestelmien problematiikkaan.

Mitä ovat ruokajärjestelmät, ja miten niiden pitäisi muuttua? Tuotantokeskeisessä ruoka-ajattelussa ongelmana on pohjimmiltaan aina riittämätön tuotanto ja ratkaisu sen kasvattaminen, mikä luo mahdottomalta vaikuttavan ristiriidan ympäristökriisin kanssa. Tuotatokeskeisyyden ongelmalliset oletukset paljastuvat kuitenkin, kun tarkastellaan nälän ja ruokaturvan problematiikkaa. Ruoan puute on joskus ongelma, mutta harvoin se on ongelmien juuri. Nälkää on myös runsauden keskellä. 

Ongelmien tarkastelu globaalien tuotanto- ja kulutuslukujen valossa viekin harhaan: on ymmärrettävä paikallisten ja alueellisten ongelmien erityisluonnetta. Asiaa mutkistaa se, että elämme yhtaikaa globaalisti verkottuneessa yhdessä ruokajärjestelmässä mutta samalla keskellä lukuisia radikaalisti erilaisia ruokajärjestelmiä, joiden keskinäiset suhteet ovat eriarvoiset. Globaaliin optimoituun työnjakoon, tiiviiseen kauppaan ja taloudelliseen tehokkuuteen pyrkivä tuotantokeskeisyys ei ole onnistunut nälän voittamisessa, se on vahvistanut toimijoiden välistä eriarvoisuutta ja se on luonut aivan uudenlaista haavoittuvaisuutta kriiseille.

Mitä on talouskasvu?

BIOS-ekonomisti Jussi Ahokas tarttuu Kalevi Sorsa -säätiön blogissa talouskasvun määrittelemisen problematiikkaan. Mitä talouskasvu oikeastaan on? Kysymykseen ei ole yksiselitteistä vastausta, vaan vastaamisen tapa vaikuttaa merkittävästi siihen, miten voidaan hahmottaa talouden ja ympäristön suhteet. Jussi sivuaa tuttua BKT-kritiikkiä mutta pureutuu sitä syvemmälle. Ehkä vielä olennaisempaa on, miten itse talous hahmotetaan.

“Mikä sitten on kritiikkini kärki? Se liittyy talouden jäsennykseen ja määrittelyyn, johon BKT-laskenta perusteiltaan nojaa. Siinä talous ajatellaan ja sitä mitataan abstraktina järjestelmänä, jolloin sivuutetaan tuotannon ja talouksien laadulliset erot. Samalla jätetään huomioimatta merkittävä osa talousjärjestelmämme ydinelementeistä.”

Muuta

Jussi Ahokas oli taustahaastateltavana tuoreessa Rooman klubin julkaisussa Getting wellbeing economy ideas on the policy table: theory, reality, pushback and next steps.

Paavo Järvensivua haastateltiin Demokraatin juttuun, jossa käsitellään vihreää siirtymää Suomessa. Taustalla on BIOS:n laatima tilannekuvapaperi Suomen teollisuuden uudistumisesta. Paavo toteaa:

“Meillä on aika monella suulla pitkään puhuttu vihreästä siirtymästä, että investoinnit ja kaikki muut hienot aikeet olisivat liki automaattisesti toteutumassa. Näin hyvin tilanne ei valitettavasti ole… Jos vihreän siirtymän pääpointteja on teollisuuden ja talouden uudistamisen lisäksi saada ilmastopäästöt nettotasolla alas niin etenkään tässä viimeisessä ei ole onnistuttu. Tilanne on tältä osin varsin haastava.”

Lopuksi

Viime uutiskirjeessä oli kosolti puhetta väestöstä, ja parahultaiseen aikaan, sillä Helsingin Sanomissa julkaistiin viikkoa myöhemmin melko erikoinen juttu laskevasta syntyvyydestä Suomessa (maksumuuri). Joukko suomalaisia väestötutkijoita kirjoitti painokkaan ja ankaran kriittisen kommenttikirjoituksen, jonka Turun Sanomat julkaisi. Helsingin Sanomissa ilmestyi lyhyempi versio myöhemmin.

Hallituksen ympäristöpolitiikkaa on analysoitu kriittisesti Helsingin Sanomien pääkirjoituksessa ja Petja Pellin artikkelissa. Myös Verde-lehti julkaisi koosteen aiheesta.

Guardian tarkasteli huhtikuussa sitä, miten Yhdysvaltain lihantuottajien joukossa on iloittu COP28:n tuloksista. Maaliskuisessa jutussa käsiteltiin tutkijoiden kriittisiä reaktioita siihen, miten lihankulutuksen roolia oli käsitelty YK:n ilmasto-ohjelmassa.