BIOS

Metsä Group pilotoi Rauman tehtaalla hiilidioksidin talteenottoa. Kuva Google Maps.

Janne Hukkisesta BIOS:n senior fellow

Pitkän kotimaisen ja kansainvälisen uran tehnyt, syksyllä eläköityvä ympäristöpolitiikan professori Janne Hukkinen, liittyy BIOS-tutkimusyksikön porukkaan varttuneena tutkijana (senior fellow). Lehdistötiedotteessa Janne toteaa:

“Aiempi kokemukseni yhteistyöstä BIOS:n kanssa on, että tutkimusyksikkö on paneutunut nimenomaan tutkimuksen ja päätöksenteon vuorovaikutuksen haasteisiin. Siksi on hienoa tulla osaksi BIOS:ia.”

Hukkisen vetämässä WISE-hankkeessa BIOS oli mukana kehittämässä politiikkapäämajaharjoituksia kaupunkien päättäjille ja asiantuntijoille. Harjoituksissa tulevaisuuden sosiaaliset ja ekologiset häiriötilat tuotiin osaksi kaupunkien ennakointia ja päätöksentekoa. Yhteistyö jatkuu ja kehittyy edelleen nyt teollisen siirtymän saralla, pian toimintansa aloittavassa Industrial Foresight Studiossa (ks. alla). Janne kommentoi tätä toiminnan laajennusta tiedotteessa:

“Tähän asti BIOS on pyrkinyt edistämään tutkimuksen, päätöksenteon ja median vuorovaikutusta erilaisin kirjallisin ja suullisin ulostuloin. Se on ollut vaikuttavaa, mutta ilmeisesti tarvitaan jotain vieläkin vaikuttavampaa. BIOS:n uusi missio on toteuttaa tuo vuorovaikutus eikä vain edistää sitä.”

Tervetuliaispäivänä Janne pysähtyi pohtimaan pian kymmenvuotiasta BIOS-tutkimusyksikköä todeten uusista kollegoistaan, että BIOS on onnistunut siinä missä yliopistot ovat epäonnistuneet: kerryttämään ja tuomaan yhteen nimenomaan monitieteisen ympäristötutkimuksen osaamista ja tietoa ja luomaan sille jatkuvuutta. Tästä on hyvä jatkaa.

CO2Creation-hanke sai STN-rahoituksen

Strategisen tutkimuksen neuvosto on myöntänyt rahoituksen CO2Creation-tutkimuskonsortiolle, jota johtaa dosentti Mikko Weckroth Lukesta. BIOS:n lisäksi konsortiossa ovat mukana Itä-Suomen yliopisto, Oulun yliopisto ja VTT. Hankkeessa luodaan kestäviä ja kilpailukykyisiä polkuja Suomen teolliseen hiilenhallintaan eli hiilidioksidin talteenottoon, jatkojalostukseen ja varastointiin. 

Hanke on BIOS:n perustaman uuden Industrial Foresight Studion ensimmäinen asiakas. IFS:n roolina on syntetisoida monitieteistä tutkimusta ja muuta asiantuntijatietoa sekä kutsua avaintahot kuten teollisuuden edustajat, ministeriöt, työmarkkinajärjestöt ja alueelliset toimijat tavoitteellisiin keskusteluihin jaetun tilannekuvan ja luottamuksen muodostamiseksi.

CO2Creation aloittaa toimintansa 1. lokakuuta 2025.

Maailmalta

Kansainvälinen tuomioistuin: kansainvälinen oikeus velvoittaa ilmastotoimiin

Kansainvälinen tuomioistuin (ICJ) antoi heinäkuussa merkittävän neuvoa-antavan lausunnon (advisory opinion), joka koskee valtioiden velvoitteita toimia ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Koska ilmastonmuutos on kiireellinen ja eksistentiaalinen uhka maailmalle, valtioilla on velvollisuus toimia sen hillitsemiseksi, ja siitä kärsivät tahot voivat olla oikeutettuja korvauksiin vahingot aiheuttaneilta tahoilta. Heinäkuun 23. päivänä tehty päätös oli yksimielinen.

Oikeusprosessin takana oli joukko Tyynenmeren saarivaltioiden opiskelijoita, jotka saivat vuonna 2019 alkaneen kampanjansa voimin Vanuatun saarivaltion ajamaan asiaansa. Vuosien diplomatian ja kansalaisjärjestöjen painostuksen ansiosta YK:n yleiskokous pyysi yksimielisesti 23.11.2023 kansainväliseltä tuomioistuimelta neuvoa-antavaa lausuntoa. Lyhyesti, sen tulisi vastata kahteen kysymykseen. Ensinnäkin, mitkä ovat valtioiden velvoitteet toimia ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi kansainvälisen lain puitteissa? Toiseksi, millaisia seurauksia tulisi olla valtioille, jotka toimivat velvoitteita vastaan tai jättävät toimimatta niiden mukaisesti? 

Oikeusprosessin aikana annettujen kannanottojen määrä oli ennennäkemätön, ja jotkin valtiot esiintyivät tuomioistuimen edessä ensimmäistä kertaa. Valtiot jakaantuivat kannanotoissaan melko selkeästi kahteen ryhmään: kun erityisen haavoittuvassa asemassa olevat valtiot peräänkuuluttivat laajempaa kansainvälisen lain huomioonottamista, suurista historiallisista ja nykyisistä päästöistä vastaavat tahot taas peräsivät asian käsittelyä kapeammin, vain ilmastopolitiikan kehyksessä. Jakolinja ei siis seurannut ilmastoneuvotteluista tuttua “kehittyneiden” ja “kehittyvien” maiden akselia – jälkimmäiseen ryhmään kuuluu myös merkittävien päästöjen maita. (Tuomioistuimen lausunnossa myös puututaan tähän jakolinjaan: ks. tarkemmin Carbon Briefin artikkelissa.)

On merkittävää, että oikeus seurasi haavoittuvaisten valtioiden, “globaalin etelän” ja saarivaltioiden edustamaa linjaa. Neuvoa-antavan lausunnon mukaan tieteellinen tutkimus osoittaa ilmastonmuutoksen olevan kiireellinen ja eksistentiaalinen uhka, jonka torjumisessa on noudatettava varovaisuusperiaatetta. Valtioilla on “sitova velvollisuus” turvata ilmastojärjestelmää, ja velvoitteet ulottuvat ilmastopolitiikan kehikkoa laajemmalle lukuisten muiden sopimusten pohjalta. Ne koskevat päästöjen lisäksi myös fossiilisten polttoaineiden tuotantoa ja sen tukemista – tämä on mitä keskeisintä, sillä fossiilisista polttoaineista syntyvät päästöt syntyvät usein toisessa maassa kuin niiden ekstraktio tapahtuu. Laajempi laintulkinta tarkoittaa myös, että velvoitteet koskevat niitäkin maita, jotka eivät ole mukana kansainvälisissä ilmastosopimuksissa – eli käytännössä esimerkiksi Yhdysvaltoja.

Yleiskokouksen jälkimmäiseen kysymykseen lausunto vastaa, että kansainvälisen lain puitteissa kärsivillä tahoilla on oikeus korvauksiin, ja mikä tärkeintä, sen mukaan vahinkojen on myös mahdollista osoittaa syntyvän tietyistä teoista ja toiminnoista, tapauskohtaisesti määrittäen. Määrittämisen hankaluus ei tuomioistuimen mukaan ole este lain näkökulmasta. Tämä on hyvin merkittävää myös kansainväliselle ilmastopolitiikalle, jossa viime vuosina on väännetty kättä “vahingoista ja menetyksistä” (loss and damage) sekä korvausvastuusta. Oikeuden lausunto laajentaa keskustelua taloudellisesta vastuusta oikeudellisen vastuun alueelle.

Valtioilla on myös velvollisuus noudattaa Pariisin sopimuksen mukaisia ilmastositoumuksiaan, ja riittämättömien sitoumuksien tekemisestä voi olla oikeudellisia seuraamuksia. Valtioiden tulisi lausunnon mukaan käyttää kaikkia mahdollisia keinoja ilmastopäästöjen suitsimiseen.

Tuomioistuimen lausunto ei sido valtioita, ja on vaikea arvioida sen vaikutusta. Se kuitenkin sitoo YK:n toimielimiä, on merkittävä virstanpylväs kansainvälisessä ilmasto-oikeudessa ja antaa tukea tuleville ilmasto-oikeudenkäynneille. 

Lausunnon historiaan, sisältöön ja juridiseen merkitykseen voi syventyä tässä Carbon Briefin perusteellisessa artikkelissa ja tiiviimmin tässä artikkelissa. 

BIOS

Artikkeli suomalaisesta akkuklusterista

Helmi Räisänen oli pääkirjoittajana artikkelissa, jossa oli mukana myös useita bioslaisia. Tutkimus tarkastelee Suomen vihreää siirtymää ja kriittisten raaka-aineiden hallintaa sosio-teknisten imaginäärien avulla. Imaginäärillä tarkoitetaan yhteisön jakamia taustaoletuksia, joilla ylläpidetään yhteisiä käytäntöjä ja oikeutuksia toiminnalle – tässä tapauksessa siis suomalaisen akkuklusterin toimijoiden taustaoletuksia koskien yhteiskuntaa ja teknologiaa. Erityisesti energia- ja liikennejärjestelmien päästöjen vähentämiseen tähtäävät toimet ovat lisänneet merkittävästi litiumin ja muiden tärkeiden akkumineraalien globaalia kysyntää. Samalla geopoliittiset ja muut kriisit ovat paljastaneet toimitusketjujen alttiuden häiriöille ja etenkin Euroopassa nostaneet niin sanotun strategisen autonomian keskeiseksi poliittiseksi tavoitteeksi. Nyt julkaistun artikkelin tapauksena käsitellään suomalaista akkuklusteria sovelluksena eurooppalaisesta strategisen autonomian imaginääristä. Analyysin perusteella akkuklusterin imaginääri ei tue energiajärjestelmän systemaattista muutosta. Suurin osa tutkimuksen haastateltavista oli huolissaan raaka-aineiden saatavuudesta ajoissa energiasiirtymän toteuttamiseksi sekä geopoliittisen kilpailun vaikutuksista siirtymään. Suomalainen imaginääri jättää avoimeksi useita keskeisiä kysymyksiä; muun muassa miten raaka-aineiden kysyntä eri sektoreilla ja maissa voidaan tasapainottaa siirtymän mahdollistamiseksi ja voiko omavaraisuuden kasvattaminen olla linjassa planetaaristen rajojen kanssa. 

https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0016328725001302?via%3Dihub 

Hallituksen “velkajarru”-esityksen kritiikkiä

BIOS lausui elokuussa kirjallisesti hallituksen esityksestä “velkajarrusta”. Lausunto oli hyvin kriittinen. Siinä todettiin muun muassa, että esityksestä puuttuu täysin analyysi yhteiskunnallisista vaikutuksista ja että se sitoo Suomen tarpeettomasti olemassa olevaa EU-säädöstöä tiukempaan talouskuriin. Seuraukset ovat karuja:

“Näyttää kuitenkin selvältä, että esitetyn ohjausmallin tullessa voimaan valtion ja julkisen hallinnan tila yhteiskunnassa supistuu, julkisesti järjestettyjen hyvinvointipalveluiden määrä pienenee ja sosiaalietuusjärjestelmä kaventuu, kun menoleikkaukset seuraavat tulevina vuosikymmeninä toisiaan. 1900-luvun toisella puoliskolla rakennettu hyvinvointivaltio joutuu väistämään suppeamman valtion tieltä, vaikka osa sopeutuksesta tehtäisiinkin veroja korottamalla. Monikriisin aikana, jossa julkisyhteisöjä tarvittaisiin sekä ohjaamaan yhteiskunnan suuntaa että tekemään suoraan investointeja ja ottamaan yhteiskunnallisia resursseja käyttöön kestävyysmurroksen edistämiseksi, tällainen muutos valtiossa on jokseenkin päinvastainen tarvittavaan muutokseen nähden.”

BIOS-ekonomisti Jussi Ahokas käsitteli asiaa myös elokuisessa Kansan Uutisten haastattelussa sekä Raha, talous, politiikka -podcastin kahdessa jaksossa. Jussi varoitti lukijoita ja kuulijoita siitä, että hallituksen esitys uhkaa johtaa puoli vuosisataa kestävään talouskuriin. Siinä ympäristössä ekologisen siirtymän edistäminen olisi mahdotonta.

Lausunto hallituksen energia- ja ilmastostrategiasta

Elokuussa BIOS lausui myös työ- ja elinkeinoministeriölle energia- ja ilmastostrategian luonnoksesta. Lausunnon ytimessä oli, että strategiasta puuttuu strategisuus. Se nojaa samanaikaisesti metsäbiomassan voimakkaaseen hyödyntämiseen ja hiilen talteenottoon sekä vedyn tuotantoon vailla näkymää siitä, mihin väistämättä rajalliset resurssit käytetään ja miten näiden sähköintensiivisten alojen voimakas rakentaminen heijastuisi laajemmin sähkön riittävyyteen.

“Edellisistä syistä strategiasta puuttuu koherenssi tulevaisuuden tavoitteissa. Energia- ja ilmastostrategiaan tulisi sisältää vahvempi ja kokonaisvaltaisempi strateginen ote, jossa ennakoitu sähköntuotannon määrä, sähkönsiirtoverkon kapasiteetti, vedyntuotannon tarve ja käyttötavat (paikallinen vs. kansainvälinen), vientituotteiden painopisteet ja metsien hyödyntäminen suhteutetaan toisiinsa niin, että muodostuu tarkoituksenmukainen kokonaiskuva Suomen teollisuuspoliittisesta suunnasta. Kaikkia asioita ei voi tavoitella yhtaikaa.”

BIOS-podcastissa aiheena “ilmastonmuutoksen hinta”

BIOS-podcast palasi syyskuussa kesätauolta, ja ensimmäisen jakson vieraana oli Markku Ollikainen. Markku ja BIOS-ekonomisti Jussi Ahokas keskustelivat Villen ja Teren kanssa erilaisista taloudellisista tavoista arvottaa ilmastonmuutoksen vaikutuksista, näiden tapojen puutteista ja tutkimuksista viestimisen ongelmista. Keskustelu liikkui BKT-pohjaisista globaalin tason tarkasteluista sektorikohtaisiin tarkasteluihin, talouskriisiskenaarioihin ja keikahduspisteiden merkitykseen.

Muuta BIOS-toimintaa

Paavo Järvensivu liittyi Tiina ja Antti Herlinin säätiön asiantuntijaryhmään Ville Lähteen kauden päätyttyä. Tällä hetkellä asiantuntijaryhmä keskittyy terästeollisuuden dekarbonisaatioon. Keskusteluissa päivitetään kansainvälistä tilannekuvaa ja arvioidaan vihreän teräksen edistämiseksi laadittuja hankesuunnitelmia.

Viime vuoden marraskuussa julkaistu Ville Lähteen analyysi Andreas Malmin ja Wim Cartonin teoksesta Overshoot ilmestyi syyskuussa lyhyempänä versiona englanniksi Turning Point Magazinessa otsikolla “How to Drive the World Over the Precipice”.

Ville oli vieraana Ylen Tiedeykkösen uuden sarjan ensimmäisessä jaksossa “Faktan vaarat”, jossa hän kommentoi yltiöoptimistisia tulevaisuudennäkymiä sekä toistuvaa vastakkainasettelua optimismin ja pessimismin välillä. Radio Helsingissä Ville kävi Laura Frimanin vieraana puhumassa IHME Helsingin vuoden taideteoksesta, Zhanna Kadyrovan teoksesta “Metsä”, joka käsittelee Venäjän tuhoaman Kahovkan padon purkautumisen seurauksia, Zaporizhzhjan alueen menneisyyttä, tulevaisuutta ja luonnon uusiutumiskykyä. Tamperelaisessa filosofian opiskelijoiden Paatos-lehdessä Ville kertoi ekologisesta jälleenrakennuksesta, ilmastonmuutokesta ja monista muista teemoista. Ja Kansan Uutisten jutussa hän kommentoi ilmastonmuokkausta – tästä aiheesta jatketaan muuten syksyn mittaan BIOS-podcastissa, kahdessa peräkkäisessä jaksossa.

Jussi Ahokasta haastateltiin Kauppalehden jutussa, joka käsitteli Valtionvarainministeriön ennusteiden osuvuutta ja niiden vaikutusvaltaa. 

Antti Majava kommentoi suomalaisen metsäsektorin tilaa Häiriköt päämajan haastattelussa:

“Ala kokee pystyvänsä poliittisesti muokkaamaan todellisuutta ja siellä tehdään ahkerasti töitä edunvalvonnassa. Vaikuttaisi siltä, ettei alalla nähdä luonnontieteellisesti todennettavaa todellisuutta, ainoastaan poliittisen vaikuttamisen maailma, johon satsataan sen sijaan, että uudistettaisiin teollisuutta…. Minulla oli tilaisuus keskustella erään suuren yhtiön ylimmän johdon kanssa. He kertoivat, etteivät yhtä merkittävää, uudehkoa investointia suunnitellessaan käyneet mitään ilmastovaikutuksiin liittyviä keskusteluja. Aihe ei ollut heidän tutkallaan ja he tunnistavat sen edelleen lähinnä hyttysen ininänä. Ympäristökysymykset eivät ole liiketoimintaympäristön ominaisuus, josta he ylipäätään haluavat keskustella.”

BIOS-menovinkki

Perjantaina 19.9. Helsingissä Oodissa BIOS järjestää Kasvisalonki-kirjallisuustapahtuman, jossa keskustellaan kasveista kaunokirjallisuudessa ja filosofiassa sekä laajemmin kasviestetiikasta ja kasvien merkityksestä nykykulttuurissa. Ympäristökriisin ja metsäkiistojen aikana Kasvisalonki kääntyy toiveikkaana kasvien puoleen ja pohtii niiden kulttuurista ja ekologista muutosvoimaa. Puhetta on paitsi kirjallisista kasveista myös elollisten kasvien kasvattamisesta ja harrastamisesta sekä kasvien kanssa ajattelusta. Salongin keskustelijat ovat runoilija Raisa Marjamäki, tutkija Kaisa Kortekallio ja filosofi Ville Lähde, ja keskustelun vetää tutkija Karoliina Lummaa. 

Lopuksi

Yale Climate Connectionsin jutussa käsitellään ilmastodisinformaation leviämistä Youtuben ja vastaavien alustojen ohjelmissa – Guardian käsitteli jutussaan esimerkkinä Joe Roganin ohjelmia. Guardian julkaisi myös kiinnostavan otteen Peter Brannenin uudesta teoksesta, joka käsittelee hiilidioksidin keskeistä roolia historian sukupuutoissa ja planeetan “elossapitojärjestelmissä” ylipäätään. New Scientist uutisoi uudesta tutkimusarviosta, jonka mukaan turvallinen hiilidioksidin varastointikapasiteetti olisi huomattavasti oletettua pienempi. Saman lehden toisessa jutussa tarkastellaan ruoan systemaattista hävikkiä. Hannah Ritchie tarkasteli aurinko- ja tuulivoiman kasvua eri mittarien valossa (Suomi mainittu). Smithsonianin jutussa muistutetaan, että dinosaurukset eivät kulkeneet vehreissä sademetsissä. Pääsiäissaarella pohditaan, miten suhtautua siihen, että moai-patsaat ovat rapautumassa.