BIOS

Suomen Pankki ja J.V. Snellmanin patsas talvella. Kuva Paavo Järvensivu.

MAAILMALTA

The Dasgupta Review – massiivinen raportti biodiversiteetin taloustieteestä

Helmikuun alussa ilmestyi taloustieteen professori Partha Dasguptan kokoama raportti The Economics of Biodiversity: The Dasgupta Review, joka laadittiin Iso-Britannian valtiovarainministeriön aloitteesta. Julkaisua verrattiin heti ilmestyttyään vaikutusvaltaiseen “Sternin raporttiin” (2006), joka käsitteli ilmastonmuutoksen vaikutuksia taloudellisesta näkökulmasta ja josta muodostui maamerkki aiheesta käydyssä keskustelussa. The Dasgupta Review’lle povattiin saman tien vastaavanlaista asemaa. Toisaalta julkisessa keskustelussa lausuttiin heti epäilyksiä siitä, että “luonnolle asetetaan hintalappu”.

BIOS-tutkimusyksikössä todettiin, että julkisen ymmärryksen ja keskustelun edistämiseksi tarvittaisiin kunnon analyysi yli 600-sivuisen raportin sisällöstä ja sen pääviesteistä. Sellainen puuttui, ja olisi erityisen tärkeä hahmottaa, lähestyykö raportti biodiversiteettikysymyksiä vakiintuneista taloustieteellisistä lähtökohdista vai haastaako se niitä. Mahdollisimman laajaa yleisöä syleilevät tiedotemateriaalit eivät tätä kertoisi. Sen vuoksi BIOS-tutkija Ville Lähde syventyi raporttiin ja kirjoitti siitä analyysin, joka ilmestyi BIOS-blogissa 5.3.

Lähteen analyysin mukaan Dasguptan raportti viestii vahvasti politiikan roolin välttämättömyydestä, kun taloudellista toimintaa pyritään ohjaamaan kestävämpään suuntaan etenkin biodiversiteetin kannalta. Raportti korostaa biodiversiteetin moninaista luonnetta ja sen perustavaa roolia niissä aineen ja energian kierroissa, jotka tekevät ihmiselämän ja siten myös kaiken taloudellisen toiminnan mahdolliseksi. Näin “hintalappua luonnolle” ei koskaan voida laskea millään yhtenäisellä kalkyylillä, lajien määrää tai populaatioiden kokoa luetteloiden. Talouspuheesta tuttu lausuma “ulkoisvaikutusten sisäistämisestä” ei siksi ole koskaan vain taloudellista hinnan määrittelyä vaan jopa ensisijaisesti politiikkaan ja kollektiiviseen toimintaan palautuva asia. Raportti muistuttaa toistuvasti, että vaarallisten keikahduspisteiden uhatessa suorat kiellot ja rajoitukset luonnon hyödyntämiselle menevät markkinalähtöisten keinojen edelle.

Lähde huomauttaa myös raportin ongelmista. Vahvasta BKT-kritiikistä huolimatta siinä nojataan pitkän aikavälin tarkastelussa hyvin kyseenalaisiin BKT-arvioihin. Niin ikään aiemmassa BIOS-analyysissä ongelmalliseksi kuvattuun ekologisen jalanjäljen mittariin tukeudutaan tavalla, joka heijastuu ongelmallisina johtopäätöksinä koskien esimerkiksi väestöä ja globaalia tasa-arvoa. 

Raportin sisältöä käsiteltiin havainnollisesti Ylen Politiikkaradiossa 2.3. VATT:n Anni Huhtalan haastattelussa – joskin yllä mainitut ongelmat unohtaen. Sitra julkaisi raportista oman tiivistelmänsä, ja Anni Huhtala kirjoitti siitä VATT-blogiin. Filosofi Simo Kyllönen taas tarkasteli raportin eettisiä oletuksia. 

Bathin yliopiston Nick Langridge kiittää kirjoituksessaan raporttia uskaliaista kannanotoista mutta näkee sen käytännön suositusten jäävän vaillinaisiksi. Science Media Centre julkaisi koosteen tutkijoiden reaktioista raporttiin. Samankaltainen kooste löytyy edie-sivustolta.

BIOS

BIOS lausui kestävän kasvun ohjelmasta

Työvuosi alkoi kirjallisen asiantuntijalausunnon laatimisella eduskunnan talous- ja valtiovarainvaliokunnille. Lausuntoa oli pyydetty Suomen kestävän kasvun ohjelmasta, ja julkaisimme lausunnon myös BIOS-blogissa 15.1. Kiitimme ohjelman kunnianhimoisia tavoitteita mutta totesimme, että se nojaa liian vahvasti toimialakohtaisiin tiekarttoihin, joiden ongelmia olimme käsitelleet perusteellisesti joulukuisessa kirjoituksessa. Kaiken kaikkiaan totesimme ohjelman tietopohjan puutteelliseksi, sillä siitä puuttui ekologisten reunaehtojen kokonaisvaltainen tarkastelu, ja kritisoimme taustalla olevaa kasvustrategiaa. Ehdotimme lausunnossa järjestelmäpäivityksen suunnitteluyksikön perustamista.

“Paras ymmärrys toteuttamiskelpoisista järjestelmäpäivityksistä saavutetaan tiedevetoisesti, tarvittaessa teollisuuden, sektoritutkimuslaitosten ja julkisen hallinnon teknistä asiantuntemusta hyödyntäen. Kuten KKO:ssa todetaan, koronaelvytys on hyödynnettävä strategisesti, ei hajanaisia sinänsä hyviä kohteita tukemalla. Paras alkuinvestointi olisi tiedevetoiseen suunnitteluun, joka ylittäisi teollisuuden tiekarttojen puutteet ja tarjoaisi vakavasti otettavan näkymän teollisuuden ja muun yhteiskunnan tulevaisuudelle ekologisten reunaehtojen näkökulmasta.”

…ja kommentoi ehdotusta kiertotalouden ohjelmaksi

Tammikuu jatkui samankaltaisissa merkeissä, kun BIOS kommentoi blogissaan ympäristöministeriön ja työ- ja elinkeinoministeriön ehdotusta kiertotalouden strategiseksi ohjelmaksi. Ohjelman merkittävimpiä uusia piirteitä oli luonnonvarojen käyttöä rajaavan tavoitteen lanseeraaminen sekä sen korostaminen, että kiertotalouden on johdettava luonnonvarojen käytön laskuun, ei vain sen tehostamiseen. Kirjoituksessamme nostimme esiin mainitun luonnonvaratavoitteen asettamiseen liittyviä ongelmia. Se nimittäin jättää pitkälti huomiotta suomalaisen elämäntavan “ulkoistettuja” ympäristövaikutuksia, jotka liittyvät luonnonvarojen “piilovirtoihin”. Lisäksi kun valitut indikaattorit eivät huomioi suomalaiseen vientiin liittyvää merkittävää luonnonvarojen “läpivirtausta” tuonnista vientiin, luonnonvaratavoitteella ei kyetä hahmottamaan tarvittavaa yhteiskunnallisen aineenvaihdunnan muutosta.

Luonnonvaratavoite ei myöskään ole järin kunnianhimoinen, sillä valittujen indikaattorien tasolla tavoitteena ei olekaan luonnonvarojen käytön vähentäminen, vaan sen pitäminen entisellään, eivätkä kierrätysasteen kasvutavoitteet ole nekään kummoisia aikana, jolloin olisi saatava aikaan laaja yhteiskunnan ekologinen jälleenrakennus. Keskittyminen vuosittaiseen kulutukseen myös sivuuttaa aivan keskeisen näkökulman:

“Ohjelmaehdotuksessa ei myöskään käsitellä kokonaisvaltaisen kiertotalouden kannalta keskeistä kysymystä, kasvavia varantoja (stocks). Kiertotalouden tutkimuksessa varannon käsitteellä viitataan rakennettuun infrastruktuuriin laajassa mielessä, rakennuskannasta autokantaan, pitkäaikaisista käyttöesineistä tiestöön ja tuotantolaitoksiin. Mikäli vuosittaiset yhteiskunnassa kulkevat materiaalivirrat jatkuvasti lisäävät näiden varantojen kokonaismäärää, kasvaa paitsi energiantarve myös ylläpitoon ja huoltoon liittyvä luonnonvarojen tarve.”

Karoliina Lummaa Avain-lehden metsänumeron toimittajana

BIOS-tutkija Karoliina Lummaa ja Turun yliopiston Elsi Hyttinen toimittivat vuoden ensimmäisen Avain-lehden numeron, jonka teema on metsä. Numerossa ilmestyi toimittajien yhteinen johdanto sekä Lummaan essee “Metsän poeettinen kuvaus – luonnos”.

WISE-hankkeen politiikkapäämaja-harjoituksen raportti

BIOS oli avainroolissa laatimassa WISE-tutkimushankkeen politiikkapäämaja-harjoitusta (policy operations room) Helsingin päättäjille marraskuussa 2019. Harjoituksesta kertova raportti ilmestyi helmikuussa. Raportissa korostetaan pitkän aikavälin muutoksiin ja hitaasti rakentuviin kriiseihin varautumista sekä toiminnan harjoittelemista tällaisilla skenaarioilla perinteisten nopeiden kriisitilanteiden lisäksi. Tässä tieteellisen asiantuntemuksen rooli korostuu.

“Asiantuntijoiden osallistuminen päätöksentekoon on haaste poliittiselle demokratialle, koska se herättää epäilyn asiantuntijavallan lisääntymisestä suhteessa poliittiseen valtaan. Vaikka esimerkiksi kaupungin koronakriisin koordinaatioryhmän toiminta on yleisesti ottaen koettu toimivaksi, huolta on herättänyt poliittisten päättäjien roolin kaventuminen kriisitilanteissa (KPMG 2020). Kriisien on tyypillisesti ajateltu olevan ajallisesti ja paikallisesti rajattuja. Koronakriisin ominaispiirteitä taas ovat laaja-alaisuus, pitkäkestoisuus ja suuret epävarmuudet. Kokemukset korostavat politiikkapäämajan kaltaisten kokeilujen merkitystä, kun halutaan varautua pitkäkestoisiin ympäristön ja yhteiskunnan kriiseihin. Kokeilujen avulla asiantuntijavallan pelisäännöt voidaan täsmentää niin, ettei edustuksellinen demokratia heikenny.”

Strategisen tutkimuksen hankkeiden politiikkasuositus kestävyyden hallintaan

WISE osallistui myös strategisen tutkimuksen hankkeiden yhteiseen politiikkasuositukseen, “Suomen kestävyyspolkujen on kuljettava samaan suuntaan”, joka julkaistiin 12.2. Politiikkasuositus korostaa, että pandemian jälkihoidossa on ohjattava kestävyyspolkuja yhtenäisesti, monialaisen tiedon pohjalta. Nykyiset kestävyyteen tähtäävät toimenpiteet eivät riitä, hidastelu tulee koko ajan kalliimmaksi ja pandemian aiheuttama murros antaa oivan tilaisuuden oikeudenmukaisen siirtymän edistämiseksi. Hiilineutraaliuteen, sisävesien ja meren hyvään tilaan ja luontokadon pysäyttämiseen tähtääviä toimia on toteutettava ripeästi.

Politiikkasuositus sisältää joukon välittömiä ja konkreettisia toimia metsätalouteen, maatalouteen, vesienhoitoon ja liikkumiseen, sekä laajemmat suositukset kestävyysmurroksen hallintaan.

BIOS mediassa 

Ville Lähde oli mukana Ylen uudessa podcast-sarjassa Äiti, kuolevatko jääkarhut (hänen haastatteluosioitaan on 2. ja 6. jaksossa).

Emma Hakalaa haastateltiin Iltalehdessä 10.2. ilmastonmuutoksen turvallisuusvaikutuksista. Jutun taustalla oli Hakalan esiintyminen eduskunnan ulkoasiainvaliokunnalle. Hän erittelee haastattelussa ilmastonmuutoksen suoria ja ketjuuntuvia vaikutuksia, 

“Hakalan mukaan Suomea koskevia ketjuuntuvia uhkia ovat myös huoltovarmuuden heikkeneminen, toimitusketjujen vaarantuminen ja ruoantuotannon ongelmat eri puolilla maailmaa, jotka voivat heiluttaa markkinahintoja ja vaikeuttaa myös Suomessa ruokatavaroiden saantia.”

Viime vuoden puolella edellisen uutiskirjeen ilmestymisen jälkeen Ville Lähde puhui Voiman Häiriköt-sarjan jutussa ruokajärjestelmän muutoksista, ja Kansan Uutisisten haastattelussa hän palasi alkuvuoden haastattelun teemoihin, pandemiavuoden kokemuksiin. 

Niin ikään joulukuussa Tero Toivanen oli mukana sekä ohjelmassa Riku Rantala & 100 kysymystä ilmastosta että Suomen Fridays for Futuren “varjo-ohjelmassa” FFF Suomi & 100 kysymystä ilmastosta.

BIOS podcasteissa (ja kirjamuodossa)

Ville Lähdettä haastateltiin YK-liiton Kestävä kehitys haltuun -podcastin ruokajaksossa. Paavo Järvensivu taas esiintyi Ilmastoterapia-podcastin jaksossa “Miksi talous menee aina ilmastotekojen edelle?”

Järvensivu esiintyi myös maaliskuussa julkaistussa Kalevi Sorsa -säätiön podcastissa, joka käsitteli tuoretta Into-kustannuksen kirjaa Ympäristökäsikirja kuntapäättäjille. Järvensivu kirjoitti kirjaan kestävyyssiirtymien johtamisesta kunnissa.

LOPUKSI

Suosittelemme tuoretta Jussi Ahokkaan toimittamaa ja SOSTE:n julkaisemaa kirjoituskokoelmaa Hyvinvointitaloudessa eteenpäin. Mainittakoon erikseen Asku Holstilan artikkeli “Hyvinvointitalous ja ekologinen jälleenrakennus”, joka tukeutuu myös BIOS-tutkimusyksikön työhön.

Maailman kuvalehdessä maaliskuussa ilmestynyt Karoliina Knuutin ja Mika Niskasen artikkeli “Hiilineutraali valtio, jossa asustaa hiilisyöppö kansa – ulkoistammeko päästömme?” on onnistunut populaarikatsaus ympäristövaikutusten ulkoistamisen teemaan, joka on ollut myös BIOS-työn keskeisiä juonteita.

Inside Climate Newsin tammikuinen artikkeli kokoaa pätevästi yhteen viimeaikaista tutkimuskeskustelua siitä, kuinka nopeasti päästöjen vähentäminen ja ennen kaikkea nettonollaan pääseminen alkaisi vaikuttaa ilmaston keskilämpötilaan. Näyttää siltä, että lämpenemistä ei olekaan “putkessa” läheskään niin paljon kuin on pelätty. Tämä on hyvä uutinen ilmastonmuutoksen hillinnälle.

Suosittelemme lämpimästi myös Perry Andersonin kolmiosaista Euroopan Unioni -aiheista kirjoitussarjaa London Review of Books -lehdessä. Ensimmäinen osa “The European Coup” ilmestyi viime vuoden joulukuussa, toinen osa “Ever Closer Union?” ja kolmas osa “The Breakaway” tammikuussa.