Lokakuun uutiskirjeessä palataan BIOS-festivaalin tunnelmiin ja tarkastellaan viimeaikaista suomalaista talouskeskustelua.
(Mikäli tutustuit uutiskirjeeseen ensimmäisen kerran verkkosivustomme kautta, kirjeen voi tilata täältä).
Minttu Mustakallio, Teppo Mäkynen ja Timo Lassy esiintyivät BIOS-festivaaleilla.
Ensimmäinen BIOS-festivaali oli jymymenestys
Helsingissä, Valkoisessa salissa, vietettiin 12.-13.10. ensimmäistä BIOS-festivaalia, jonka pääteemoja olivat ekologinen jälleenrakennus ja teollisen ekologisen siirtymän suunnittelu. Festivaaliliput varattiin loppuun ja yleisöä oli molempina päivinä reippaasti yli 200. Sydämelliset kiitokset kaikille esiintyjille, taustavoimille ja koko yleisölle!
Keskiviikkoiltana nautimme ensin Timo Lassyn, Teppo Mäkysen ja Minttu Mustakallion sykähdyttävästä konserttiesityksestä ja sen jälkeen seurustelusta elektronis-jälleenrakentavan musiikin tahtiin.
Torstaipäivänä kuulimme puheenvuoroja ja keskustelimme Suomesta, joka toteuttaa ekologista siirtymää suunnitelmallisesti ja sopeutuu luovasti maailmantilanteessa tapahtuviin muutoksiin. Torstain ohjelmaa esitellään tarkemmin blogissamme, ja sitä voi kuunnella podcastina. Tilaisuuden taustaideoihin voi tutustua julkaisemassamme ideapaperissa sekä Paavo Järvensivun tuoreessa kirjoituksessa “Teollinen murros edellyttää suunnittelua”.
Kun vallitseva paradigma jyrähtää
Harva BIOS-uutiskirjeen lukija ja näitä asioita seuraava ihminen saattoi olla huomaamatta, miten lokakuussa vallitseva talouspoliittinen paradigma älähti – sopivasti lähestyvien vaalien alla. Keskustelun käynnisti 3.10. Helsingin Sanomien pääkirjoitus “Velkaantunut hallitus jättää seuraajalleen ison laskun”. Kirjoituksessa hyökättiin näkyvästi vasemmistolaisia talousnäkemyksiä vastaan, ja erityiseksi kohteeksi otettiin moderni rahateoria (MMT), tai ainakin vulgääritulkinnat siitä.
Kunnon kierroksille päästiin, kun pääministeri Sanna Marin meni lainaamaan Twitterissä poliittisen talouden tutkijan Antti Ronkaisen 2.10. julkaistua Suomen Kuvalehden kolumnia. Helsingin Sanomien 4.10. pääkirjoituksessa “Keskuspankin uskottavuus on kovaa valuuttaa” hyökättiin Marinin toimintaa (ja väistellen myös tämän näkemyksiä) sekä erityisesti Ronkaisen “harhaa” vastaan. Viesti oli selvä: haitalliset epäortodoksiset talousnäkemykset ovat tunkeutuneet hallituksen ytimeen, mikä vaarantaa Suomen talouspolitiikan linjan ja keskuspankkien uskottavuuteen.
BIOS-ekonomisti Jussi Ahokas reagoi Helsingin Sanomien kirjoituksiin 5.10. julkaistussa mielipidekirjoituksessaan, jossa hän muistutti, miten tärkeää koko kysymystä velasta ja keskuspankkien roolista on tarkastella nykyisessä täysin uudessa historiallisessa tilanteessa:
“Elämme monikriisien aikaa, jolloin talouspolitiikkaa tarvitaan yhtäaikaisesti erilaisten ongelmien ratkaisemiseen. Juuri nyt ei ole syytä alistua liialliselle velkahuolelle, vaan on pohdittava 2020-luvun talouspolitiikkaa avoimin ja päättäväisin mielin.”
Jussi käsitteli aihetta luonnollisesti myös Keskuspankkikapitalismi-uutiskirjeessään, ja 11.10. keskusteli Politiikkaradiossa aiheesta työelämäprofessori Vesa Vihriälän kanssa. Ja toki aihe nousi esille myös hänen esityksessään BIOS-festivaalin toisena päivänä!
Myös Antti Ronkainen sai julki mielipiteensä Helsingin Sanomissa 4.10. kirjoituksessaan “Keskuspankki ei voi yksin hallita inflaatio-ongelmaa”, ja hän jatkoi aiheen käsittelyä Suomen Kuvalehdessä. Hän myös selitti alkuperäisen kolumninsa ajatuksia Demokraatti-lehden haastattelussa 3.10.
Suosittelemme myös tutkija Lauri Holapan 9.10. Kansan Uutisissa julkaistua kirjoitusta “Elvytystä pitikin puolustaa – Helsingin Sanomat on väärässä”. Oivaa taustoitusta antaa myös Poliittinen talous -podcastin jakso 53 “Missä mennään”, jossa Holappa ja Timo Harjuniemi käyvät läpi tätä keskustelua muiden ajankohtaisten talouspoliittisten aiheiden ohella. Financial Timesin Martin Sandbu totesi suomalaisten paradigmanvartioijden reaktiolle:
“But defensiveness is the wrong response. Not just because Marin didn’t actually criticise any central bank actions. But, more profoundly, because avoiding a debate over whether our macroeconomic regime is fit for purpose is more perilous than having one.”
BIOS
BIOS lausui eduskunnalle luonto- ja ilmastopolitiikasta
Syys- ja lokakuussa tutkimusyksikön väki sai ahkeroida eduskunnan valiokunnille laadittavien lausuntojen parissa, sillä meiltä pyydettiin näkemyksiä keskeisiin luonto- ja ilmastopolitiikan aloitteisiin ja asiakirjoihin. Ensimmäiseksi oli vuorossa uuden luonnonsuojelulain käsittely maa- ja metsätalousvaliokunnassa 23.9. Kritisoimme esitystä luonnonsuojelulaiksi lähtökohtaisesti riittämättömänä, sillä lain keinovalikoima ei olennaisesti laajene, monimuotoisuuden turvaaminen luonnonsuojelualueiden ulkopuolella jää maininnan tasolle vailla konkretiaa, ja koska ekologinen kompensaatio tuodaan mukaan tavalla, joka uhkaa tehdä siitä ensikätisen luonnontuhojen legitimoijan viimekätisen keinon sijaan.
Lokakuun 7. päivä annoimme lausunnot valtionvarainvaliokunnalle komission ehdotuksesta ennallistamisasetukseksi sekä ympäristövaliokunnalle kaivoslaista. Ennallistamisasetukseen liittyen tarkastelimme ensinnäkin valtioneuvoston kantaa, jota kritisoimme pyrkimyksestä asetuksen liudentamiseksi, ja toiseksi itse asetusta, jonka suhteen peräänkuulutimme kokonaisvaltaisuutta – juuri sellaista suunnitelmallisuutta, jota käsiteltäisiin BIOS-festivaalin aikana. Kaivoslain lausunnossa palasimme kokonaisvaltaisen suunnittelun teemaan ja ilmaisimme syvän huolemme siitä, että nykyisen moninaisen ympäristökriisin aikana esitellään lakia, jonka myönteisiä ympäristövaikutuksia on arvioissa pidetty vähäisinä: “tilanteessa, jossa luonnon tila on liian heikko ja yhä heikentymässä, on irrationaalista tehdä lainsäädäntöesitys, jonka myönteinen ympäristövaikutus on – tunnetusti ja tiedostetusti – vähäinen ja epämääräinen.”
Talousvaliokunta taas pyysi BIOS-tutkimusyksiköltä lausuntoa keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelmasta, kansallisesta energia- ja ilmastostrategiasta sekä maankäyttösektorin ilmastosuunnitelmasta. Tämä suunnitelmien ja strategioiden kolmikko määrittää suomalaista ilmastopolitiikka lähivuosina, minkä vuoksi olikin surullista todeta suunnitelmien perustavasti ongelmallinen tila. Kaikissa suunnitelmissa nojataan epärealistisiin ja yltiöoptimistisiin arvioihin maankäyttösektorin hiilinielun kehityksestä aikana, jolloin on vakava huoli sektorin muuttumisesta päästölähteeksi tai joka tapauksessa sen nielujen pysyvästä heikentymisestä. Tätä asiaa käsiteltiin sopivasti viikkoa aiemmin myös Helsingin Sanomissa. Suunnitelmissa nojataan voimakkaaseen hiilinielujen kasvuun, mutta toimenpiteitä tämän toteuttamiseen ei juuri esitetä. Asetelmaa pahentaa voimakas nojaaminen biopolttoaineisiin.
Kiinnitimme myös huomiota siihen, että maatalouden suunnitelmissa mitä olennaisimpaan tekijään eli eläintuotannon suhteelliseen osuuteen ei kohdisteta mitään toimenpiteitä, vaikka se on yhä uudestaan todettu välttämättömäksi (joskaan ei yksin riittäväksi) asiaksi maatalouden päästöjen vähentämisessä.
Julkaisuja
BIOS-ekonomisti Jussi Ahokkaan arvio Elizabeth Popp Bermanin teoksesta Thinking Like an Economist julkaistiin Kansantaloudellisessa aikakauskirjassa. Jussi kävi arvionsa argumentteja läpi ja tarjosi lisälukemista pitkässä Twitter-ketjussa.
Jussi T. Eronen oli kirjoittajana yhteisartikkelissa “Mammalian body size evolution was shaped by habitat transitions as an indirect effect of climate change”, joka julkaistiin lehdessä Global Ecology & Biogoegraphy.
BIOS äänessä
Ville lähde puhui globaalien ruokajärjestelmien ongelmista Koneen Säätiön uudessa Reviving the Wild -podcastissa 27.9. Karoliina Lummaa taas keskusteli Untame-podcastin jaksossa “Toivo(ma)ttomat ideat” Ilja Lehtisen kanssa toivottomuudesta, posthumanismista, antroposeenista ja tietämisen tavoista. Paavo Järvensivu esiintyi Workday Designersin webinaarissa “Mitä tapahtuu työlle ekokriisin ajassa?”
BIOS-ekonomisti mediassa
Edellä mainittujen interventioiden lisäksi BIOS-ekonomisti Jussi Ahokas esiintyi 15.9. Suomen Attacin ja Vasemmistofoorumin tilaisuudessa “Mitä inflaatiolle pitäisi tehdä?” ja puhui 19.9. Ylen Ykkösaamussa talouden näkymistä. Kansan Uutisissa hän käsitteli 25.9. velkapelkoa ja 29.9. Iso-Britannian jo menneen hallituksen taloustoikkarointia. Jälkimmäistä aihetta hän tarkasteli myös Demokraatissa 30.9. tehden vallan osuvan ennusteen linjan “nolosta lopusta”.
Lopuksi
Suosittelemme lämpimästi Long Playssa ilmestynyttä Hanna Nikkasen artikkelia “Ruoan hinta”: hän käsittelee hyödykespekulaation keskeistä roolia ruoan hintapiikkien synnyssä. Avoimesti luettavissa Long Playn “Sivuäänissä” Nikkanen tiivistää artikkelin viestiä ja tarkastelee eläkerahastojen roolia ruokaspekulaatiossa. Helsingin Sanomissa nähtiin jatkoa Nikkasen artikkelin reaktioissa tai pikemmin niiden puutteessa.
Kansantaloustieteen emeritusprofessori Matti Tuomala tarkastelee Alusta! -lehdessä ranskalaisekonomisti Lucas Chancelin tuoretta tutkimusta, jonka mukaan suurituloisin kymmenesosa maailman väestöstä on vastuussa lähes puolesta kaikista päästöistä, kun taas maailman köyhimmän väestönpuolikkaan päästöjen osuus on noin 12 prosenttia. Kannattaa tutustua Tuomalan pohdintaan hiiliveron ja määräsääntelyn mahdollisuuksista eriarvoisuuden haittojen korjaamisessa.
Guardian keräsi “yksiin kansiin” vuoden ilmastojournalisminsa tärkeimmät hetket.
Ja onnittelut Alue ja Ympäristö -lehdelle vuoden tiedelehden tittelistä!