Kuluneen vuoden tärkeä yksittäinen BIOS-uutinen oli tutkijakolmikkomme Tiedekynä-voitto. Tero Toivasen, Paavo Järvensivun ja Ville Lähteen artikkeli “Ekologisen jälleenrakennuksen haaste” ilmestyi viime vuonna kirjassa Talouskuri tuli Suomeen (Vastapaino). Palkintoa juhlittiin Koneen säätiöllä 16.5. järjestetyssä luovutustilaisuudessa, ja Tero piti mainion puheen. Tero ja Ville kävivät puhumassa aiheesta myös Ylen Horisontti-ohjelmassa.
Still-kuva dokumentista Tiedevetoinen suunnittelu/Science-driven planning.
Viime vuoden vahvaa kestävyysmurroksen suunnittelun teemaa jatkettiin Ateneumin pilotin jäljiltä, kun tammikuussa julkaistiin tilannekuva “Suomen teollisuuden uudistumispolut”. Maaliskuussa julkaisimme myös englanninkielisen tekstin “uudesta” teollisuuspolitiikasta. Ateneumin pilotin pohjalta laadittiin myös loppuvuodesta vertaisarviointiin lähtenyt tutkimusartikkeli. Näihin aiheisiin liittyi myös Paavon syyskuinen blogiessee Draghin raportista. Ja syyskuun lopussa järjestettiin Helsingissä keskustelutilaisuus, jossa näytettiin ensimmäistä kertaa lyhytelokuvamme “Tiedevetoinen suunnittelu”. Yliopisto-lehti kirjoitti elokuvasta numerossa 9/2024.
Ville Lähteen ja Tere Vadénin podcast-sarja “12 käsitettä maailmasta” ilmestyi säännöllisesti läpi vuoden, yhden kuukauden kesätauolla tosin. Kahdestoista käsite, ekologinen jälleenrakennus, ilmestyi lokakuussa – blogisarjan pääsivulle kerätty lisälukemisto on mainio kokoelma BIOS-töitä aiheesta vuosien varrelta! Sen jälkeen siirryttiin ekstrajaksoihin, joissa haastatellaan muita tutkijoitamme. Paavo Järvensivu puhui teollisuuspolitiikasta, Jussi Ahokas talouskasvusta ja Emma Hakala ympäristöturvallisuudesta. Tammikuussa on luvassa Tellervo Ala-Lahti, aiheena ympäristöoikeus ja erityisesti varovaisuusperiaate. Villen johdolla aletaan myös kirjoittaa sarjaan pohjautuvaa kirjaa, jonka on tarkoitus ilmestyä BIOSin 10-vuotisjuhlan kunniaksi vuosien 2025–2026 taitteen tietämillä. Eivätkä podcastit hiljene erikoisjaksojen jälkeen: Ville ja Tere alkavat vetää uutta “BIOS tutkii” -sarjaa.
Vuoden varrelle mahtui paljon yhteistyötä eri tahojen kanssa.
Pitkän opetus- ja kasvatusaiheiden juonteen jatkoksi Ville Lähde ja Karoliina Lummaa tarjosivat tukea Opinvirta-hankkeelle. Kestävä opinvirta -hanke on verkostoprojekti, jossa on mukana Turun lisäksi Oulu, Hämeenlinna, Lahti ja Lappeenranta. Projektin rahoittaja on Opetushallitus. Karoliina osallistui hankkeen tilaisuuksiin, Ville kirjoitti esseen Lukioiden kestävyystiekartastoon ja osallistui oululaisten “Korjataan pallo itse” -keskusteluun SuomiAreenalla (tallenne). Paneelin pohjalta Jussi Tombergille ja Villelle sukeutui vierailu Maikkarin aamussa sekä mielipidekirjoitus Kalevaan.
Karoliina oli mukana Kestävyyden kehittäjät -verkostossa, ja Musical Sustainabilities -symposiumin järjestelytoimikunnassa (pj Antti-Ville Villén, Taideyliopisto, Sibelius-Akatemia). Kansainvälinen symposium järjestettiin 18.-19.11.2024 Seinäjoella. Karoliina järjesti myös Veera Kinnusen kanssa Humanistisen ympäristötutkimuksen mielikuvitus -työryhmän YHYS-kollokviossa Lappeenrannassa 28.11.2024.
Tellervo Ala-Lahti oli päätutkija selvityksessä ympäristöministeriölle: “Oikeudellinen selvitys varovaisuusperiaatteesta ympäristönsuojeluoikeudessa” (muita kirjoittajia Kai Kokko, Mari Pihalehto ja Johan Staffans).
Ville Lähde oli edelleen mukana Tiina ja Antti Herlinin säätiön asiantuntijaryhmässä, taustahaastateltuna Lomonosovin maan postinumero -kuunnelmassa ja antamassa inspiraatiota IHME-festivaaleille järjestetyn Maaleipä-haasteen kehittäjille.
Paavo Järvensivu alusti Uuden energian aika -seminaarissa “teollisuuden uudistamisesta ja sen koordinaatiosta” ja osallistui samalla Meri-Porin teollisuusalueen ekskursioon. Paavo myös tarjosi taustoitusta “Yhden pallon visiot” -projektiin. Tero Toivanen oli mukana More than planet -projektissa, jonka pohjalta järjestettiin kansainvälinen Earth Gazes Back seminaari ja näyttely Kulttuuritalo Valvessa Oulussa. BIOS-tutkijat myös tukivat Topi-Matti Heikkolaa hänen opinnäytetyössään, joka käsitteli metsäteollisuuden tulevaisuutta. Taideyliopiston maisteriopiskelija Siew Ching Ang suoritti BIOS:ssa kuukauden mittaisen työharjoittelujakson perehtyen selluteollisuuden sivujakeen ligniinin jalostamiseen ja metsäteollisuuden kestävyyssiirtymään. BIOS-tutkijat tukivat monia muitakin tutkijoita opinnäytetöiden tai hankkeiden ohjausryhmissä tai vapaamuotoisissa keskusteluissa.
Vuoden mittaan BIOS-tutkijat virittelivät tulevaa yhteistyötä ruotsalaisten teollisuuspolitiikan tutkijoiden kanssa. Tukholman tapaamiseen osallistui tutkijoita IVL Svenska Miljöinstitutista ja Stockholm Environment Institutesta. Suunnittelu jatkuu heti ensi vuoden alusta.
Tieteellisiä artikkeleita
Kesäkuussa ilmestyi Tero Toivasen ja Ville Lähteen yhteisartikkeli “Reaalipoliittinen ilmastoasiantuntijuus ilmastotoimien estäjänä”. Artikkeli käsitteli Petteri Taalaksen ja Mika Anttosen problemaattista ilmastoviestintää ja ilmastoasiantuntijoiden roolia. Tiede & edistys järjesti Tekstin talolla julkaisutilaisuuden, jossa Teron ja Villen kanssa omasta artikkelistaan oli puhumassa Tuija Kokkonen. Keskustelua jatkettiin samalla porukalla Helsingin kirjamessuilla. Yliopisto-lehti kirjoitti aiheesta. Kesäkuun NESS-konferenssissa Ville ja Tero esittelivät artikkelin aiheita englanniksi – konferenssissa pidettiin kaikkiaan kolme BIOS-esitelmää, ja Paavo pyydettiin loppupaneeliin.
Jussi Ahokkaan, Paavo Järvensivun ja Tero Toivasen artikkeli “Ideas behind transformative innovation policy: Economists confronting missions and sustainability transition in Finland” ilmestyi marraskuussa. Artikkelin lopputulema on, että missiot ja kestävyyssiirtymä eivät oikein mahdu ekonomistien valtavirtaisen ajattelun rajoihin. Siispä kestävyystutkijat ja muut tahot eivät välttämättä saa taloustieteilijöiltä tukea, kun he yrittävät edistää kestävyyssiirtymän mukaista suuntaavaa innovaatio- ja teollisuuspolitiikkaa. Katso myös kolmikon essee Politiikasta-lehdessä. Samainen kolmikko piti kaksi teollisuuspolitiikkaan ja poliittisiin ideoihin liittyvää esitystä ympäristöhistorian maailmankongressissa (WCEH) Oulussa elokuussa.
Tellervo Ala-Lahdelta ilmestyi kolme artikkelia: “The awkward relations between EU innovation policies and environmental law“, “Navigating the Unknown: Novel Technologies in Finnish Environmental Adjudication” (Nordic Environmental Law Journal) sekä Tiina Paloniityn kanssa kirjoitettu yhteisartikkeli “The European Union and plastics” teoksessa Research Handbook on Plastics Regulation: Law, Policy and the Environment.
Karoliina Lummaa oli mukana artikkelissa “Do you have a tree friend?—Human–tree relationships in Finland“. Artikkeli syntyi osana Puut lähellämme -tutkimushanketta. Jussi T. Eronen ja Tere Vadén osallistuivat yhteisartikkeliin “Early knowledge but delays in climate actions: An ecocide case against both transnational oil corporations and national governments“, minkä lisäksi Jussi oli mukana artikkeleissa “Policy documents considering biodiversity, land use, and climate in the European Arctic reveal visible, hidden, and imagined nexus approaches“ sekä “Measuring Beyond the Standard: Informal Measurement Systems as Cognitive Technologies“.
Muita kirjoituksia
Tere Vadénin ja Antti Salmisen niin & näin -kirjasarjassa ilmestynyt “energiatrilogia” sai päätöksensä, kun teos Merkitys ja ala-aine ilmestyi. Julkkarit järjestettiin Puistokatu 4:ssä, ja Pekka Torvinen haastatteli kirjoittajia Helsingin Sanomiin.
Kirjojen kansiin ilmestyi muutakin: Gaudemuksen julkaisemassa teoksessa Arvojen yhteisö oli Emma Hakalan luku kestävästä kehityksestä EU:ssa. SKS:n julkaisemassa teoksessa Lähestymistapoja kirjallisuuteen taas oli Karoliina Lummaan kirjoittama luku “Posthumanistinen kirjallisuudentutkimus”. Karoliina kirjoitti myös luvun “CO2, the poetic compound” teokseen Creative Responses to Environmental Crises in Nordic Art and Literature. Emma Hakala kirjoitti tiedekulmapokkariin Mitä ilmasto muuttaa? ilmastoturvallisuudesta.
Muita kirjoituksia ilmestyi useita. Tammikuussa Antti Majava kirjoitti Helsingin Sanomissa, miten markkinat eivät korjaa sähköjärjestelmää automaattisesti. Jussi Ahokas setvi maaliskuussa Kalevi Sorsa -säätiön blogissa talouskasvun käsitteellistä sotkua. Ville Lähteen kolumni “Ruokamaailman vanhat totuudet murentuvat” ilmestyi Kehittyvä elintarvike -lehdessä.
Toukokuussa ilmestyi Villen jo toinen kirjoitus Aeon-lehdessä. Tällä kertaa hän kävi läpi irtikytkentäkeskustelun sekavuuksia ja ongelmia. Loppuvuoden aikana ilmestyi Villen essee “Sivistys ekologisten kriisien maailmassa” (Futura 3/2024), essee “Toimintatarmoa optimismin ja pessimismin tuolta puolen” sekä ydinsotaa elokuvissa käsittelevä artikkeli “Kuoleman varjon laaksoon”. Ville myös käänsi niin & näin -lehten Geoff Mannin erinomaisen esseen “Juoksua tyhjän päällä – epävarmuudesta ja ilmastonmuutoksesta”.
Paavon kirja-arvio “Luova kestävyyssiirtymä vaatii leikkausten sijaan valtion toimintatapojen uudistuksia“ teoksesta Rainer Kattel ym., Kuinka luoda yrittäjähenkinen valtio (Vastapaino) ilmestyi Poliittinen talous -lehdessä. niin & näin julkaisi Paavon ja Karoliinan artikkelin “Ekologisen jälleenrakennuksen kulttuuri”.
BIOS-blogi ja uutiskirje
Edellä mainittujen BIOS-blogitekstien lisäksi ilmestyi seitsemän laajaa blogiartikkelia. Ville Lähde kirjoitti helmikuussa Atlantin merivirroista, ja maaliskuussa väestökeskustelun harhatiedosta. Väestötekstiä luettiin laajalti, ja se poiki jutut Turun Sanomiin ja Ylelle.
Huhtikuussa Ville kirjoitti ilmastonmuokkauksesta, toukokuussa Hannah Ritchien teoksesta Not the End of the World, syyskuussa kiihtyvästä ilmaston lämpenemisestä, ja marraskuussa Andreas Malmin ja Wim Cartonin teoksesta Overshoot. Tellervo Ala-Lahti kirjoitti syyskuussa ilmasto-oikeudenkäynneistä.
Mitä enemmän sosiaalisen median kenttä mullistuu, sitä tärkeämmäksi kanavaksi BIOS-uutiskirje on muodostunut. Kuluneena vuonna uutiskirje ilmestyi kuusi kertaa. BIOS-toiminnan esittelyn ja lukuvinkkien ohella uutiskirjeissä on useimmiten asiaa ajankohtaisista tapahtumista ja uutisista – blogiesseitä lyhyempää muotoa mutta välillä hyvinkin syväänluotaavaa. Helmikuussa käsiteltiin arvioita vuosisadan lopun päästökehityksestä, maaliskuussa teollisuuspolitiikan demokraattista hallintaa, kesäkuussa Tiedekynä-juhlinnan ohella oli tekstiä ilmastonmuutoksen talousvaikutuksista ja Atlantin merivirroista, ja marraskuussa uutiskirjeen aloitti kooste ilmastoraporteista, minkä lisäksi oli keskustelua tutkijoiden “neutraaliuden” vaatimuksesta.
Valiokuntalausunnot
BIOS-tutkijat kävivät Eduskunnassa esittämässä lausuntoja suullisesti kaksi kertaa, ja kirjallisia lausuntoja tehtiin kahdeksan, minkä lisäksi Ville Lähteeltä pyydettiin vastaus erilliseen tulevaisuusvaliokunnan kysymykseen luonnon itseisarvosta suhteessa luonnon arvon taloudelliseen määrittämiseen. Lausunnot käsittelivät mm. autoilun verotusta, julkisen talouden suunnitelmaa, huoltovarmuutta, ennakkovaikuttamista EU:n monivuotiseen rahoituskehyksen, talousarviota ja ilmastovuosikertomusta. Paavo Järvensivu osallistui myös kansanedustaja Oras Tynkkysen järjestämään pyöreän pöydän keskusteluun ylikulutuksesta.
Podcasteja ja esiintymistallenteita
BIOS-podcastin lisäksi tutkijamme vierailivat useissa muissa ohjelmissa. Jo mainittujen lisäksi: helmikuussa Ville Lähde Ylen Pieleen mennyt historia -ohjelmassa, maaliskuussa Jussi Ahokas Poliittinen talous -podcastissa, huhtikuussa Tere Vadén Elonkehän podcastissa (Radio Fiskars), toukokuussa Paavo Järvensivu Työ nyt ja tulevaisuus: Eväitä ajatteluun -podcastissa, ja Tellervo Ala-Lahti Vanhan mantereen tulevaisuus -podcastissa.
Ville kutsuttiin myös TABLE:n Feed-podcastin vieraaksi puhumaan biodiversiteetin mittaamisen ongelmista.
BIOS-tutkijat pitivät vuoden mittaan luentoja, osallistuivat paneeleihin tai esiintyivät muuten noin 80 kertaa. Tallenteitakin kertyi jokunen. Toukokuussa Paavo piti kommenttipuheenvuoron Robert Constanzan vierailulla. Ville osallistui heinäkuussa Tampereella Elokapinan Toivo elossa -kesäfestarien paneeliin. Karoliina luennoi etänä Kestävyyden kehittäjät -verkoston tapaamisessa otsikolla “Kulttuurin rooli kestävyysmurroksessa”.
BIOS tiedotusvälineissä
Jo mainittujen lisäksi BIOS-tutkijoita haastateltiin tiedotusvälineissä taajaan. Tammikuussa Tere kommentoi Long Playlle puun riittävyyttä ja metsäteollisuuden tulevaisuutta. Villeä haastateltiin helmikuussa ilmestyneeseen Kotimaa-lehden juttuun “Maailman nälkä voitetaan yhteistyöllä”, ja Tere kommentoi Ylelle, miten vaikeaa tai helppoa Suomen on päästä irti fossiilisista. Maaliskuussa Paavo pohti Demokraatille vähäpäästöisen energian investointien tilannetta ja Suomen vaaraa jumiutua puhtaan sähkön bulkkituottajaksi.
Huhtikuussa Paavo kommentoi Helsingin Sanomissa Suomen haluttomuutta aktiiviseen teollisuuspolitiikkaan. Tere taas oli Mikko Pelttarin jutuilla Imagessa (kuuntele juttu Apu-lehden podcastissa). Toukokuussa “Mimmit sijoittaa” haastatteli Jussi Ahokasta siitä, millaista talouspoliittista keskustelua tarvitaan.
Kesäkuussa Paavo kertoi Ylelle, miksi ilmastoasiat olivat jääneet piiloon vaalien alla. Tere ja Tero taas purjehtivat Voiman sivuilla. Elokuussa Kansan Uutiset kysyi Jussi Ahokkaalta viisi kysymystä taloudesta. Iltalehti kysyi Jussilta leikkauspolitiikasta (maksumuuri). Kulttuurivihkot haastatteli Paavoa työelämän ekologisesta jälleenrakennuksesta (ei verkossa).
Loppuvuodesta BIOS-ekonomistimme Jussi kommentoi hallituksen saavutuksia ja saavuttamatta jättämisiä Kansan Uutisille ja vieraili A-Studiossa puhumassa Yhdysvaltain ja Euroopan erilaisesta talouskehityksestä.
Ville kävi Teeman elokuvafestivaalin vieraana puhumassa animaatioelokuvasta Ruohometsän kansa, ja Helsingin Sanomien Mikko-Pekka Heikkinen kanavoi marraskuisessa kolumnissaan Antti Majavaa.