Kesäkuisessa blogikirjoituksessa kerroimme yli kaksi vuotta toimineen tutkimusyksikkömme historiasta, toiminnan taustalla olevista ajatuksista ja käynnissä olevista projekteista. Monenlaista oli työn alla. Työtahti vain kiristyi loppuvuotta kohti, ja viime vuosi olikin niin toiminnantäyteinen, ettemme aina tahtoneet pysyä itsekään sen perässä, mitä kaikkea väkemme touhusi. Monet pitkään suunnitellut ja työstetyt yhteistyöhankkeet saatiin valmiiksi vuoden loppuun mennessä, ja sen ohessa luennoimme ympäri maata ja julkaisimme niin tieteellisiä kuin laajalle yleisölle suunnattuja kirjoituksia.
BIOS & Yle -yhteistyö
Tutkimusyksikkömme ensimmäinen suuri hanke, johon Koneen säätiö myönsi meille vuonna 2015 rahoituksen, oli yhteistyö Ylen kanssa uudenlaisen ympäristöjournalismin kehittämiseksi. Hanke loi nahkansa monta kertaa parin vuoden työn aikana, ja uutis- ja ajankohtaistoimituksen rinnalle mukaan tuli draamatoimitus. Laajan Tehtävänä tulevaisuus -kokonaisuuden julkaiseminen alkoi lokakuussa. Siihen kuului haastatteluiden ja perinteisten reportaasien lisäksi joukko draaman tuottamia audiovideoita sekä Jari Hanskan juontama podcast-sarja Tulevaisuus hanskassa. Podcast-sarjan runkona toimivat kuunnelmat, jotka Juho Gröndahl oli dramatisoinut pääosin BIOS-tutkimusyksikön tuottamien tarinoiden pohjalta. BIOS-väki oli muutoin mukana kokonaisuudessa sekä haastateltuina asiantuntijoina että tuottamalla toimittajille tietopaketteja keskeisistä ympäristö- ja resurssihaasteista.
Tehtävänä tulevaisuus oli pioneerityötä: ensimmäinen Ylen uutis- ja ajankohtaistoimituksen ja draaman yhteishanke, poikkeuksellisen pitkäkestoista tutkijoiden ja toimittajien yhteistyötä sekä julkaisualustojensa monipuolisuudessa uraauurtavaa journalismia. Toisaalta kokonaisuus osoitti, miten vaikeaa yksilön kuluttajavalintoihin tai yksittäisiin teknisiin ratkaisuihin keskittyvästä puhetavasta on päästä irti. Ympäristö- ja resurssikysymysten kunnollinen kytkeminen taloudellisiin ja poliittisiin näkökulmiin on yhä työn ja tuskan takana. Tämä kuvaa tilannetta tietysti journalismia laajemminkin. Ennen vuoden vaihdetta julkaistussa jutussaan toimittajat Virpi Hukkanen ja Janne Toivonen toteavat:
”Mutta millaista liikettä on saatu aikaan? Hyvin, hyvin varovaista.
Suomen hallitus laskee hämmästyttävän paljon kansalaisen vapaaehtoisuuden varaan. Tavallisen suomalaisen pitäisi puolittaa ilmastopäästönsä runsaassa 20 vuodessa. Ilman sitä koko maan ilmastotavoitteet jäävät saavuttamatta.
Kuinka moni suomalainen edes tietää, että hänen kontollaan on moinen muutos?
Entä missä ovat kannustimet? Eivät juuri missään.
Ehkä ympäristöministeriössä luotetaan, että sivistynyt kansalainen hoitaa hommansa.”
Tutkijoiden julkilausuma Suomen metsien käytön ilmasto- ja ympäristövaikutuksista
Keskustelun muutos vaatii myös tutkijoiden yhä aktiivisempaa osallistumista yhteiskuntaan. Viime vuosina tästä on maailmalta monia esimerkkejä. BIOS:in Jussi Eronen osallistui vuonna 2013 julkaistuun tutkijoiden konsensuslausuntoon, joka peräänkuulutti ”Maapallon elossapitojärjestelmien” turvaamista. Viime vuoden maaliskuussa joukko tutkijoita julkaisi ”tiekartan hiilipäästöjen alasajoon”. Joulukuussa julkisuutta sai yli 15 000 tutkijan allekirjoittama ”varoitus ihmiskunnalle”.
Suomalaiset tutkijat taas laativat maaliskuussa julkaistun julkilausuman, jossa otettiin kantaa hallituksen kaavailemiin metsänkäyttö- ja biotaloussuunnitelmiin. Allekirjoittaneet tutkijat vastasivat julkilausuman sisällöstä, mutta BIOS fasilitoi tutkijoiden yhteistyötä ja julkistamisponnistuksia. BIOS osallistui myös Helsingissä Eurooppa-Salissa 24.3. pidetyn julkistamistilaisuuden järjestelyihin.
Asia oli lopulta yksinkertainen: mikäli metsien polttamiseen nojattaisiin energiantuotannossa yhä enemmän, se olisi turmiollista luonnon monimuotoisuudelle – eivätkä Suomen ilmastopäästöt vähenisi yhtään tarvittavalla aikavälillä. Keskustelu asiasta kävi kuitenkin kuumana pitkään. Tutkijoita syytettiin siitä, että he halusivat ”museoida” Suomen metsät ja kieltää niiden hakkaamisen, vaikka julkilausuma tietysti käsitteli nykyisen hakkuumäärien voimakasta lisäämistä eikä puhunut hakkuita vastaan ylipäätään. Tutkijoiden näkemykset pitkäkestoisten puutuotteiden suosimisesta tahtoivat myös jäädä kärjekkäämmän kiistelyn varjoon.
BIOS-tutkimusyksikön Antti Majava osallistui aktiivisesti aiheesta käytyyn julkiseen keskusteluun muun muassa Helsingin Sanomien mielipidekirjoituksella ”Tieteellinen tutkimus ei tue metsänhakkuiden lisäämistä” (maksumuurin takana), Politiikasta.fi-lehden kirjoituksillaan ”On aika siirtyä suunnitelma B:hen”, ”Suomi lobbasi metsänsä alelaariin” sekä Kanavassa ja Suomen Kuvalehdessä julkaistulla artikkelilla Hallituksen ilmastopolitiikalle haukut: ”Toivotamme tervetulleeksi seitsemän asteen lämpenemisen Suomessa”. BIOS julkaisi myös heinäkuussa oman tiedotteensa blogissaan.
Keskustelua kuumensi se, että samaan aikaan EU:ssa päätettiin niin sanotuista LULUCF-säännöistä eli siitä, miten maankäytön eli myös metsätalouden ilmastovaikutuksia lasketaan. Suomalainen lobbaus EU:n päätöksen ohjaamiseksi hallituksen linjan mukaiseksi oli hyvin aggressiivista, ja vaikka tutkijoiden konsensusta ilmaistiin edelleen Ilmastopaneelin lausunnossa, EASAC:in raportissa ja tutkijoiden kansainvälisessä julkilausumassa, niihin viitattiin jopa ”adressitutkijoiden” älähdyksinä. Tiedemaailman yksimielisyydestä tehtiin hyveen sijaan pahe. Myös BIOS sai oman osansa syytöksistä.
Lopullinen päätös LULUCF-säännöistä saatiin aikaan joulukuussa. Pääasiassa päätös myötäilee Suomen hallituksen linjaa eli on vastoin niitä päämääriä, joihin esimerkiksi Pariisin ilmastosopimuksissa sitouduttiin. Tutkijat eivät jääneet ääniksi korvessa, vaan tieto metsätalouden ilmastovaikutuksista levisi laajalle ja muutti koko keskustelua perinpohjaisesti. Kuten niin usein, tieto jää kuitenkin politiikassa helposti altavastaajaksi.
Kansainvälisiä vieraita ja kirjayhteistyötä
BIOS oli järjestämässä kahta kansainvälistä vierailua Suomeen. Huhtikuussa toimittaja ja kirjailija Nafeez Ahmed vieraili Helsingissä ja Tampereella. Helsingissä luento järjestettiin yhteistyössä Helsingin yliopiston Kestävä planeetta -tiedeteeman kanssa, Tampereella Tampereen yliopiston journalistiikan koulutusohjelman kanssa. BIOS-tutkimusyksiköstä Tere Vadén ja Ville Lähde esiintyivät Tampereen tilaisuudessa. Samassa tilaisuudessa esiteltiin myös journalistiikan vierailijaprofessori Hanna Nikkasen luotsaamaa kirjahanketta Hyvän sään aikana.
Kirjan tekeminen oli sekin ympäristöjournalismin pioneerityötä: Nikkanen teki kirjan yhdessä 21 opiskelijan työryhmän kanssa, ja prosessin tavoitteena oli kirjan lisäksi kouluttaa Suomeen ympäristö- ja resurssikysymyksiin syvällisesti perehtyneiden toimittajien joukko. BIOS-väki oli onnellisen otettu saadessamme osallistua tähän hankkeeseen. Järjestimme työryhmälle koulutuspäivän Tampereen yliopistolla 10.2., annoimme kirjoittajille asiantuntija-apua ja olimme haastateltavina sekä kirjassa että sen rinnalla tuotetussa erinomaisessa podcast-sarjassa.
Hyvän sään aikana palkittiin marraskuussa Kanava-palkinnolla, ja se päätyi myös Tietokirjallisuuden Finlandia-ehdokkaaksi. Mikä tärkeintä, kirja on ollut myyntimenestys. Päätyessään tuhansien lukijoiden käsiin se muuttaa omalta osaltaan suomalaista ilmastokeskustelua. Vielä pari vuotta sitten tällainen ympäristöaiheita käsittelevän kirjan menestys olisi tuntunut mahdottomalta.
Anthony D. Barnosky, Mari Pantsar, Janne Hukkinen ja Paavo Järvensivu Jussi T. Erosen vetämässä paneelikeskustelussa Helsingin yliopistolla 8. kesäkuuta 2017.
Kesäkuussa BIOS oli mukana järjestämässä professori Anthony Barnoskyn vierailua Suomeen Barnoskyn ja Elizabeth Hadlyn kirjan Loppupeli käännöksen ilmestymisen aikaan. Helsingin yliopiston Metsätalolla pidetyn tilaisuuden juontajana oli Jussi Eronen ja Barnoskyn keskustelukumppanina lavalla Paavo Järvensivu. Barnosky esiintyi myös Turussa pidetyssä Ekologinen kompensaatio -tilaisuudessa, johon BIOS osallistui isolla joukolla. Paavo Järvensivu kuului tapahtuman suunnitteluryhmään, ja Jussi Eronen ja Karoliina Lummaa esiintyivät tilaisuudessa.
Työryhmistä teatteriin
Näiden päähankkeiden lisäksi BIOS-tutkimusyksikkö osallistui lukuisiin muihin tapahtumiin ja erilaisten tutkimuselinten tai tieteen ja politiikan suhteita rakentavien tahojen toimintaan.
Antti Majava oli läpi vuoden aktiivinen Smart Energy Transition –hankkeen Energiamurrosareenalla. Energia-alan asiantuntijoita ja päättäjiä yhteen koonneen areenan tarkoituksena oli tuottaa konkreettisia toimintaehdotuksia Suomen energia- ja ilmastostrategian tueksi. Työn päätyttyä Antti kirjoitti kokemuksistaan otsikolla ”Tarvitaanko myös kulttuurinen murros?”
Osallistuimme myös Valtioneuvoston kanslian ja Sitran Kansallisen ennakointiverkoston toimintaan sekä Kehys ry:n ruokaturvaryhmän kokoontumisiin. Tero Toivanen antoi marraskuussa BIOS-tutkimusyksikön asiantuntijalausunnon eduskunnan tulevaisuusvaliokunnalle. Teimme myös yhteistyötä Dodo ry:n kanssa.
Yllä mainittu Helsingin yliopiston Kestävä planeetta -tiedeteema järjesti alkuvuodesta vanhassa Tiedekulmassa laajan Planeetan rajat -keskustelutilaisuuksien sarjan. BIOS-tutkijat osallistuivat sarjan suunnitteluun, olivat paikalla esittämässä asiantuntijakommentteja, ja Jussi Eronen oli mukana keskustelussa “Planeetan rajat: miten elämää voidaan suojella?” Lisäksi tammikuussa Ville Lähde oli keskustelemassa Tieteiden yön tapahtumassa ”Vapauden tulevaisuus” ja Karoliina Lummaa osallistui joulukuussa paneeliin ”Kertakäyttökulttuuri, massakulutus ja ympäristö”.
Heurekaan rakennetun Suomi 100 -juhlanäyttelyn ”Seitsemän sisarusta tulevaisuudesta” konsultoiminen oli mukavaa vaihtelua tutkijatyöhön ja kiivaaseenkin julkiseen keskusteluun. Paavo Järvensivu ja Jussi Eronen tarjosivat tieteellistä taustoitusta Anu Koskisen työryhmälle, joka laati KOKO Teatterin esityksen Tältä planeetalta.
Tieteellisiä julkaisuja
Vaikka BIOS-tutkimusyksikkö painottaa tavanomaisia tieteellisiä toimijoita enemmän osallistumista yhteiskunnalliseen keskusteluun ja tiede–politiikka-yhteyksien rakentamiseen, on oma tutkimustyö tietysti toiminnan kivijalkoja.
Lokakuussa The Anthropocene Review -lehdessä ilmestyi BIOS-yhteisartikkeli ”The Many Anthropocenes”.
Jussi Eronen osallistui useiden yhteisartikkelien kirjoittamiseen, muun muassa: ”Productivity, biodiversity, and pathogens influence the global hunter-gatherer population density” (PNAS), ”The Calm Before the Storm: Global Climate Change Driving the Extinction of a Bamboo Specialist” (Current Biology) ja ”Merging paleobiology with conservation biology to guide the future of terrestrial ecosystems” (Science).
Paavo Järvensivun artikkeli ”A post-fossil fuel transition experiment: Exploring cultural dimensions from a practice-theoretical perspective” ilmestyi julkaisussa Journal of Cleaner Production. Tero Toivasen ja Mikko Pelttarin artikkeli ”Tämä ihmisen maailma?” ilmestyi Tiede & Edistys –lehden numerossa 1/2017. Karoliina Lummaan artikkeli ”Antroposeeni: ihmisen aika geologiassa ja kirjallisuudentutkimuksessa” ilmestyi Avain-lehden numerossa 1/2017.
BIOS-blogi ja muita laajan yleisön julkaisuja
BIOS-tutkimusyksikön kotisivujen blogista on kehkeytynyt julkaisualusta niin tiedotteille tai kannanotoille kuin syvällisille kirjoituksille erilaisista ympäristöaiheista. Syyskuussa kommentointiin uutista uuden taloustieteen huippuyksikön perustamisesta, lokakuussa Valtioneuvoston selontekoa Suomen ilmastopolitiikan suunnitelmasta vuoteen 2030. Vuoden aikana ilmestyi kolme Ville Lähteen BIOS-kollegoiden tuella laatimaa pitkää esseetä: heinäkuussa ”Väestönkasvun perusasiat haltuun”, elokuussa ”Mitä ympäristöturvallisuus voisi tarkoittaa?” ja joulukuussa vuoden ilmastouutisia ja -tutkimusta koonnut ”Sadan vuoden urakka – Miten ilmaston kanssa eletään”.
Monet laajan yleisön kirjoituksista olivat kriittisiä kommentteja julkiseen keskusteluun tai tiettyihin kannanottoihin. Helmikuussa Kauppalehdessä julkaistu Ville Lähteen kirjoitus ”Kiertomatkalla ei opi koko maailmaa” puuttui lehden toimittajan skeptisiin näkemyksiin ilmastotoimista (laajempi versio). Helsingin Sanomissa maaliskuussa ilmestynyt kirjoitus ”Köyhyysrajan yläpuolella on paljon köyhyyttä” kommentoi lehdessä ilmestyneitä Heikki Aittokosken, Saska Saarikosken ja Bjørn Lomborgin näkemyksiä (kirjoitus on maksumuurin takana, mutta laajempi versio löytyy täältä). Huhtikuussa Ville Lähde kritisoi tutkimuksen ja mainostuksen rajaa rikkovaa raporttia Maaseudun tulevaisuuden sivuilla ja jatkoi raportin ruotimista laajemmassa kirjoituksessaan. Kesäkuussa Paavo Järvensivu ja Tero Toivanen kommentoivat Suomen Kuvalehdessä hävittäjähankintoja.
Ville Lähde kirjoitti Huili-lehdessä ympäristökeskustelun kuluttajakeskeisyydestä ja Vihreässä Langassa kehityksen hyvistä ja huonoista suunnista. Tero Toivanen kirjoitti Politiikasta.fi-lehdessä ympäristökeskustelun sotametaforista ja tarkasteli Pekka Kuusen klassikkoteosta nykypäivän valossa Ekosäätiön sivuilla.
BIOS haastateltavana ja luennoimassa
Vuoden kuluessa BIOS-väki oli haastateltavana lehdissä ja radiossa toistakymmentä kertaa. Jälleen osa näistä oli reaktioita muuhun julkiseen keskusteluun, kuten Ville Lähteen haastattelu Helsingin Sanomiin Pentti Linkolan väestönäkemyksistä (maksumuurin takana) tai Esko Valtaoja näkemyksiin vastaava haastattelu Maaseudun Tulevaisuudessa.
Toukokuussa Tero Toivanen keskusteli Mikko Pelttarin kanssa antroposeenista Yle Puheen ohjelmassa ”Uuden aikakauden äärellä”. Jussi Eronen ja Tero Toivanen olivat marraskuussa keskustelemassa Yle Radio 1:n Tiedeykkösen ohjelmassa ”Antroposeeni, uusi geologinen aikakausi, on alkanut”. Samassa kuussa Ville Lähde keskusteli professori Juha Heleniuksen kanssa ruoantuotannosta Yle Puheen ohjelmassa ”Mitä syömme tulevaisuudessa?”
Teroa haastateltiin Kansan Uutisiin provokatiivisella otsikolla ”Villiä luontoa ei enää ole”. Jussi Eronen oli läpi vuoden haastateltavana useissa viestintävälineissä etenkin ilmastonmuutoksesta ja kuudennesta sukupuuttoaallosta.
Säännöllinen luennointi niin yliopistossa kuin erilaisten järjestöjen, seurojen tai instituutioiden järjestämissä tilaisuuksissa on osa kaikkien BIOS-tutkijoiden elämää, ja he ovat aktiivisia myös muilla saroilla kuin BIOS-työssä. Kaikkiaan tutkijamme pitivät nelisenkymmentä tutkimusyksikön aiheita koskevaa luentoa Suomessa ja ulkomailla.
Tieteellisistä luennoista voidaan mainita esimerkiksi seuraavat: Ville Lähde oli kutsuttu luennoija Tampereen yliopiston ja EADI:n kansainvälisessä seminaarissa ”Global Governance and Reponsibility” huhtikuussa Tampereella. Paavo Järvensivu ja Tero Toivanen esitelmöivät kesäkuussa konferenssissa ”HopefulNESS – The 13th Nordic Environmental Social Science Conference” Tampereella. Ville Lähde oli kutsuttu luennoija Tukholmassa elokuussa järjestetyssä ”Resilience 2017” -konferenssissa. Tere Vadén piti syyskuussa esitelmän Future Energy Summit -tapahtumassa Iso-Britanniassa Folkestonessa. Karoliina Lummaa esitelmöi marraskuussa konferenssissa ”Confronting the Narratives of the Anthropocene” Tampereella.
Muista julkisista esiintymisistä mainittakoon: Paavo Järvensivu luennoi Aalto-yliopiston Critical Design –kurssilla huhtikuussa. Antti Majava esiintyi toukokuussa Suomen Akatemian järjestämässä Ihminen ja kosmos –seminaarissa Kuhmossa. Tero Toivanen ja Paavo Järvensivu järjestivät toukokuussa paneelin Kulttuurintutkimuksen päivillä. Jussi Eronen oli elokuussa puhujana Tieteiden yössä. Ville Lähde osallistui syyskuussa Nessling Nestin keskusteluun ”Systeeminen muutos”. Antti Majava esiintyi marraskuussa Satahima-hankkeen päätösseminaarissa Porissa.
Mitä seuraavaksi?
BIOS on mukana Suomen Akatemian Strategisen tutkimuksen neuvoston (STN) rahoittamassa hankkeessa ”Luova sopeutuminen viheliäisiin ekososiaalisiin murroksiin” (WISE). Hankkeen toiminta käynnistyi vuoden 2018 alussa ja jatkuu useamman vuoden, kuten muukin BIOS-tutkimusyksikön toiminta Koneen Säätiön rahoituksella.
Tutkimushankkeen rinnalla jatkamme seuraavaa omaa päähankettamme: avoimesti verkossa käytössä oleva tietokokonaisuus, joka selvittää uusimman tutkimustiedon pohjalta sitä, millaisia ovat tärkeimmät lähitulevaisuuden ympäristö- ja resurssihaasteet, ja minkä mittakaavan muutoksia niistä selviäminen edellyttää etenkin suomalaiselta yhteiskunnalta. Tämän työn ohessa syntyviä laajalle yleisölle suunnattuja katsauksia julkaistaan niin ikään säännöllisesti BIOS-blogissa.
Ja vaikka olemme luvanneetkin itsellemme ja toisillemme keskittyä tänä vuonna näihin päätöihimme, varmasti meihin törmää edelleen luennoimassa ja keskustelemassa maailman turuilla ja toreilla.