Metsäsektorin romahtaneet hiilinielut ja tuotannon matala jalostusarvo ovat viime aikoina olleet laajan huomion kohteena. BIOS-tutkimusyksikkö julkaisi politiikasta.fi-alustalla kaksiosaisen ehdotuksen kansallisen metsämission perustamiseksi (https://politiikasta.fi/metsateollisuuden-kestavyyspaivitys-osa-2-miten-suomi-toteuttaa-metsaalan-uudistavan-metsamission/). Ehdotus perustuu yksikön pitkäaikaiseen tiedepohjaiseen suunnittelutyöhön yhdessä yritysten, tutkimuslaitosten ja viranomaisten edustajien kanssa ja siinä kuvataan konkreettiset askeleet suomalaisen metsäsektorin uudistamiseksi.
Mission tehtävä on metsäsektorin kestävyyssiirtymä. Samaan tapaan kuin energiateollisuus sähköistyy ja terästeollisuus siirtyy kohti hiliivapaata terästä, myös metsäteollisuudessa voidaan uudistaa niin tuotantotapoja kuin tuoteportfoliotakin. Metsäteollisuudella on osaamisensa, raaka-ainepohjansa ja maantieteellisen sijoittumisensa puolesta mainiot edellytykset puhtaan sähköenergian hyödyntämiseen ja polttamattomuuteen perustuvaan tuotantoon.
Missiolla on kaksi perustetta, taloudellinen ja ekologinen, kertoo BIOS-tutkimusyksikön tutkija Antti Majava. ”Kansantaloudellisesti metsistä on saatavissa korkeampi taloudellinen hyöty kestävyyssiirtymän avulla. On myös varauduttava siihen, että havusellun markkinat eivät ole ikuiset. Samaan aikaan luontokadon pysäyttäminen ja ilmastonmuutoksen hillitseminen vaativat hakkuiden kohtuullistamista.”
BIOS-tutkimusyksikön mukaan liikkeelle päästään kokoamalla metsämission kehitysyhtiö, johon kutsutaan start-up-vaiheen yritykset, metsäjättien omat uusien tuotteiden yksiköt ja tutkimuslaitokset. Erityisen potentiaalin yksikkö näkee pitkään hiiltä varastoivan monipuolisen sahateollisuuden, ilmastoviisaan metsätalouden ja fossiilipohjaisen kemian korvaamisessa: ”Metsäteollisuudella on jo vesi, sähkö ja hiilipohjaiset raaka-aineet, joista yhdessä elektrolyysi-vedyn kanssa avautuu koko synteettisten biopohjaisten hiilivetyjen kirjo.”
Uudistumista tarvitaan myös siksi, että metsäteollisuus ei maksa ilmastovaikutuksestaan samaan tapaan kuin muut teollisuuden alat. Fossiiliset päästöt kuuluvat päästökauppaan, mutta nielujen katoamisen kustannukset kantaa koko yhteiskunta. Tilanne vääristää ilmasto- ja energiapolitiikkaa tavalla, joka ei voi jatkua.
Suomessa on huippuluokan osaamista, toimiva infrastruktuuri ja riittävästi raaka-aineita, ja kykyä vastata osaamisen kehittämiseen ja menestyvien metsäalan yhtymien ja verkostojen luomiseen. Kuten aiemminkin kotimaisen teollisen kehityksen historiassa, valtiolla on rooli paitsi mission kokoonkutsujana myös TKI-toiminnan kiihdyttäjänä, riskien kantajana ja ennustettavan toimintaympäristön takaajana.
Lisätietoja:
Antti Majava
antti.majava@bios.fi
0400-655883
BIOS-tutkimusyksikkö
contact@bios.fi
Kuva 1. Uudistuvan metsäteollisuuden raaka-ainevirrat ja tuotantomahdollisuudet. Lähde: BIOS-tutkimusyksikkö.
Kuva 2. Metsäteollisuuden vaikutus Suomen nettopäästöihin vuonna 2022 verrattuna muihin teollisuudenaloihin. Lähde: BIOS-tutkimusyksikkö.