Tällä viikolla sähkön tuntihinta pohjoismaisessa sähköpörssissä on noussut hetkellisesti huimalle yli 50c/kWh tasolle. Hintapiikki on lähes kymmenkertainen sähkön pitkän aikavälin hintatasoon nähden ja viikon keskihinta on sekin moninkertainen vuoden takaiseen nähden. Kuitenkin vain viikko sitten sähkön hinta käväisi nollilla.
BIOSin Metsä-podcastsarjan toisessa osassa Vatajankoski OY:n toimitusjohtaja Pekka Passi ja VTT:n johtava tutkija Eemeli Tsupari ruotivat energiamarkkinoiden tilaa, sähkön hintavaihteluiden syitä ja metsäteollisuuden roolia ilmastotavoitteiden myllertämässä toimintaympäristössä.
Ligniinin kemiallista rakennetta / Wikimedia Commons, Karol Głąb
Keskustelijoiden mukaan energiamarkkinoita heiluttelevat tuulivoiman nopean yleistymisen rinnalla sääilmiöt sekä kaasun ja erityisesti päästöoikeuden hinnan ennakoitua paljon nopeampi nousu.
Keskustelijat ovat samaa mieltä siitä, että hintaheilahtelut ovat paitsi riski, myös mahdollisuus, joka olisi syytä ottaa nykyistä vakavammin myös teollisuudessa. Systeemitasolla olisi otettava nopeasti käyttöön kysyntää ja tarjontaa tasaavia teknologioita ja toimintamalleja.
Raskas teollisuus on tottunut tuottamaan tasaista tuotantoa. Teollisuudessa voisi olla hyviä kysyntäjoustomahdollisuuksia, mutta jos niitä ei hyödynnetä menetetään yksi oleellinen työkalu energiamarkkinan kokonaisuuden hallinnasta. Energiaverkon tasapainottaminen on kuitenkin ns. miljardin dollarin kysymys. -Eemeli Tsupari
Vastuu joustosta lykätään sähkön myyjälle. Preemio, joka spotti-hinnan päälle lyödään tulee varmasti kasvamaan. Jossain kohtaa tulee kysymys, että kannattaisiko teollisuuden itse tuottaa joustoa ja ottaa hyöty itselleen. -Pekka Passi
Metsäteollisuus käyttää Suomessa yli 60% kaikesta teollisuudessa kuluneesta energiasta, noin 65% kaikesta uusiutuvasta energiasta ja neljänneksen koko Suomen kokonaisenergiankulutuksesta.
On selvää, että jos joku osa kulutuksesta jää jouston ulkopuolelle, nousevat jouston tai sen puutteen kustannukset muille osapuolille korkeammaksi. Metsäteollisuuden näkökulmasta aika paljon rahaa voi jäädä pöydälle, jos joustomarkkinoille ei lähdetä. -Pekka Passi
Metsäteollisuuden tuotteiden nykyinen painopiste on lyhytkestoisissa tuotteissa ja tuotantoprosessiin tarvittava energia tuotetaan puubiomassasta. Uudet EU -linjaukset edellyttävät lähivuosina puuraaka-aineen käytön painopisteen siirtämistä pitempään hiiltä sitoviin tuotteisiin. Keskustelijat näkevät, että biopohjaisten päästöjen ilmastovaikutusten, sekä metsien hiilinielujen mahdollinen hinnoittelu voi vaikuttaa merkittävästi metsäteollisuuden toimintalogiikkaan.
On suljettu mekaanisen massan valmistukseen perustuvia tehtaita ja uudet sekä suunnitteilla olevat tehtaat perustuvat kemialliseen puunjalostukseen, jossa suurempi osa puun hiilestä päätyy ilmakehään. Tämä trendi on ristiriitainen tavoitteeseen rajoittaa biopohjaisen tuotannon hiilipäästöjä. On kuitenkin mahdollista, että myös biomassojen polttamisen päästövaikutukset tullaan jatkossa tarkemmin huomioimaan. -Eemeli Tsupari
Riskien rinnalla haastateltavat näkivät merkittäviä taloudellisia mahdollisuuksia uusissa tuotteissa ja energialiiketoiminnassa. Teollisuuden energiankulutusta voitaisiin oleellisesti vähentää teollisten lämpöpumppujen laajamittaisella käytöllä ja vähähiilistä tuulisähköä voitaisiin tuottaa tuottaa metsätalousmaalla. Myös hukkalämpöjen hyödyntäminen, vetytalous ja erilaiset varastoitavat biopohjaiset jakeet, joita voidaan käyttää energian kulutuspiikkien tasaamiseen, nähtiin potentiaaliseksi.
Valtavan paljon mahdollisuuksiahan tämä energiamurros tuo, nimenomaan hyötyminen sähköistymisestä ja sähkön hinnan vaihteluista, kysyntäjoustosta, erilaisista bioenergiavarastoista ja korkean lisäarvon tuotteista, myös energiatuotteista, sen sijaan, että ligniini poltetaan suoraan mustalipeän mukana kuten nykyisin. -Eemeli Tsupari
Haluaisin nähdä selvän mahdollisuuden Suomelle siinä, että toimimme muuttuvassa toimintaympäristössä joustavammin ja ketterämmin kuin muut. Toivoisin, että kaikki teolliset ja kaupalliset toimijat olisivat hereillä ja varautuisivat ajoissa markkinamuutoksiin. Kyllä tässä niin isoista trendeistä ja voimista puhutaan ilmastonmuutokseen liittyen, että niitä on turha lähteä vastustamaan. Myös tuotteiden ja metsämaan hiilinielujen vahvistaminen on nousemassa taloudelliseksi prioriteetiksi. Tuotantoprosesseja olisi syytä alkaa kehittämään suuntaan jossa puun polttaminen minimoituu. -Pekka Passi