Huhtikuun uutiskirjeessä muistelemme tutkimusyksikkömme kymmenvuotista historiaa ja iloitsemme Ville Lähteen ja Tere Vadénin johdolla kirjoitetun teoksen 12 käsitettä maailmasta ilmestymisestä. BIOS-toiminnan kertauksessa aiheina ovat muun muassa Teemu Kaskisen romaani Yö ja usva ja viimeisten aikojen ilmastokamppailut.
Uutiskirjeen voi tilata sähköpostiin täältä. Muista seurata myös videoitamme ja podcastejamme ja sosiaalisen median kanaviamme kuten Bluesky, Facebook, Instagram ja LinkedIn.
Karoliina Lummaa, Antti Majava, Jussi T. Eronen, paavo Järvensivu ja Tero Toivanen vuonna 2016.
BIOS-tutkimusyksikön 10 vuotta
Tutkimusyksikkömme täytti vuodenvaihteessa pyöreitä. Ensimmäiset askeleet BIOS-polulla otettiin kyllä jo hieman aiemmin, mutta päätimme iskeä merkkipaalun tuohon kohtaan, sillä vuoden 2016 tammikuussa alkoi virallisesti ensimmäinen Koneen Säätiön rahoittama hankkeemme Ylen toimittajien kanssa. Moni meistä tunsi toisensa entisestään: Mustarinda-seuran, niin & näin -lehden, yhteisten kirjoitushankkeiden tai opetusvierailujen myötä.
Kun lähdimme tekemään tätä työtä, aika oli erilainen. Ensi alkuun toimittajat, joiden kanssa teimme yhteistyötä, harmittelivat ympäristöaiheiden herättävän vähän kiinnostusta. Sitten tuli Pariisin ilmastosopimus, “puolentoista asteen raportti” ja uusien ilmastoliikkeiden nousu, ja peräänkuuluttamamme ekologinen jälleenrakennus sai näkyvästi nostetta. Maailma kuitenkin yllätti pandemialla, sodalla, geopoliittisilla mullistuksilla ja ympäristötoimien vastustuksen uudella nousulla. Monitieteinen työmme ekologisen murroksen eteen on ollut luovimista melkoisissa aallokoissa.
Julkaisimme maaliskuun lopulla blogissamme kertomuksen kuluneesta vuosikymmenestä. Tarina etenee niin kronologisesti kuin temaattisesti: sukellamme työmme moniin suuriin teemoihin kuten metsäkysymykseen, viheliäisiin ongelmiin ja monikriisiin, ekologisen jälleenrakennuksen aloitteeseen, irtikytkennän tutkimukseen, ruokajärjestelmiin, talouskysymyksiin, kaivannaisiin, kulttuuriseen muutokseen, ympäristöturvallisuuteen sekä tiedevetoiseen suunnitteluun ja teolliseen ennakointiin. Työ jatkuu, ja BIOS muuttuu koko ajan maailman mullistusten mukana.
Kirja 12 käsitettä maailmasta ilmestyi
Ville Lähteen, Tere Vadénin ja BIOS-tutkimusyksikön tutkijoiden yhteisteos 12 käsitettä maailmasta on ilmestynyt niin & näin -kirjasarjassa. Se on käsikirja ympäristökysymysten perusteisiin, opas sitkeiden harhakäsitysten purkamiseen sekä ennen kaikkea painava puheenvuoro ympäristöajattelun uudistamisen puolesta. Kun kriittisiä ekologisia rajoja ylitetään, yllättävät tapahtumat kääntävät historian kulkua, tiedevastaisuus lisääntyy ja geopoliittiset asetelmat mullistuvat, ajattelun on muututtava. Monet vanhat oletukset ympäristökysymyksistä eivät enää päde uudenlaisessa todellisuudessa.
12 käsitettä maailmasta vie lukijansa elämän ja ekologian perusteista aina historiaa koskeviin käsityksiimme, ympäristöongelmien yksityiskohdista tarvittavan yhteiskuntien murroksen suuriin linjoihin. Se perustuu samannimiseen podcast-sarjaan, jota Ville Lähde ja Tere Vadén luotsasivat vuosina 2023–2025. Teokseen tiivistyy paitsi heidän työtään ympäristökysymysten parissa neljännesvuosisadan mitalta myös koko BIOS-tutkimusyksikön työtä kymmenen vuoden ajalta.
Ville ja Tere keskustelevat kirjasta Tampereella, Metson kirjamessuilla lauantaina 18.4. Heitä haastattelee niin & näin -kirjasarjan toimittaja Kaisa Kortekallio. Helsingissä Ville ja Tere vierailevat Rosebud Postitalossa sunnuntaina 17.4., haastattelijana Hanna Nikkanen.
Tuoreita tieteellisiä artikkeleita
Sakari Säynäjoki ja Tere Vadén käsittelevät artikkelissaan “Critical Theory in the Fossil-Fuelled Civilisation” kriittiseksi naturalismiksi kutsuttua teoreettista suuntausta. Se näkee vanhemman kriittisen teorian ongelmaksi vahvan erottelun sosiaalisen ja luonnollisen välillä niin, että luonnollisen rooli jää taka-alalle. Sakari ja Tere korostavat, että vaikka tiukan erottelun ongelmat ovat selviä, tämä kritiikki jää puolitiehen. On nimittäin hahmotettava, että sosiaalisen ja luonnollisen väistämättömistä tiiviistä yhteyksistä huolimatta erillisyyden illuusiolla on ollut vahvaa voimaa. Heidän mukaansa näiden illuusioiden merkityksen tuominen mukaan vahvistaisi tätä teoreettista lähestymistapaa.
Emeritusprofessori Janne Hukkinen, BIOS-tutkimusyksikön varttunut jäsen, on ollut kirjoittamassa kahta tuoretta tutkimusartikkelia. “Masculinity, humour and the making of maritime infrastructure: An ethnography aboard an icebreaker” tarkastelee jäänmurtajan mikrokulttuuria ja sen tukemia identiteettejä. “One Earth + One Health: An Agile, Evolutionary, System-of-Systems Convergence Paradigm” kehittää lähestymistapaa yhteenkietoutuneiden biofysikaalisten, sosiokulttuuristen ja sosioteknisten järjestelmien tarkasteluun.
BIOS eetterissä
Teemu Kaskinen lukee otetta kirjastaan Yö ja usva. Kuva: Suvi Poutiainen
Viime uutiskirjeen jälkeen BIOS-podcastissa on ilmestynyt kolme jaksoa. Maaliskuun alussa Ville Lähde ja Tere Vadénkeskustelivat tutkimusartikkelista “Mastering emissions, masking sinks: Finnish Energy-intensive Natural Resource-based Industries low-carbon roadmaps” sekä tuoreista metsiä koskevista tutkimuksista, joita käsittelimme helmikuun uutiskirjeessä.
Metsissä ja metsätutkimuksessa pysyimme myös huhtikuun alussa ilmestyneessä jaksossa, jossa Tere Vadén, Tero Toivanen ja Antti Majava jututtivat kaunokirjailija Teemu Kaskista tämän upeasta romaanista Yö ja usva. Yli vuosikymmenten ulottuvassa romaanissa Kaskinen käsittelee suomalaisen metsätutkimuksen, -teollisuuden ja -politiikan tiiviitä sidoksia sekä sitä, miten suomalaisten metsänomistajien kontrolloinnin ja hallinnoinnin keinot ovat muuttuneet. BIOS-näkökulmasta erityisen kiinnostavaa on MELA-ohjelmiston syntyhistoria ja siihen kuuluneet kamppailut. Tämän arviointimallin vaikutusvalta suomalaisiin metsäkäytäntöihin on ollut huima, ja kuten helmikuun uutiskirjeessä kuvasimme, sen ongelmat nostettiin myös Luonnonvarakeskuksen taholta taannoin näkyvästi esille. Teemun ja BIOS-tutkijoiden parintuntinen keskustelu on harvinaista herkkua paitsi metsäasiasta kiinnostuneille myös kaikille kaunokirjallisuuden ystäville.
Kolmas uusi podcast käsittelee ajankohtaista Hormuzin salmen sulkua ja sen seurauksia energia- ja materiaalivirroille. Ville ja Tere pohtivat studiossa lyhyen ja pitkän tähtäimen vaikutuksia eri maailman alueille ja talouden sektoreille.
BIOS-ekonomisti Jussi Ahokas ja UTAK:n Lauri Holappa ovat jatkaneet ansiokasta Raha, talous ja politiikka -podcastiaan. Suosittelemme lämpimästi maaliskuisia hyvinvointivaltion kohtaloa käsitteleviä jaksoja. Jussi kävi myös vieraana Matias Mäkysen Kansanedustaja kysyy -podcastissa.
BIOS-blogissa myöhäisten aikojen ilmastokamppailuista
Ville Lähde arvioi maaliskuisessa blogiesseessä Wim Cartonin ja Andreas Malmin teosta The Long Heat – Climate Politics When It’s Too Late. Teos on jatkoa aiemmalle kirjalle Overshoot – How the World Surrendered to Climate Breakdown, josta Ville kirjoitti myös blogissamme. Jos aiempi kirja kuvasi, miten ylilyönnin (overshoot) idea alkoi hallita ilmastopolitiikkaa, jälkimmäinen kirja tarkastelee uusia ilmastokamppailujen rintamia maailmassa, jossa ilmastokatastrofia ei ole onnistuttu välttämään. On jatkettava kamppailua, ja se muuttuu itse asiassa yhä tärkeämmäksi, mitä enemmän ollaan myöhässä. Mutta ohittamattoman tärkeiden päästövähennyksistä käytävien kamppailujen oheen avautuu uusia rintamia: sopeutumisen muodot, hiilen talteenotto ja ilmastonmuokkaus.
“Teoksen ymmärtämisen kannalta on tärkeä ymmärtää, että mitään näistä keinovalikoimista ei suljeta absoluuttisesti ja lähtökohtaisesti pois. Mihinkään teknologiaan ei oteta totaalisen kielteistä asennetta, vaan jokaista keinoa on yhtäältä arvioitava omilla ehdoillaan. Kirjoittajat ruotivatkin todella perusteellisesti ja vankasti lähteistäen erilaisten keinojen mahdollisuuksia, rajoituksia, sivuseurauksia, mittakaavoja ja erilaisia harhakäsityksiä tai ylimitoitettua optimismia… Toisaalta, ja ennen kaikkea, keinoja on arvioitava historiallisen tilanteen valossa. On äärimmäisen tärkeää hahmottaa ja ennakoida, millaisen muodon ja funktion nämä keinot todennäköisimmin saavat. Mitkä toimijat todennäköisimmin ottavat ne käyttöön ja millaisia päämääriä varten? Carton ja Malm siis vastustavat paitsi yksioikoista teknologiavastaisuutta myös sellaista mukaneutraalia teknologiakeskeistä näkökulmaa, jossa teknologioita arvioidaan atomistisesti, irrallaan siitä maailmasta, johon ne asettuvat. He painottavat, että keinoja on arvioitava ennen kaikkea suhteessa hegemonisiin toimijoihin ja niiden pyrkimyksiin.”
Muuta
Janne Hukkisen muistelmat hänen pitkästä urastaan ympäristötutkimuksessa julkaistiin YHYS ry:n sivuilla. Jannen ura lähti liikkeelle Berkeleystä, Kaliforniasta, ja tutkijan polut ovat vieneet Suomeen VTT:en, Maastrichtiin, Lapin yliopiston Arktiseen keskukseen, Helsinkiin Teknilliseen korkeakouluun, jälleen Kaliforniaan Santa Barbaraan, Helsingin yliopistoon ympäristöpolitiikan professoriksi – ja lopulta BIOS-tutkimusyksikköön.
Karoliina Lummaa kommentoi Tiede & Edistys -lehdessä Kirsi Pauliina Kallion kirjoitusta “Ihmisen osa ekokriisin maailmassa”.
“Tosiasiassa en voi koskaan ymmärtää, mistä kaikesta luonnossa on kyse, tuhoutuvana tai kukoistavana. En myöskään kokonaan ymmärrä ihmisyyttä, en omaani enkä toisten. Yritän työkseni tarkastella, mitä taiteessa ja kulttuurissa tapahtuu, kun planeetan elämää ylläpitävät järjestelmät alkavat hajoilla, ja todistan, kuinka ihmisen idea jatkaa samalla muuntumistaan. Ehkä tästä näkökulmastani en osaa huolestua vitalistisen ajattelun ongelmista. Minulle ne ovat elävä ja uutta luova vaihtoehto kaikissa ristiriitaisuuksissaan.”
Karoliina Paananen kirjoittaa Uudessa jutussa irtikytkennän ideasta ja haastattelee Tere Vadenia.
“Ja onhan se yksinkertaisesti helpointa olla ajattelematta epävarmuuksia, joita siirtymästrategioihin liittyy. Ne ovat nimittäin isoja. Vadén kollegoineen selvitti asiaa viimeksi loppuvuodesta 2025 ilmestyneessä tutkimuksessa. Kun nykyisen talouden normaalit muuttujat kuten yksityisautoilu, verkkokauppashoppailu ja muu aineelliseen ylikulutukseen nojaava elementti poistettiin paletista mutta kasvupaine pidettiin voimassa, yhtälö alkoi käydä omituiseksi. BKT:ta pitäisi tuottaa kuusi kertaa enemmän neljäsosalla nykyisestä materiaalisesta kulutuksesta.
”Se talous on ihan erinäköinen kuin tämä talous”, Vadén sanoo. ”Se ei ole mikään sen näköinen talous, mikä me tunnistettaisiin. – Se alkaa mennä jo aika absurdiksi.””
Tamperelaisessa Alusta! -verkkojulkaisussa ilmestyi tallenteena ja tekstinä taannoinen keskustelu ympäristökriisistä ja yhteiskuntatieteestä. BIOSin edustajana oli mukana Tero Toivanen.
Ville Lähde käänsi niin & näin -lehteen Adam Toozen esseen “Kehityksen loppu”.
“Jälkikäteen katsoen kestävän kehityksen tavoitteet näyttävätkin, huolimatta niiden kaikenkattavuudesta ja myötätuntoisuudesta, yritykseltä rakentaa maailmaa universaalien arvojen luettelon eikä politiikan varaan ja luottaa julkisten ja yksityisten intressien onnekkaaseen yhdistymiseen. Se voi olla lupaus ”paremmasta maailmasta”. Silloin se olisi kuitenkin maailma konfliktien ja politiikan tuolla puolen, ”historian lopun” julistusten viimeinen henkäys.”
Lopuksi
Itäväylä-lehdessä syvennyttiin perusteellisesti Tiina Ollilan ja Helinä Äärin teokseen Broilerin tarina, jota varten haastateltiin lukuisia tutkijoita, myös BIOSin Ville Lähdettä. Voiman Jari Tamminen haastatteli MTK:n Aleksis Kyröä, joka peräänkuulutti järjestöltä moniäänisyytä ja ymmärrystä ruokajärjestelmän muutostarpeista. Meri Löyttyniemi kirjoittaa Tiedepolitiikka-lehdessä yliopistojen viherpesusta. Ylen Jenni Frilander kirjoittaa MMM:n yrityksestä muuttaa luonnonmetsien määritelmää. Long Playn Lotta Närhi tarkisti viisi suosittua väitettä hakkuiden vähentämistä vastaan.
Graham Shields kirjoittaa Aeon-lehdessä muinaisesta “lumipallo-maapallosta” ja sen vaikutuksesta evoluutiohistoriaan. Kim Stanley Robinson palaa New Scientist -lehdessä Mars-trilogiansa teemoihin. Carbon Briefin artikkelissa syvennytään Iranin katastrofaaliseen vesitilanteeseen.
Suosittelemme myös Past, Present, Future -podcastin neliosaista sarjaa, jossa syvennytään jälleen suosittuun keskusteluun yhteiskuntien romahduksista. David Runciman haastattelee Luke Kempiä, Goliath’s Curse -teoksen kirjoittajaa alaotsikoiden “Origins”, “The Modern Age”, “The Present Day” ja “The Future” alla. In Our Time -podcastin erinomaisessa jaksossa käsitellään “kolumbiaanista vaihtoa” ja sen aiheuttamaa “suurta kuolemista”.