Kesäkuinen uutiskirjeemme (tilaa tästä) poikkeaa normaalista muodosta – nimittäin sen sijaan, että kertaisimme uutisia maailmalta, kerromme BIOS-tutkijoiden matkoista maailmalla. Tutkijamme osallistuivat Beyond Growth -konferenssiin Brysselissä ja vierailivat Uppsalan yliopiston Climate Change Leadership -tutkimusryhmän vieraina Ruotsissa. Omia julkaisuja ja muuta toimintaa on kertynyt muutenkin kosolti.
Beyond Growth -konferenssin teollisuuspolitiikkaa koskenut paneeli. Kuva Euroopan parlamentti.
Beyond Growth -konferenssi 15.–17.5. Brysselissä
Jussi Ahokas ja Paavo Järvensivu osallistuivat Beyond Growth -konferenssiin Euroopan parlamentissa Brysselissä toukokuussa. Kolmipäiväiseen keskustelevaan tilaisuuteen osallistui EU:n parlamentin jäseniä, EU:n komission ylin johto Ursula von der Leyeniä myöten sekä jopa 7000 tutkijaa, eri organisaatioiden edustajaa ja aktiivia. Tilaisuudessa etsittiin toimivia lähestymistapoja ja politiikkatoimia nopean kestävyysmurroksen toteuttamiseksi Euroopassa. Vanha kasvutalous on tullut tiensä päähän, mutta mitä tilalle? Kuten Von der Leyen avauspuheenvuorossaan totesi, “fossiilisiin polttoaineisiin perustuva kasvumalli on auttamattomasti vanhentunut”.
Järvensivu osallistui Vihreiden Ville Niinistön järjestämään paneelikeskusteluun teollisuuspolitiikasta. Paneelissa pohdittiin, miten voimme varmistaa, että EU:ssa kovaa vauhtia etenevä teollisuuspolitiikka todella edistää kestävyysmurrosta. Järvensivu korosti tiedevetoisen suunnittelun roolia ja sen institutionalisoimista osaksi EU:n ja jäsenmaiden tutkimus-, innovaatio- ja teollisuuspoliittista järjestelmää. Lue lisää teollisuuspolitiikasta ja konferenssikokemuksistamme suomeksi ja englanniksi.
Teemu Koskimäki kirjoitti hyödyllisen tiivistelmän ison salin puheenvuoroista. Tim Parrique vastasi The Economistin konferenssia jokseenkin vähättelevään tölväisyyn. Myös Robert Costanza avasi tuntojaan konferenssista. Kaikki puheenvuorot ja paneelikeskustelut ovat jälkikäteen katsottavissa konferenssin ohjelmasivustolta.
Vierailu Uppsalan yliopistossa
Tero Toivanen, Antti Majava, Tere Vadén ja Jussi Eronen vierailivat 29.–30.5. Uppsalan yliopiston Earth Science -laitoksella Climate Change Leadership -tutkimusryhmän vieraana. Kahden päivän seminaariin osallistui yhteensä viisitoista tutkijaa molemmista maista. Seminaarissa vertailtiin Suomen ja Ruotsin ilmasto- ja teollisuuspolitiikan viimeisiä käänteitä ja tulevaisuuden mahdollisuuksia. BIOS-tutkijat esitelmöivät muun muassa Suomen teollisuuspolitiikan tilasta, metsäsektorin kehityksestä ja Pohjois-Suomen vihreän teollisuuskehityksen haasteista ja mahdollisuuksista.
Tutkijoita Climate Change Leadership-ryhmän ja BIOSin tapaamisessa Uppsalassa 30.5. Kuva Judith Lundberg-Felten.
BIOS mukana kahdessa tutkimusraportissa
BIOS osallistui kahteen Valtioneuvoston tilaamaan ja Demos Helsingin vetämään selvitys- ja tutkimusprojektiin, joiden tuottamat loppuraportit ilmestyivät keväällä. FIMO-projektissa rakennettiin Suomen tutkimus- ja innovaatiojärjestelmään sopivaa missiovetoista mallia. ECONCHANGE-hanke vastasi ensisijaisesti Valtioneuvoston kanslian tietotarpeeseen: sen tarkoituksena oli selvittää, miten aikamme globaalit kehityskulut muuttavat valtion roolia yhteiskunnassa.
FIMO-selvitystyön keskeinen tulos oli, että missiovetoinen tutkimus- ja innovaatiopolitiikka vastaa ennen kaikkea suuriin yhteiskunnallisiin haasteisiin, ja sen avulla voidaan uudistaa sosioteknisiä järjestelmiä tavoitteellisesti. Missiovetoisuutta ja missioita ei välttämättä tarvita, jos tavoite on transformaatioiden sijaan maltillisempi, esimerkiksi tutkimus- ja teknologiahankkeiden kiihdyttäminen. Tällöin myös perinteisempi tutkimus- ja innovaatiopolitiikka ajaa asiansa. Kuitenkin juuri tässä ajassa, nykyisissä monikriisin olosuhteissa, missioille hahmottuu selkeä tarve. FIMO:n politiikkasuositus ja loppuraportti on luettavissa avoimesti verkossa.
ECONCHANGE päätyi esittämään, että valtion on syytä orkestroida yhteiskunnallista kehitystä. Käytännössä tämä tarkoittaa aiempia vuosikymmeniä vahvempaa otetta yhteiskuntapolitiikan eri alueilla. Orkestroinnin välineet ovat tuttuja, mutta keskeistä on käyttää valtiollista ohjausta strategisemmin, viisaammin ja kokonaisvaltaisemmin. Läntisissä yhteiskunnissa ei ole tarpeen siirtyä komentotalouteen, mutta valtiollista puutuntaa ei myöskään tule pitää vakan alla. ECONCHANGE:n politiikkasuositus ja loppuraportti, josta Helsingin Sanomat uutisoi tuoreeltaan, on sekin luettavissa avoimesti verkossa.
BIOS-blogissa kulttuurisesta muutoksesta
Karoliina Lummaa kirjoitti BIOS-tutkimusyksikön blogissa kulttuurisesta muutoksesta kestävyysmurroksen vauhdittajana. Ensimmäinen kirjoituksista käy läpi kulttuurin käsitteen eri merkityksiä ja käyttötapoja sekä ennustaa, että kulttuuriset käytännöt, merkityksenannot ja verkostot laajenevat tulevaisuudessa yhä enemmän ei-inhimillisen luonnonkin suuntiin. Toisessa kirjoituksessa Lummaa tarkastelee kansallisten metsästrategioiden viittauksia kulttuuriin. Kestävyysmurroksen kannalta kiinnostavaa on strategioista välittyvä ymmärrys luonnon kantokyvyn ja ihmisten luontosuhteiden yhteyksistä.
Science-lehden artikkeli kehosta mittausvälineenä
WISE-hankkeesta tuttu kollegamme Roope Kaaronen, BIOS-tutkija ja professori Jussi T. Eronen sekä dosentti Mikael Manninen kirjoittivat yhdessä Science-lehdessä julkaistun artikkelin ”Body-based units of measure in cultural evolution” (avoin versio). He tarkastelevat ihmiskehon osiin pohjaavaa mittaamista ja sen säilymistä käytännön elämässä standardiyksikköjen kehityksestä huolimatta. Artikkeli sai arvokkaan vastaanoton: tutkimuksen sisältöä käsitellään Michael Pricen News Highlight -jutussa, ja lehdessä ilmestyi myös Stephen Crisomaliksen näkökulma-artikkeli. Huomioipa Ylekin asian.
BIOS onnittelee kollegoitaan melkoisesta saavutuksesta!
Muuta BIOS-toimintaa
Antti Majava ja Jussi Ahokas kirjoittivat kesäkuussa Kauppalehdessä Suomen tulevasta energia- ja teollisuusmurroksesta (maksumuuri). He hahmottelevat kaksi hyvin erilaista tulevaisuuspolkua: tuleeko Suomesta energian viejämaa, vai hyödynnetäänkö vähähiilinen ja uusiutuva energiantuotanto kotimaassa? Tutkijat selittävät, miksi taloudellisesti vaaka kallistuu jälkimmäisen puolelle. Kumpikin strategia vaatisi kuitenkin voimallisia investointeja.
”Suomessa tarvitaan nyt sekä julkista viisautta että yksityistä rohkeutta, jotta laajamittaiset investoinnit puhtaaseen energiaan nojaavaan teollisuusmurrokseen saadaan liikkeelle. Menestysresepti investointikilpailussa on periaatteessa simppeli.
Tarvitaan kysyntä tuotteille, edullista vähäpäästöistä energiaa, kierrätettyjä raaka-aineita, sujuva viranomaistoiminta, osaavaa työvoimaa ja vakaa pitkän aikavälin toimintaympäristö. Yksittäinen yritys, kunta, tai maakunta ei pysty takaamaan yhtään näistä edellytyksistä. Valtiolle löytyykin luonteva rooli murroksen tekemisessä.”
Antti Majava oikoi myös huhtikuisessa Maaseudun tulevaisuuden jutussa (maksumuuri) harhakäsityksiä tuulivoimasta. Majava muistutti, että maankäytön kannalta tuulivoima on metsäpuun energiankäyttöön verrattuna monin verroin tehokkaampi tuotantomuoto. Tuulivoiman positiivinen ilmastovaikutus on myös monikymmenkertainen verrattuna tuulivoimaloiden maankäytön päästöihin.
“Majavan mukaan kunnissa liikkuu väärää tietoa tuulivoimasta. Kaavoituksen yhteydessä keskitytyään usein puhumaan haitoista, vaikka hyötyjä koituu muun muassa kunnan energiaomavaraisuuden vahvistumisesta ja päästöjen vähenemisestä.”
Toukokuisessa Etelä-Saimaan kirjoituksessaan Majava taas peräsi Lappeenrannan ilmasto- ja ympäristölupauksille katetta:
“Ympäristön realiteetit eivät tue annettuja ilmasto- ja ympäristölupauksia. Etelä-Karjalan metsien hakkuutaso on Suomen korkein ja hakkuut ovat jo pitkään ylittäneet reippaasti puuntuotannollisen, ekologisen ja ilmastollisen kestävyyden ylärajat. Lisäksi maakunnassa on pinta-alaan nähden Suomen vähiten suojelualueita. Luonnon heikko tila tulee vastaan taajamissa, haja-asutusalueilla ja Saimaan saarissa.”
HS Visio huomioi ilahduttavasti pitkässä talouskuriajattelua käsittelevässä jutussaan “Varovasti niiden saksien kanssa” tuoreen teoksen Talouskuri tuli Suomeen, josta kerroimme viime uutiskirjeessämme. Tero Toivanen muistuttaa artikkelissa, että julkisen velan rinnalla paljon enemmän huomiota tulisi kiinnittää ekologiseen velkaan.
”Päästäkseen luonnonvarojen käytössä kestävälle tasolle ja saavuttaakseen ilmastotavoitteet Suomen pitäisi kahden vaalikauden aikana vähentää luonnonvarojen kulutustaan ja laskea päästöjään sekä uudistaa teollisuuttaan ja rakentaa kestävää infrastruktuuria… Tässä samassa ajassa Suomen pitäisi valtiovarainministeriön mukaan myös sopeuttaa julkista talouttaan yhdeksällä miljardilla eurolla. Nämä tavoitteet voivat olla vaikeasti sovitettavissa yhteen.”
Tero Toivanen osallistui myös 31.5.–2.6. Pyhäsalmen kaivoksella ja sen ympäristössä Pohjois-Pohjanmaalla More-than-Planet -hankkeen järjestämään Deep LABiin. Tapahtuma toi yhteen tutkijoita ja taiteilijoita ja keskittyi pohtimaan, miten toimintansa pian päättävä Euroopan syvin metallikaivos voi tarjota tulevaisuudessa mahdollisuuksia tieteen, teollisuuden ja paikallistalouden yhteistyölle. Tapahtumaan kuului vierailu 1440 metriä syvässä kaivoksessa, yhteistä työskentelyä ja keskustelutilaisuus paikallisten asukkaiden kanssa kaivosalueen tulevaisuudesta.
Deep LAB Pyhäsalmen kaivoksella. Kuva Tero Toivanen.
Paavo Järvensivu pohti Espoon kaupungin Kasvu & Kipu -podcastissa siitä, voiko kasvu olla kestävää. Paavo kävi myös keskustelemassa degrowthista ekonomisti Timo Tyrväisen vieraana Ilmastovaroitus-podcastissa.
BIOS-ekonomisti Jussi Ahokas on ollut tuttuun tapaan näkyvästi esillä julkisuudessa. Ilta-Sanomien Taloussanomissa hän kyseenalaisti jättileikkausten tarpeen, Ylen aamussa hän puhui keskuspankkien koronnostoista, samoin Ylen ykkösaamussa. Kansan Uutisissa hän arvioi VM:n laskelmia työllisyystoimista.
Suosittelemme myös Ahokkaan tuoretta kirja-arviota, joka käsittelee taloustieteellisen ajattelun ja talouspolitiikan yhteenkietoutunutta historiaa.
Lopuksi
Seuraava COP-ilmastokokous COP 28 järjestetään joulukuussa Dubaissa, mitä voi jo sinänsä pitää melkoisena ajankuvana. Tyrmistystä on kuitenkin herättänyt ennen kaikkea se, että kokouksen johtoon nimetty Sultan Al Jaber on kansallisen öljy-yhtiö Adnocin johtohahmoja. Asiaa dramatisoi entisestään, kun Guardian uutisoi kesäkuussa öljy-yhtiöllä olleen pääsyn COP-prosessiin sisäiseen sähköpostiliikenteeseen. Niin ikään kesäkuussa kuultiin huolestuttavia näkemyksiä siitä, miten tulevassa kokouksessa tullaan suhtautumaan kysymykseen fossiilisten polttoaineiden alasajosta. Pariisin sopimusprosessin veteraani Christiana Figueres on kritisoinut tilannetta kovin äänenpainoin. Suosittelemme myös tätä Brianna Craftin haastattelua, jossa hän puhuu pienten maiden asemasta ilmastoneuvotteluissa.
Aiheeseen liittyen suosittelemme myös Adam Toozen katsausta ilmastonmuutoksen “kolminkertaiseen eriarvoisuuteen”.
Seuraa BIOSin toimintaa myös Facebook-sivullamme, Twitterissä ja Mastodonissa. Youtube-kanavallamme on kerätty omia videoitamme ja muita esiintymisiämme. Kotisivuillemme olemme keränneet myös listan videoesiintymisistä ja podcasteista.