BIOS

BIOS-festivaali

Kaksipäiväinen BIOS-festivaali 12.-13.10. on ilmainen, mutta osallistujien on varattava etukäteen itselleen maksuton yhden tai kahden päivän lippu. Lippuvarauksen voi tehdä festivaalin sivustolla, ja sieltä saa tapahtuman lähestyessä päivittyvää tietoa ohjelmasta. Tiedotamme tapahtumasta myös Facebook-sivullamme sekä Twitterissä.

Festivaalin käynnistää keskiviikkoiltana 12.10. ekologisen jälleenrakennuksen ympärille rakentuva konsertti. Spoken word -henkisessä kokonaisuudessa yhdistyvät jazz, näyttelijäntaide ja yhteiskunnallinen ajattelu. Timo Lassy ja Teppo Mäkynen soittavat musiikkia kehutulta yhteisalbumiltaan ja Minttu Mustakallio esittää dramatisoituja osuuksia ekologisen jälleenrakennuksen aloitteesta, jonka BIOS julkaisi vuonna 2019. Esityksen on rakentanut ohjaaja-dramaturgi Tuomas Rinta-Panttila. Sen aiempi versio nähtiin viime vuoden Jyväskylän kesässä – tuolloin järjestettiin myös ekologista jälleenrakennusta käsittelevä keskustelutilaisuus, jonka alusti BIOS-tutkija Paavo Järvensivu (tallenteen voi katsoa täällä).

Toisena festivaalipäivänä, torstaina 13.10. jatketaan monipolvisella esitelmä- ja keskustelutilaisuudella, jota rikastavat Timo Lassyn välisoitot. Tilaisuudessa luodaan katse mullistuneeseen maailmantilanteeseen ja tulevaisuuteen sekä pohditaan, miten Suomen tulisi tässä tilanteessa toimia. Miten ekologisen jälleenrakennuksen ja siirtymäpolitiikan aloitteemme asettuvat tähän uuteen aikaan?

Historian murroskohdassa 

Torstain festivaalipäivän keskusteluja pohjustaa BIOS-tutkija Ville Lähteen puheenvuoro “Maailman tila ja Suomi”. Se pohjautuu hänen tuoreeseen BIOS-blogissa julkaistuun esseeseensä “Sitkeä edistysusko ja murtumien maailmanpolitiikka”. Siinä hän tarkastelee nykyistä “monikriisien” aikaa kahden vallitsevan historiakäsityksen valossa: yhtäältä sitkeä usko lineaariseen edistykseen, toisaalta kehämäinen käsitys historian kultakausien ja romahdusten vaihtelusta. Venäjän hyökkäys Ukrainaan on tehnyt tällaisen sivilisaatiotason näkymän yhä akuutimmaksi. Millaista historiakäsitystä ja sivilisaationäkymää tarvitaan, että voidaan välttää valinta kahden mahdottoman vision väliltä?

“Ehkä aikakauden suuren kysymyksen voi asettaa näin: keillä on kykyä ajatella ja puhua maailmasta sivilisaation tasolla? Kiina esimerkiksi on toiminut näin eksplisiittisesti jo pitkään, Venäjä kulkee päätä pahkaa omanlaiseensa sivilisaatiopolitiikkaan, ja äärioikeisto ympäri maailman mobilisoi samankaltaisia ajatuksia. Tällaiselle ei ole vastustuskykyä, jos eletään ohimenevän poikkeustilan ja normaaliin paluun mielikuvastossa. Murtumien lietsojia vastaan on voitava asettaa jotain muuta kuin vain lineaarinen ja kestämättömäksi osoittautunut business as usual. Tarvitaan sivilisaation ja historian näkökulma, joka ohittaa elämän materiaalisista ja ekologisista reunaehdoista vieraantuneet kuvitelmat, joissa historia kulkee valmiiksi oletettujen kaarien mukaisesti. Vieraantuneessa ajattelussa kun maailmalla ei ole väliä, ei merkitystä.”

Miksi tarvitaan suunnittelua?

Päivä jatkuu BIOS-tutkija Paavo Järvensivun esityksellä “Teollisen murroksen tiedevetoinen suunnittelu” ja sen jälkeisillä kommenttipuheenvuoroilla kansallisilta tiedepaneeleilta. Festivaalin alla olemme julkaisseet vapaasti ladattavissa olevan ideapaperin, jossa käymme läpi teollisen murroksen suunnittelun teemaa. Näin festivaalin osallistujat voivat tutustua päivän keskustelujen teemoihin jo etukäteen. Miten teemme Suomessa mahdolliset ja houkuttelevat, kestävään talouteen johtavat konkreettiset tulevaisuuspolut näkyviksi?

BIOS on työstänyt teollisen murroksen suunnittelun kysymyksiä jo pitkään – teollinen murros on konkreettinen esimerkki siitä, mitä siirtymäpolitiikka edellyttää ja tarkoittaa Suomessa. Keskitämme näkökulman teollisuuteen, koska teollisuudenalat ovat niin energeettisesti kuin materiaalisesti yhteiskunnallisen aineenvaihdunnan ytimessä. Ekologinen siirtymä ei onnistu ilman eri alojen koordinointia ja suunnittelua, kuten totesimme kaksi vuotta sitten analysoidessamme suomalaisten teollisuudenalojen tiekarttaprosessia. BIOS-tutkijat ovat työstäneet teemaa sittemmin mm. Sitralle tuotetussa selvityksessä reilun ja kestävän talouden aloitteista sekä Venla Lankisen ja Paavo Järvensivun tuoreessa artikkelissa “Missiolähtöisyys Suomessa”.

Järvensivun esityksen ja tieteellisten kommenttien jälkeen keskustelua jatketaan politiikkapaneelissa “Määrätietoinen siirtymäpolitiikka ja teollisen murroksen suunnittelu seuraavassa hallitusohjelmassa”. Tieto suurimpien puolueiden panelisteista päivittyy tapahtuman lähestyessä festivaalisivustolle.

Tapahtuman kolmannesta keskusteluosiosta vastaa Demos Helsinki. Kotimaisille teollisen murroksen ja siirtymäpolitiikan pohdinnoille tuodaan kansainvälistä kaikupohjaa ulkomaisten vieraiden voimin. Millaisia muita siirtymäpolitiikan suunnittelun hankkeita on maailmalla vireillä tai käynnissä, ja mitä niistä voidaan oppia? Tieto vieraista tarkentuu festivaalisivustolle lähiaikoina.

Jokaiseen kolmeen osioon on varattu tilaa yleisökysymyksille.

Talvi on tulossa

Festivaalipäivän neljännessä pääosiossa BIOS-ekonomisti Jussi Ahokas luo ennakoivan katseen käynnissä olevaan energiakriisiin ja taloudelliseen kehitykseen puheenvuorossaan “Kohti kiristyvää talvea”.

Kuten BIOS-tutkimusyksikön toimintaa seuranneet ovat varmasti huomanneet, Ahokas on kommentoinut tätä kehitystä erittäin aktiivisesti. Erikseen on nostettava esiin hänen huhtikuinen kirjoituksensa “Venäjän energia ja makrotaloudelliset laskelmat”, joka kritisoi kaukonäköisesti ongelmallisia talousarvioita, joiden mukaan energiakriisin vaikutukset jäisivät vähäisiksi. Hänen ajankohtaista kommentointiaan on koottu aiempiin uutiskirjeisiin huhtikuussa ja kesäkuussa.

Tuoreemmin Ahokkaan analyyseihin on voinut tutustua mm. Seurassa, Kansan Uutisissa, Ylen uutisissa, Suomen Kuvalehdessä, Iltalehdessä ja Hufvudstadsbladetissa.  #neuvottelija-podcastissa Jussi keskusteli tutkija Antti Ronkaisen kanssa inflaatiosta, keskuspankkikapitalismista, Björn Wahlroosista ja Olli Rehnistä. Suosittelemme myös lämpimästi Inderes-podcastin pitkää jaksoa, jossa Jussi kertoo perusteellisesti, mitä “keskuspankkikapitalismi” tarkoittaa. Ja tietysti hänen samannimistä uutiskirjettään kannattaa seurata!

Päivän päättää BIOS-tutkijoiden yhteenveto, jonka jälkeen avaamme vielä tilan yleisökysymyksille ja -keskustelulle. Tervetuloa!

Muuta BIOS-toimintaa

Metsäpodcast jatkui politiikkakeskusteluilla

Syksyn toinen päätapahtuma oli perjantaina 9.9. järjestetty metsäkeskustelujen päivä, joka pohjasi Antti Majavan luotsaamaan kymmenosaiseen metsäpodcastien sarjaan. Ensimmäisessä keskustelussa mukana olivat poliitikkovieraina Mauri Pekkarinen (KESK), Sirpa Pietikäinen (KOK) ja Nils Torvalds (RKP) sekä tieteen edustajana Lukesta Jyri Maunuksela. Toinen keskustelu järjestettiin Helsingissä Eruooppasalissa. Poliitikkovieraina olivat Miapetra Kumpula-Natri (SDP), Ville Niinistö (VIHR) ja videokommentilla Silvia Modig (VAS) sekä tieteen edustajana Syken professori Jyri Seppälä. Tapahtuman keskustelut julkaistaan pian podcast-muodossa osana yllä mainittua sarjaa!

Tieteellisiä julkaisuja

Ville Lähteen tieteellinen artikkeli “The Appeal of Environmental Master Metrics” julkaistiin pohjoismaisessa filosofian journaalissa SATS. Artikkelissa Lähde jatkaa työtään erilaisten ympäristömittarien kriittistä analyysin parissa – BIOS-blogissa esimerkiksi saatiin aikanaan lukea esitys “ekologisen jalanjäljen” ongelmista ja biodiversiteetin mittaamisen problematiikasta. Artikkelissa hän kritisoi yhteismitattomien ongelmien “aggregointia” yhden mittarin alle, puntaroi tätä painottavia tiedonintressejä ja hakee toisenlaista suuntaa.

BIOS-tutkija ja Helsusin apulaisprofessori Jussi T. Eronen oli mukana kirjoittamassa Nature Communications -lehdessä ilmestynyttä artikkelia “Late quaternary biotic homogenization of North American mammalian faunas”. Häntä myös haastateltiin tieteellisenä asiantuntijana Ylen laajaan artikkeliin ja sen rinnakkaisartikkeliin, jotka käsittelivät luonnon monimuotoisuutta ja kuudetta sukupuuttoaaltoa.

“Luonnon resurssien saatavuus vähenee niin monella tasolla, ettei sitä pysty edes vielä hahmottamaan. Ihmiskunta on rakennettu luonnon resursseille. Jos ne katoavat, niitä on vaikea korvata.”

Muuta

Paavo Järvensivu piti Tulevaisuuskoulussa esitelmän “Kohti työn tulevaisuutta”.

Karoliina Lummaa ja Ville Lähde kirjoittivat Koneen Säätiön blogiin huhtikuussa järjestämästämme tilaisuudesta “Kasvatus ekologisen jälleenrakennuksen aikakaudella”.

Ville Lähde osallistui Fingon Ruokaturvaryhmän kannanoton “Globaali ruokakriisi vaatii kestäviä ratkaisuja” laatimiseen.

Lopuksi

Syksyn lukuvinkkeinä suosittelemme kolmea Helsingin Sanomien artikkelia Euroopan helleaalloista, Saksan jokien kuivumisesta ja metsittämisen ongelmista. Janne M. Korhosen blogikirjoitus sähkön hintakriisistä oli arvokas puheenvuoro – hänen blogiaan kannattaa muutenkin seurata! Mikko Pelttari kirjoitti Yliopisto-lehteen hienon esseen tutkijoiden yhteiskunnallisesta aktiivisuudesta (ks. myös tämä Guardianin artikkeli aiheesta). Tuukka Tomperin ja Sonja Helkalan artikkeli demokratiakasvatuksesta on niin ikään olennaista luettavaa myös tieteen vaikuttavuuden näkökulmasta.

Suosittelemme myös tätä Afrikan ruokakriisiä käsittelevää Yle-juttua. Kiitokset Suomen Kuvalehdelle hienon konttiliikennettä käsittelevän artikkelin avoimesta julkaisusta.

Ja onneksi olkoon kymmenvuotiaalle Politiikasta-lehdelle!