Kuluneena vuonna BIOS-tutkimusyksikkö otti aimo harppauksia kohti uudenlaisia toimintamuotoja. Maaliskuun lopulla Koneen Säätiö ilmoitti myöntämästään jatkorahoituksesta vuosille 2026–2029. Jatkossa tutkimusyksikön työtä edistettäisiin kahdella päälinjalla: kestävyyssiirtymän teollinen suunnittelu ja ennakointi, sekä ympäristöajattelun uudistaminen maailman mullistusten keskellä.
Jussi Ahokas ja Tero Toivanen Sofiankadun toimistolla. Kuva: Paavo Järvensivu.
Teollisen suunnittelun ja ennakoinnin saralla keskeinen uudistus on Industrial Foresight Studion perustaminen ja siirtyminen uusiin toimitiloihin Sofiankadulla. Nämä uudistukset olivat jo mukana Koneen Säätiön uuden rahoituskauden suunnitelmissa, mutta lisäpontta saatiin, kun CO2Creation-hankkeelle myönnettiin STN-rahoitus. Hanketta johtaa dosentti Mikko Weckroth Lukesta. BIOS:n lisäksi konsortiossa ovat mukana Itä-Suomen yliopisto, Oulun yliopisto ja VTT. Hankkeessa luodaan kestäviä ja kilpailukykyisiä polkuja Suomen teolliseen hiilenhallintaan eli hiilidioksidin talteenottoon, jatkojalostukseen ja varastointiin. Hanke on samalla Industrial Foresight Studion ensimmäinen asiakas.
Lisää iloisia uutisia saatiin, kun Nesslingin säätiö myönsi rahoituksen kahdelle hankkeelle, jotka ovat niin ikään studion asiakkaita. Rakenteellisen ylikulutuksen teeman alla Respro-hanke tutkii mahdollisuuksia puuttua eläinperäisten tuotteiden ylikulutukseen, kun taas BLINK-hanke tutkii resurssitehokkuutta estäviä käytäntöjä rakennussektorilla. Tarkastelun polttopisteessä on betoni. Emeritusprofessori Janne Hukkinen, joka liittyi mukaan BIOSin riveihin, on mukana kummassakin hankkeessa. Lämmin lukusuositus Jannen jäähyväisluennolle, joka julkaistiin Poliittinen talous -lehdessä!
Ympäristöajattelun uudistamisen saralla tärkeä virstanpylväs on Ville Lähteen ja Tere Vadénin koko BIOS-porukan tuella kirjoittama teos 12 käsitettä maailmasta, joka ilmestyy keväällä 2026 niin & näin -kirjasarjassa. Kirja perustuu samannimiseen podcast-sarjaan, jonka viimeiset erikoisjaksot ilmestyivät kuluneen vuoden keväällä. Se on suunnattu kenelle tahansa ympäristöasioista kiinnostuneelle tutkijasta toimittajaan, aktivistista taiteilijaan, poliitikosta maallikkoon. Koska teos tuo ainutlaatuisella tavalla yhteen tietoa ja ajattelun työkaluja ympäristökysymysten koko kirjolta, se käy mainiosti myös opetusmateriaaliksi. Tämän yleissivistävän tehtävän ohella kirjassa pureudutaan siihen, miten ympäristöajattelun on uudistuttava aikana, jolloin ekologisten muutosten kriittisiä rajoja ylitetään, ympäristöpoliittiset toimet ovat vastatuulessa, tieteen merkitystä kyseenalaistetaan ja äärioikeisto on nousussa.
Ympäristötoimien vastatuulta tutkailee myös Tero Toivasen johtama ilmastoestämistä tutkiva ILMEST-hanke, joka käynnistyi syksyllä. Hanketta koordinoi BIOS-tutkimusyksikkö, ja siinä ovat mukana Suomen ympäristökeskus ja Helsingin yliopisto.
Vuoden mittaan Tere Vadén ja Antti Salminen saivat Ekosäätiön Pekka Kuusi -palkinnon “energiatrilogiastaan”. Ville Lähde siirtyi pois Tiina ja Antti Herlinin säätiön asiantuntijaryhmästä, ja Paavo Järvensivu siirtyi hänen tilalleen. Ville ja Paavo osallistuivat Sitran johtajuuskursseille, Ville Suomessa, Paavo Brysselissä.
Tieteellisiä artikkeleita
Tere Vadénin johdolla laadittu BIOS-yhteisartikkeli “Onko talouskasvun ja ympäristöpaineiden irtikytkennässä onnistuttu? Tapaus Suomi” jatkoi pitkää irtikytkentää käsittelevää tutkimuslinjaamme. Tereltä ilmestyi myös artikkeli “Getting Our Bearings after Oil: Technology, Sufficiency and Types of Knowledge” teoksessa Sufficiency: From Growth and Overshoot to Enoughness (toim. Toni Ruuska & Tina Nyfors). Jussi Ahokkaalta ilmestyi artikkeli “Vihreän rahoituksen tutkimus poliittisessa taloudessa ja kestävyyssiirtymän suunnittelu”.
Tellervo Ala-Lahti kirjoitti Topi Turusen kanssa artikkelin “Ympäristölupamenettelyn sujuvoittamisen ulottuvuudet – strategiset hankkeet osana vihreää siirtymää” ja Leonie Reinsin kanssa artikkelin “Innovation, precaution, and sustainable development in EU environmental law – a false trichotomy?” Tellervo väittelee tammikuussa Helsingin yliopistossa, aiheenaan EU:n ympäristölainsäädännön suhde teolliseen innovaatiopolitiikkaan.
Karoliina Lummaa kirjoitti luvun “CO2, the Poetic Compound” teokseen Creative Responses to Environmental Crises in Nordic Art and Literature (toim. Katarina Leppänen & Auður Aðalsteinsdóttir). Hän oli myös mukana kirjoittamassa metsäsuhteita käsittelevää artikkelia “Green companions: Affordances of human–tree relationships”. Viisi BIOS-tutkijaa oli kirjoittamassa suomalaista akkuklusteria tarkastelevaa artikkelia “Supply chain imaginaries of the green transition: Resource governance in the Finnish battery cluster”. Tero Toivasen artikkeli “In Growth, Progress and Technology We Trust” ilmestyi teoksessa Environmental Regulation and the History of Capitalism
Muita kirjoituksia
Helmikuussa BIOS-tutkijoiden kaksiosainen metsäsektoria käsittelevä kirjoitussarja julkaistiin Politiikasta.fi -lehdessä. Ensimmäisessä osassa tarkasteltiin metsäsektorin ilmastopoliittista erityisasemaa ja tästä syntyvää epätasa-arvoisuutta, toisessa osassa esiteltiin uusi kansallinen metsämissio. Helmikuisessa uutiskirjeessä loimme katseen suomalaisen metsäkeskustelun tilaan.
Kieltämättä kotimaisesta metsäkeskustelusta tulee tuskainen ikuisen paluun tunnelma. Kun loppuvuodesta Luonnonvarakeskus julkaisi uusia arvioita, joiden mukaan Suomen metsät ovat pienoinen hiilihielu, tuntui kaikki tapahtunut taas unohtuvan. Julkisuudessa ilkamoitiin, miten huoli metsien tilasta oli viherpiipertäjien höpötystä, ja uupuneet tutkijat nousivat taas vääntämään rautalankaa. Ongelmana on Suomen metsien mittavien hiilinielujen romahtaminen, ei se, ollaanko pikkaisen miinuksella tai plussalla nollaviivan tuntumassa. Kiitoksia kaikille kollegoille, jotka kykenivät kynnelle.
Maaliskuussa Jussi Ahokas kirjoitti Toivo-verkkomediassa työllisyyspolitiikan kaventumisesta kannustinpolitiikaksi.
Ville Lähde kirjoitti niin & näin -lehden numerossa 1/2025 suomalaisesta ilmastoscifielokuvasta Jälkeemme vedenpaisumus. Numerossa 2/2025 hän analysoi Larissa Sansourin taidenäyttelyä ympäristönäkökulmasta. Numeroon 3/2025 hän arvioi teoksen Kestävyyden filosofia (toim. Oksanen, Kortetmäki & Puumala) – samassa numerossa Tero Toivanen kirjoitti äärioikeistosta ja Jussi Ahokas John Maynard Keynesistä. Numeroon 4/2025 Ville käänsi Sunaura Taylorin esseen, joka pureutuu kriittisesti Peter Singerin eläinfilosofiaan.
Villen englanninkielinen essee Andreas Malmin ja Wim Cartonin teoksesta Overshoot ilmestyi Turning Point -lehdessä, ja Aeon julkaisi hänen kolmannen “käsite-esseensä”: aiheena oli tällä kertaa antroposeeni. Pääkaupunkiseudun journalistien Lööppi-lehteen hän kirjoitti kolumnin ilmastojournalismista.
Emma Hakala kirjoitti Helsingin Sanomissa ympäristötoimien tärkeydestä.
BIOS-blogi ja -uutiskirje
Blogissa ilmestyi vuoden mittaan neljä esseetä. Ville Lähde analysoi Jean-Baptiste Fressozin teosta More and More and More ja selitti perusteista lähtien, miksi vitkastelu ilmastotoimissa ei kannata. Janne Hukkinen tarkasteli BIOSin erityisluonnetta peilaten sitä omia yliopistokokemuksiaan vasten ja peräänkuulutti uudenlaisia rakenteita tieteenalarajat ylittävälle tutkimukselle. Tellervo Ala-Lahti tarkasteli perusteellisesti datakeskusten tulkintaa puhtaiksi investoinneiksi.
Uutiskirjeissä käsiteltiin mainitun kotimaisen metsäkeskustelun ohella Johan Rockströmin julkista vastinetta hänen lausuntojensa suomalaisiin vääristäviin tulkintoihin, vetytaloustutkimusta, Kiinan päästökehitystä, tuoreita ympäristöraportteja sekä VTV:n kommenttia suomalaisen ilmastopolitiikan tietopohjan ongelmista.
Valiokuntalausunnot
Tutkijamme antoivat sekä kirjallisia että suullisia lausuntoja Eduskunnan valiokunnille lukuisia kertoja vuoden mittaan. Aiheina olivat muun muassa investointien verohyvitys, Agenda 2030:n toimeenpano, energia- ja ilmastostrategian luonnos, ja velkajarru.
Podcastit ja muut tallenteet
Kolmatta vuotta kestäneen sarjan 12 käsitettä maailmasta päättymisen jälkeen podcastissa palattiin vaihtelevaan ohjelmaan, mutta edelleen Ville Lähteen ja Tere Vadénin juontamana. Vuoden lähetysten aiheita olivat fossiilivallan pönkittäminen, ilmastonmuutoksen hinta, ilmastonmuokkaus ja Industrial Foresight Studion perustaminen. Kaikki BIOS-podcastit on kerätty tänne, ja kanavaa voi seurata Soundcloudissa, Applessa, Spotifyssa ja Suplassa.
Vuoden keskeinen podcast-uutuus oli Raha, talous ja politiikka -podcast, jossa BIOS-ekonomisti Jussi Ahokas ruotii Lauri Holapan kanssa ajankohtaisia ilmiöitä hirtehisen huumorin maustamana. Lämmin suositus! Jussi vieraili myös Vihreä tuuma -podcastissa puhumassa kestävän talouden mahdollisuuksista.
Paavo Järvensivu keskusteli Ylen Tiedeykkösellä fossiiliteollisuuden vastuunpakoilusta. Antti Majava vieraili Ylen Parempaa keskustelua metsistä! -podcastissa. Tere Vadén oli keskustelemassa Hyvän tulevaisuuden aamukahveilla nykykapitalismia ylväämmästä tulevaisuudesta ja Eduskunnan kansalaisinfossa ajattelusta ekokriisin jälkeen. Ville Lähde vieraili The Ulkopolitist -podcastissa keskustelemassa nälästä ja ruoantuotannosta sekä Ylen Tiedeykkösellä “faktan vaaroista”. Karoliina Lummaa puhui Taidetta ei tervaa! -podcastissa taiteesta ja ekologisesta jälleenrakennuksesta.
BIOS tiedotusvälineissä
Tutkijamme esiintyivät tiedotusvälineissä säännöllisesti läpi vuoden, kolmattakymmentä kertaa. Paavo Järvensivu puhui Ny Tidissä ilmastokriisin aikakaudella tarvittavista tiedoista ja taidoista, ja Loimu-verkkolehdessä hän tarkasteli kriittisesti degrowthia. Antti Majava kommentoi Kainuun kehitystä HS Vision laajassa jutussa ja Voiman jutussa metsäsektorin välinpitämättömyyttä. Tero Toivanen peräänkuulutti Voiman haastattelussa kokoavaa yhteiskunnallista visiota ja puhui puhui Ylen jutussa ilmastoestämisestä.
Ville Lähde selitti Kansan Uutisissa, miksi ilmastonmuokkaus ei ole vaihtoehto päästövähennyksille ja kommentoi ruokatottumusten muuttamisen vaikeutta.
Emma Hakala kertoi Kansan Uutisten pitkässä jutussa kuivuuden merkityksestä konfliktien synnyssä ja turvattomuudessa.
BIOS-ekonomisti Jussi Ahokas kommentoi talouden tilaa toistuvasti tiedotusvälineissä: Ylellä, MTV:ssa, Kauppalehdessä, Talouselämässä, Kansan Uutisissa ja Ilta-Sanomissa.