Kulunut vuosi oli varmaankin aktiivisin ja ainakin tuloksiltaan runsain BIOS-tutkimusyksikön pian viisivuotisessa historiassa. Ekologinen jälleenrakennus -sivuston julkaisu oli varsinainen merkkipaalu, ja WISE-projektissa kulunut vuosi oli osaltamme hyvin aktiivinen. Lisäksi tutkijoiltamme ilmestyi kymmenen tieteellistä artikkelia ja yli viisikymmentä muuta tekstiä, ja luennoimme tai esiinnyimme julkisesti enemmän kuin koskaan aikaisemmin.
Yksityiskohta Berkeleyn yliopiston kampuslehdestä, kevät 2019.
Toimintaamme voi seurata Facebook-sivullamme ja uutiskirjeestämme, jota julkaistaan myös tässä blogissa. Viime vuoden tapaan kokoamme tässä kirjoituksessa yhteen kuluneen vuoden toimintaamme.
EKOLOGINEN JÄLLEENRAKENNUS
Ekologinen jälleenrakennus on BIOS-tutkimusyksikön lanseeraama näkemys siitä, mitä siirtymä ekologisesti kestävämpään yhteiskuntaan vaatisi Suomessa. Mitä esteitä muutoksella on, ja minkä pitäisi etenkin talousajattelussa ja -politiikassa muuttua, jotta päästäisiin eteenpäin? Mitä olisivat konkreettiset rakennuskohteet?
Ekologisella jälleenrakennuksella on yhtäläisyyksiä viime aikoina paljon puhutun Green New Dealin kanssa. Erona on kuitenkin vahvempi taustoitus yhteiskuntien ekologisiin ja materiaalisiin reunaehtoihin ja täten myös kriittisempi näkymä aineellisen kasvun mahdollisuuksiin ja muutoksen energiatalouteen. Vertauskuvallisesti ekologinen jälleenrakennus viittaa maailmansotien jälkeiseen kauteen, jolloin konfliktien traumoista ja vaurioituneen infrastruktuurin keskeltä järjestäydyttiin luomaan uutta ja tasavertaisempaa yhteiskuntaa. Fossiilisen yhteiskunnan infrastruktuuri ei ole konkreettisesti raunioina, mutta sen käytöstä täytyy luopua pian ja tilalle on rakennettava uutta. Miten tästä voidaan synnyttää yhdistävä poliittinen projekti?
Ekologinen jälleenrakennus -sivusto avattiin 7.10., ja englanninkielinen versio 12.11. Kansallisteatterissa järjestettiin 5.12. täydelle salille tilaisuus ”Suomalaisen yhteiskunnan ekologinen jälleenrakennus”, jossa äänessä olivat BIOS-tutkijoiden lisäksi ministerit Li Andersson (vas.) ja Krista Mikkonen (vihr.) sekä puoluesihteeri Antton Rönnholm (sd.) ja etujärjestöjen asiantuntijat Matti Kahra (EK) ja Patrizio Laina (STTK). Historioitsija Juha Siltala asetti ekologisen jälleenrakennuksen laajempaan historialliseen kehykseen. Tilaisuuden videotallenteen voi katsella täältä.
Kansallisteatteri valikoitui tilaisuuden pitopaikaksi luontevasti, olihan BIOS ollut näkyvästi läsnä myös Esa Leskisen ja Sami Keski-Vähälän näytelmässä Yhdestoista hetki, jota tutkijaväkemme kävi katsomassa. Tere Vadén kirjoitti ntamon julkaisemaan kirjaan jälkilauseen.
Kuluneena vuonna esittelimme myös angloamerikkalaista Green New Deal -keskustelua, joka sai etenkin Yhdysvalloissa mutta myös Euroopassa tuulta purjeisiinsa. Paavo Järvensivu, Tero Toivanen ja Tere Vadén kirjoittivat aiheesta helmikuussa Kalevi Sorsa -säätiön sivuilla. Politiikasta.fi julkaisi toukokuussa Paavo Järvensivun ja Tero Toivasen kirjoituksen ”Onko Green New Dealista Euroopan pelastajaksi?”
Järjestimme myös toukokuussa yhteistyössä Kalevi Sorsa -säätiön kanssa yhdysvaltalaisen Zack Exleyn vierailun Helsinkiin 13–14.5. Vierailu piti sisällään kaksi tilaisuutta, joissa keskusteltiin Green New Dealin mahdollisuuksista Euroopassa ja Suomessa.
TIETEELLISET ARTIKKELIT
Huhtikuussa Sustainability-lehdessä ilmestyi kaksi BIOS-tutkijoiden yhteisartikkelia, jotka oli laadittu Emma Hakalan johdolla ja hänen tutkimustyöhönsä nojaten: ”Northern Warning Lights: Ambiguities of Environmental Security in Finland and Sweden” sekä ”A Lot of Talk But Little Action: The Blind Spots of Nordic Environmental Security Policy”. Hakala käsitteli näitä teemoja läpi vuoden kirjoituksissaan BIOS-blogissa, Puheenaihe-sivustolla (Tero Toivasen kanssa), Wider Security -sivustolla ja Nesslingin Säätiön blogissa.
BIOS-tutkija ja Helsingin yliopiston kestävyystieteen professori Jussi Eronen oli mukana kahdessa kansainvälisessä artikkelissa: Sciencessa julkaistu ”Reorganization of surviving mammal communities after the end-Pleistocene megafaunal extinction” ja Journal of Biogeographyssa julkaistu ”Land mammals form eight functionally and climatically distinct faunas in North America but only one in Europe”.
Alue ja ympäristö -lehden vuoden ensimmäisessä numerossa julkaistiin kaksi BIOS-artikkelia. ”Onnistunut irtikytkentä Suomessa?” esittää laajan tutkimuskatsauksen pohjalta, että ajatus luonnonvarojen kulutuksen ja talouskasvun absoluuttisesta irtikytkennästä on vailla empiiristä pohjaa. Versus-lehdessä julkaistiin maaliskuussa artikkelin ajatuksia tiivistävä teksti ”Onko irtikytkentä realistinen tavoite Suomelle?” Ville Lähteen katsausartikkeli ”Mitä maailman nälän voittaminen vaatii?” tuo yhteen kriittisen tutkimuksen eri juonteita ja osoittaa tuotantokeskeisen ruokapolitiikan perustavat ongelmat. Hän tiivisti artikkelin viestin Versus-lehden heinäkuisessa jutussa ”Miten maailman nälkä voitetaan?” Tere Vadén oli myös kirjoittajana lehden numerossa 2/2019 ilmestyneessä artikkelissa ”Ekoterveyskasvatuksen luonnos”.
Helsingin kaukolämpökeskustelua koskeva BIOS-tutkijoiden yhteisartikkeli ”To continue to burn something? Technological, economic and political path dependencies in district heating in Helsinki, Finland” ilmestyi julkaisussa Energy Research & Social Science.
Karoliina Lummaalta ilmestyi kaksi artikkelia, ”Kuinka lukea jätettä?” Avaimen numerossa 2/2019 ja ”Elonkirjoa lukemassa – heikot signaalit ja muuttuva ympäristörunous” Futuran numerossa 3/2019.
TYÖ WISE-HANKKEESSA
WISE-tutkimushankkeessamme vuosi oli hyvin kiireinen. Tammikuussa Paavo Järvensivu johti Tiedekulmassa pidettyä seminaaria ”Miten Suomi varautuu viheliäisiin murroksiin?”. Hanke järjesti myös helmikuussa toimittajatilaisuuden ”Hiilinielut ja -varastot yhteiskuntapoliittisena kysymyksenä”. Ennen kaikkea olimme rakentamassa ensimmäistä varautumisharjoitusta, niin sanottua politiikkapäämajaa, jotka ovat koko WISE-projektin keskeisin osa.
WISE-blogissa julkaistiin lukuisia kiintoisia tekstejä, mukaan lukien Tere Vadénin vapaamatkustamista käsittelevä ”Miten rationaalista on ajatella, että suomalaisen elinkeinoelämän kilpailukykyä ei pidä heikentää ilmastonmuutostoimilla?”, Ville Lähteen yksioikoista edistysajattelua ruotiva ”Ei hötkyillä, sillä meillä menee paremmin kuin koskaan” sekä Emma Hakalan ”Voisiko huoltovarmuus auttaa ilmastonmuutokseen varautumisessa?”
BIOS MAAILMALLA
BIOS-tutkijat tekivät kaksi pitkää ulkomaanvierailua, jotka oli pakattu täyteen tapaamisia ja tehtävää.
Huhtikuussa ryhmä tutkijoitamme vieraili kaksi viikkoa Yhdysvaltain länsirannikolla. Matka alkoi Oregonin osavaltion Portlandista, jossa Paavo Järvensivu osallistui Lewis & Clark Collegen symposiumiin ”Challenges to Status Quo: A System Unraveling?” julkisessa väittelyssä Environmental Defense Fundin Aasian johtajan Dan Dudekin kanssa otsikolla ”An environmentally sustainable future: can capitalism supply it?”.
Matkan varrella tutkijat vierailivat Stanfordin yliopiston Jasper Ridgen luonnonsuojelualueella professori Anthony Barnoskyn opastamina. Stanfordissa BIOS-tutkijat vierailivat myös Sustainable Finance Initiative -projektin, Zero Degree -projektin ja uusiutuvan energian mallinnuksistaan tunnetun professori Mark Jacobsonin luona. Sacramentossa he tapasivat Kalifornian uuden kuvernöörin Gavin Newsomin ympäristöneuvonantajaryhmän, ja Berkeleyn yliopistossa he keskustelivat Energy and Environmental Policy Labin tutkijoiden kanssa.
Yhdysvaltain vierailu tuotti myös Paavo Järvensivun haastattelun Truthout-julkaisussa. Se ilmestyi myös Global Policyn sivuilla ja Znetissä.
Marraskuussa tutkijajoukkomme taas vieraili Pekingissä professori Feng Lianyongin ja hänen työryhmänsä kutsumana. Fengin tutkimusryhmä työskentelee taloustieteen laitoksella China University of Petroleumissa Pekingissä. Vierailuun kuului myös osallistuminen Ecological Economics and Ecological Civilization -konferenssiin. BIOSin oma esitys otsikolla “Ecological economics in policy practice: ecological reconstruction in Finland” esitteli ekologisen jälleenrakennuksen ehdotustamme.
BIOS-tutkijat tapasivat myös Kiinan tiedeakatemian Tiede ja kehitys -instituuttien kansainvälisten suhteiden johtajan professori Guo Jianfengin ja keskustelivat Business Finlandin järjestämällä tapaamisella China District Heating Associationin ja Beijing District Heating Companyn edustajien kanssa. Lisäksi he vierailivat muun muassa Renmin University of Chinan kansainvälisen politiikan laitoksella ja Suomen suurlähetystössä.
KESKUSTELU METSISTÄ JA SUOMEN ILMASTOPOLITIIKASTA
BIOS jatkoi aktiivista keskustelua metsätalouden suunnasta, hiilinielujen ja -varastojen huomioon ottamisesta sekä laajemmin suomalaisen ilmastopolitiikan suunnasta. Maaliskuussa tartuimme BIOS-blogin kirjoituksessa ”Metsäteollisuuden sivuvirrat, onko niitä?” Sipilän hallituksen bioenergiasuunnitelmien taustalla olleisiin raaka-ainelaskelmiin. WMO:n johtajan Petteri Taalaksen julkiset puheenvuorot herättivät hämmennystä niin tutkijoiden kesken kuin laajemminkin julkisuudessa, ja BIOS peräsi maaliskuussa ilmastotutkijan vastuuta.
Paavo Järvensivun kirjoitus ”Biotalous ohitti ilmastotavoitteet: arvio Sipilän hallituksen ilmastopolitiikasta” ilmestyi huhtikuussa Politiikasta.fi -lehdessä. Toukokuussa kommentoimme BIOS-blogissa uusia tehdashankkeita kirjoituksessa ”Uudet biotuotetehtaat pakottavat luopumaan metsäbioenergian lisäämisestä”. Toukokuussa Antti Majava ja Tere Vadén kirjoittivat Tuomo Kalliokosken kanssa tämän blogissa hiilinielujen vertailutason asettamisesta, ja BIOS-blogissa kommentoimme hiilinielulaskelmissa tehtyjen virheiden sarjaa. Joulukuussa tarkastelimme suomalaisen ilmastopolitiikan tilannetta tuoreiden Tilastokeskuksen julkaisemien päästölukujen valossa.
Tuotimme myös yhteistyössä Matti Kuusniemen (3Dolli Oy) kanssa infovideon siitä, miksi päästövähennyksiä ei tule viivytellä.
RUOANTUOTANNOSTA
Edellä mainitun vertaisarvioidun katsausartikkelin lisäksi BIOS-tutkija Ville Lähde osallistui aktiivisesti keskusteluun ruoantuotannosta niin suomalaisittain kuin suhteessa kehityskysymyksiin ja kansainväliseen ruokajärjestelmään. Helmikuussa BIOS-blogissa julkaistiin Lähteen laaja kirjoitus ”Ruokajärjestelmän kohtalokysymyksiä – Miten niitä pitäisi kysyä?”, jossa hän suhteuttaa toisiinsa ruoan tuotantoon, kulutukseen, nälkään ja ruokaturvaan ja ruokapolitiikkaan liittyviä ongelmia, joita tarkastellaan liian usein erillään toisistaan. Helmikuussa hän kirjoitti tutkija Galina Kallion kanssa Helsingin Sanomien vieraskynän paikallisen tuotannon merkityksestä.
Lähde oli myös tuottamassa kehitysyhteistyöjärjestöjen kattojärjestön Fingo ry:n ruokaturvaryhmän kannanottoa ”Ruoka ratkaisijana”, joka peräänkuulutti pientuottajien tukea ja oikeudenmukaisten ruokajärjestelmän arvoketjujen luomista.
Syyskuussa BIOS-blogissa julkaistiin Lähteen kirjoitus ”Ruoantuotannon synkkä utopia”, joka kritisoi ruokakeskustelun yksiulotteisia näkemyksiä teknologiasta ja kehityksestä sekä niiden synnyttämiä yhtä yksisilmäisiä vastareaktioita. Jatkuvasti ”kulttuurisodan” asetelmiin jumittuvan ruokakeskustelun turhautumia Lähde puki sanoiksi marraskuisessa kirjoituksessaan ”Miksi keskustelu ruoasta ja ympäristöstä menee koko ajan pieleen?”
TALOUDESTA JA TALOUSPOLITIIKASTA
Taloustieteelliset näkemykset, laajempi talousajattelu ja talouspolitiikan suuntaviivat ovat BIOS-tutkimusyksikön työn tärkeimpiä päälinjoja, ja kuten todettua, ne ovat olennainen ulottuvuus ekologisen jälleenrakennuksen ohjelmassa. Vuoden mittaan tutkijamme ovat osallistuneet aihetta koskevaan keskusteluun niin Suomessa kuin maailmalla.
Terra-lehden vuoden ensimmäisessä numerossa keskusteltiin BIOS-tutkimusyksikön näkemyksistä vuonna 2018 YK:n kestävän kehityksen raporttia varten laatimamme dokumentin pohjalta. Kuten BIOS-työtä seuraavat muistavat, dokumentti herätti jopa hämmentävän laajaa keskustelua kansainvälisesti, ja tämä keskustelu jatkui myös kuluneena vuonna Business Insiderin elokuisessa jutussa. Paavo Järvensivu kirjoitti aiheesta myös London School of Economic Business Review -julkaisussa.
Toukokuussa kommentoimme BIOS-blogissa suomalaista talouskeskustelua ja etenkin toimittaja Heikki Pursiaisen esittämiä näkemyksiä, ja lokakuussa esitimme asiantuntijalausuntomme uuden hallituksen talousarvioesitykseen vuodelle 2020.
MUITA KIRJOITUKSIA
BIOS-tekstejä päätyi moniin kansiin. Paavo Järvensivun kirjoitus ”Entä jos ilmastopäästöt nollataan oikeasti?” ilmestyi Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan julkaisussa Euroopan villit kortit ja mustat joutsenet. Antti Majavan essee ”Residing in Trouble” ilmestyi teoksessa Contemporary Artist Residencies and Reclaiming Time and Space. Emma Hakala osallistui FIIA-raportin Suomen huoltovarmuus ja Baltian alue ja UM:n Afrikan megatrendit -raportin laatimiseen sekä kirjoitti ORF Issue Briefin ”India and the global geoeconomics of climate change: Gains from cooperation?”
Karoliiina Lummaa oli kirjoittajana artikkeleissa ”Reconfiguring Human, Nonhuman and Posthuman: Striving for More Ethical Cohabitation” ja ”Posthumanist Reading: Witnessing Ghosts, Summoning Nonhuman Powers” teoksessa Reconfiguring Human, Nonhuman and Posthuman in Literature and Culture (Toim. S. Karkulehto, A-K Koistinen & E. Varis; Routledge, 2019). Hänen artikkelinsa ”Miltä maailmanloppu kuulostaa? Postapokalyptinen ambient antroposeenin musiikkina” ilmestyi teoksessa Musiikki ja luonto. Soiva kulttuuri ympäristökriisin aikakaudella (toim. Juha Torvinen & Susanna Välimäki; Utu-kirjat, 2019). Lisäksi hänen esseensä ”Ihmisen aika” julkaistiin Kansallisteatterin Sapiens-näytelmän käsiohjelmassa ja essee ”On sharing soot, spikes and dust” Venetsian biennaalissa Weather Report: Forecasting Future” -katalogissa.
Huhtikuussa BIOS-blogissa julkaistiin Ville Lähteen ja muiden BIOS-tutkijoiden laatima etenkin vaalikeskustelua ruotiva essee ”Kulutuksen vähentämien – vaatimus ja vastareaktio”. Kesäkuussa Karoliina Lummaa jatkoi BIOS-blogin esseessään ”Tekojen ja valintojen merkityksestä” samasta aihepiiristä laajemmalla kulttuurisella otteella. Toukokuussa Ville Lähteen essee ”Mitä on sivistys ekologisten kriisien aikakaudella?” ilmestyi Helsingin seudun kesäyliopiston sivuilla ja kirjoitus ”Tulevaisuus ei ole vaakakupissa” Maailman kuvalehdessä.
Kulttuurivihkojen kesänumerossa julkaistiin Tere Vadénin teksti ”Modernin kulutusyhteiskunnan loppu” ja niin & näin -lehden numerossa 2/2019 essee ”Öljynpaisumuksesta vedenpaisumukseen”. niin & näin -lehden numeron 3/2019 verkkoteksteinä taas julkaistiin Ville Lähteen ja Ilja Lehtisen kirjeenvaihto toivosta, toivottomuudesta ja tulevaisuudesta.
Ville Lähde kommentoi elokuussa Politiikasta.fi-lehdessä IPCC:n maankäyttöraporttia ja sen suomalaista vastaanottoa. Joulukuussa Sosiaalilääketieteellinen Aikakauslehti julkaisi BIOS-puheenvuoron ”Ilmastokriisiin sopeutuminen on kansanterveydellinen kysymys”. Ekosäätiön sivuilla ilmestyi Tere Vadénin kirjoitus ”Ekologisten kriisien torjunta Marsista katsoen”, ja Emma Hakala osallistui Politiikasta.fi -lehden ilmastokriisin pedagogiaa käsitelleeseen raatiin. Ville Lähteen kirjoitus ”Naturresurssernas knapphet och överflöd” ilmestyi Ikaros Tidskriftin vuoden viimeisessä numerossa.
YHTEISTYÖHANKKEITA
BIOS-tutkijat Karoliina Lummaa, Ville Lähde ja Tere Vadén osallistuivat Nuuksiossa järjestetyn Nielu-taidenäyttelyn luomiseen mentoroimalla taiteilijajoukkoa koko työprosessin ajan sekä esiintymällä taidenäyttelyn yhteydessä Haltian luontokeskuksella.
BIOS järjesti FIIA:n, Helsingin yliopiston ja Ilmatieteen laitoksen kanssa yhteistyössä Ympäristöturvallisuutta käsitelleen työpajan ja 19.6. pidetyn seminaarin. Tuloksena syntyneeseen politiikkapaperiin voi tutustua täällä ja seminaarin luentoihin täällä.
Professori Jussi Eronen osallistui Pikkuparlamentissa 12.12. pidettyyn tilaisuuteen ”Suomi ja ilmastokriisi” sekä sen taustadokumentin Suomen on varauduttava ilmastokriisiin laatimiseen.
Edellä mainittujen lisäksi tutkijamme ovat tehneet asiantuntijatyötä muun muassa Sitran talousfoorumissa, Ilmastopaneelissa, Pekka Haaviston ilmaston pyöreässä pöydässä ja rakennusten energiasäästön politiikkasuositusten laadinnassa.
PODCASTIT
Kuluneen vuoden aikana julkaistiin kolme BIOS-podcastia. Podcastien juontajana toimii Tero Toivanen, joka keskusteli ensimmäisessä lähetyksessä Tere Vadénin kanssa ilmastopolitiikasta ja suomalaisesta elinkeinoelämästä. Toisessa lähetyksessä hän pohti Ville Lähteen kanssa kysymystä ”meneekö maailmassa kaikki paremmin?”. Kolmannessa lähetyksessä BIOS-väki ruoti ilmastovaaleja.
Tutkijamme olivat äänessä myös monissa muissa podcasteissa. Tammikuussa Paavo Järvensivu esiintyi 360:n lähetyksessä ”Entä jos tyytyisimme 70-luvun elintasoon?” Helmikuussa Paavo Järvensivu ja Tero Toivanen puhuivat Poliittinen talous -podcastissa ilmastopopulismista. Maaliskuussa Paavo Järvensivu oli mukana Tiedekulman ”Sopeudu suomalainen” -keskustelussa (videoversio). Huhtikuussa Tero Toivanen puhui Oikeus tulevaisuuteen -podcastissa ja toukokuussa Antti Majava Puhetta taiteesta -lähetyksessä. Tere Vadén keskusteli kestävästä kehityksestä YK-liiton podcastissa lokakuussa.
LUENNOT, PANEELIT JA MUUT ESIINTYMISET
Vuosi oli aktiivisin BIOS-tutkimusyksikön historiassa, sillä omien luentokurssiensa lisäksi tutkijamme esiintyivät vuoden aikana kaikkiaan 100 tilaisuudessa. Esiintymisten videotallenteita vuosien varrelta on koottu Youtube-kanavallemme.
Tammikuussa Paavo Järvensivu luennoi Lääkäripäivillä ja Ville Lähde keskusteli Tieteiden yössä toiminnan ja puheen suhteesta ilmastotoiminnassa. Helmikuussa Ville Lähde esiintyi Eduskunnan kansalaisinfossa Ilmastomenu-kampanjan avajaistilaisuudessa ja Antti Majava tilaisuudessa ”Taide ekokriisin aikakaudella”. Maaliskuussa Paavo Järvensivu osallistui etänä American Museum of Natural Historyn paneelikeskusteluun.
Huhtikuussa Tere Vadén osallistui Riihimäellä Meidän Metsämme -metsädialogiin. Karoliina Lummaa esiintyi Kansallisteatterin ”Seuraava esitys”-tilaisuudessa ja Ville Lähde keskusteli Eija-Riitta Korholan kanssa ilmastonmuutoksesta Veritas-dialogissa Tampereella.
Toukokuussa Emma Hakala esiintyi Helsingissä Maailmanparannusklubilla ja Ville Lähde luennoi Kansallisten museopäivien tapahtumassa Tampereella. Kesäkuussa Tere Vadén osallistui Saksassa Jenassa järjestettyyn biotalouskonferenssiin.
Syyskuussa Ville Lähde osallistui Tiedekulman tilaisuuteen ”Talouden uusjako”. Karoliina Lummaa piti Vaasassa konferenssipuheenvuoron kulutuksen vähentämisestä sekä osallistui Nordic Energy Equality Networkin julkistustilaisuuteen. Lokakuussa Tero Toivanen esiintyi Pikkuparlamentin tilaisuudessa ”Ilmastonmuutos, talouspolitiikka ja sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus” ja piti keynote-esitelmän ”How dare we? Consensual climate politics, social conflicts and the socio-ecological crisis of capitalism” Joensuussa Sosiaalipolitiikan päivillä.
Marraskuussa Tero Toivanen esiintyi ministerien Andersson, Mikkonen ja Kosonen järjestämässä Nuoret ja ilmasto -pyöreän pöydän tilaisuudessa ja Paavo Järvensivu luennoi Turun yliopistossa kurssilla Ilmastonmuutoksen totuudet. Joulukuussa Karoliina Lummaa osallistui Tampereella Kulttuuritutkimuksen päivillä paneelikeskusteluun tutkimuskeskustelun muutoksista.
BIOS TIEDOTUSVÄLINEISSÄ
Tutkijamme olivat vuoden mittaan haastateltavina tai asiantuntijoina kolmessakymmenessä lehti- tai radiojutussa. Alkuvuodesta ilmestyi Aino-lehden tekemä Paavo Järvensivun henkilökuva ”Paavo poikkiteloin”. Tere Vadén oli helmikuussa äänessä Ylen Kultuuriykkösellä. Antti Majava kommentoi maaliskuisessa Ylen verkkojutussa puun energiakäyttöä, ja Paavo Järvensivu puhui Maan suolassa kirkon ilmastostrategiasta.
Huhtikuisessa Voimassa Ville Lähde puhui ilmastokriisistä. Toukokuussa Paavo Järvensivu selitti Suomen Kuvalehdessä, miten käsitys rahan niukkuudesta peittää ymmärrystä luonnonvarojen niukkuudesta. Toukokuussa Helsingin Sanomissa ensin Tere Vadén puhui öljyn merkityksestä yhteiskunnille ja Tero Toivanen ekologisesta jälleenrakennuksesta ja työstä.
Heinäkuussa Ville Lähde selitti Suomen Kuvalehdessä luonnonvarojen kulutuksen vähentämisen välttämättömyyttä ja elokuussa Lännen Median artikkelissa sitä, miksi ilmastopäästöt eivät näytä vähentyvän Suomessakaan. Emma Hakala kommentoi elokuisessa Ylen jutussa Bolsonaron politiikkaa. Syyskuussa Paavo Järvensivu esiintyi Yhteishyvän artikkelissa ja peräänkuulutti päästöjen vähentämisen mahdollisuuksia myös elämän mielekkyyden lisäämiseen.
Lokakuisessa Kirkko ja kaupunki -lehden jutussa Tere Vadén puntaroi öljyriippuvuuden henkisiä ulottuvuuksia. Emma Hakala taas oli haastateltavana South Asia Fast Trackissa. Karoliina Lummaa kommentoi Ylen verkkojutussa kulutuksen ja elämäntapojen muutosta. Ville Lähde selitti ekologisen jalanjäljen ja muiden ympäristömittarien problematiikkaa Suomen Luonnon artikkelissa. Marraskuussa Tere Vadén esiintyi Suomen Kuvalehden kapitalismikritiikkiä käsittelevässä artikkelissa.