Tervetuloa lukemaan BIOS-tutkimusyksikön huhtikuun uutiskirjettä! (Tilaa uutiskirje sähköpostiisi täältä!) Jatkamme viime uutiskirjeen pääteemoista eli IPCC:n uusimmasta pääraportista, jonka kolmas osa ilmestyi edellisen uutiskirjeen jälkeen, sekä Venäjän ja Ukrainan sodasta. Globaalit ja kansalliset ruoka- ja energiakysymykset ovat olleet erityisesti esillä BIOS-tutkijoiden kannanotoissa. Alkuun kuitenkin jotain ihan muuta.
Kuvakaappaus Tulevaisuuden tilannehuoneesta. tilannehuone.wiseproject.fi
“Tulevaisuuden tilannehuone” avautui
WISE-tutkimusprojekti on rakentanut kuntien käyttöön uuden strategiatyökalun Tulevaisuuden tilannehuoneen. Työpajamuotoisen harjoituksen avulla suomalaiset kuntapäättäjät ja -asiantuntijat voivat kehittää omaa ennakointi- ja reagointikykyään viheliäisten sosio-ekologisten murrosten äärellä. BIOS:n Paavo Järvensivu oli päävastuussa työkalun kehittämisestä. Tulevaisuuden tilannehuone pohjautuu WISE:n organisoimiin politiikkapäämajaharjoituksiin, joita on tehty Helsingin ja Kotkan kaupunkien kanssa.
Internet-pohjainen työkalu on kenen tahansa käytettävissä ilmaiseksi, ja harjoitukseen voi osallistua kerralla 4–12 henkilöä. Harjoituksessa alueelliset päättäjät ja asiantuntijat ylittävät tavanomaiset roolinsa, ja heitä ohjataan ajattelemaan totuttua laajempia kokonaisuuksia kehittäessään tulevaisuuden suunnitelmia. Alueen tulevaisuutta hahmotetaan sosiaalisia ja ekologisia reunaehtoja jatkuvasti silmällä pitäen. Tutustu Tulevaisuuden tilannehuoneeseen ja tilaa harjoituslinkki sähköpostitse osoitteessa https://tilannehuone.wiseproject.fi
Maailmalta
IPCC:n arviointiraportin (AR6) kolmas osa ilmestyi
Kansainvälisen ilmastopaneelin pääraportit eli arviointiraportit jakaantuvat kolmeen osaan. Uusimman kuudennen arviointiraportin (AR6) ensimmäistä osaa käsiteltiin uutiskirjeissä viime vuoden syyskuussa ja toista osaa maaliskuussa. Ensimmäisessä osassa kuvattiin ilmastonmuutoksen syitä ja ilmiön etenemistä, toisessa keskityttiin seurauksiin ja niihin sopeutumiseen. Kolmannen osan pääaiheena taas oli ilmastonmuutoksen hillintä. Massiivisen raportin tiivistelmän päätöksentekijöille (64 sivua) voi lukea täältä. Carbon Brief julkaisi tavalliseen tapaansa hyödyllisen “kysymyksiä ja vastauksia” -koosteen sekä joukon tutkijoiden näkemyksiä raportin pääviesteistä. Suosittelemme myös professori Julia K. Steinbergerin Twitter-ketjua, jossa hän vastaa kysymykseen “Mihin jälleen uutta raporttia tarvitaan, kun kukaan ei tee mitään tutkijoiden varoituksista huolimatta?” Tässä ketjussa taas on kerätty yhteen kokoelma hyödyllisiä analyysejä.
Näitä IPCC:n pääraportteja julkaistaan 6–7 vuoden välein, joten ei ole lainkaan liioiteltua sanoa, että tämä on viimeinen raportti, jolla on mahdollisuus vaikuttaa edes joten kuten onnistuneeseen ilmastokriisin hillintään sen kaikkein vaarallisimpien seurauksien torjumiseksi. Mikäli merkittävää käännettä ei saada aikaan, tulevat raportit jäävät maailmanhistoriallisen epäonnistumisen dokumentoinniksi ja reagoinniksi äärimmäiseen krooniseen hätätilaan.
Puolentoista asteen lämpeneminen suhteessa esiteolliseen aikaan näyttää raportin skenaarioiden valossa “liki vääjäämättömältä”, eli nyt kriittinen kysymys on, saadaanko lämpeneminen painettua rajan ylittämisen jälkeen alas. Toisin sanoen, jääkö vaarallinen “ylilyönti” (overshoot) lyhyeksi vai pitkäaikaiseksi – jolloin tuhoisien ekologisten muutosten ja vaarallisten positiivisten takaisinkytkentöjen käynnistymisen riski kasvaisi entisestään?
Tähän on liittynyt myös yksi merkittävä sekaannuksen aihe, kun raportin pääviestejä on esitetty julkisuudessa. Päästöt tulisi saada raportin mukaan laskuun “viimeistään 2025”. Mutta eikö ne pitänyt saada laskuun “viimeistään 2020”, ja vielä aiemmin sitä edeltäneissä kannanotoissa? Kyllä, mutta päämäärä on muuttunut. Kuten on lukemattomia kertoja todettu: koska kasvihuonekaasut kertyvät ilmakehään, urakka muuttuu vaikeammaksi jokaisen viivyttelyn vuoden jälkeen, ja maaliviivaa on lopulta siirrettävä. Taas yhdessä tavoitteessa epäonnistuttiin, ja on tyydyttävä vähempään.
Kun aiemmin oli vielä hyvin mahdollista estää puolentoista asteen lämpeneminen, nyt parhaalta mahdolliselta päämäärältä näyttäisi lämpenemisen stabilointi tuolle rajalle riskialttiin ylilyönnin jälkeen. Valitettavasti monissa lehtijutuissa tämä ero on jäänyt selittämättä, jolloin on se vaara, että varoitukset kärsivät inflaation. (Helsingin Sanomissa asia onnistuttiin selittämään aika hyvin.) Ilmastotutkija Glen Peters on ylipäätään varoittanut mediaa “viimeistään 2025” -viestin harhaanjohtavuudesta, sillä se ei kuvaa kunnolla raportin skenaarioita. Helsingin Sanomat kirjoitti aiheesta pääsiäisviikonloppuna. Peters ja muut tutkijat ovat toisaalta myös ilmaisseet huolensa siitä, että puolentoista asteen skenaarioihin on edelleen laskettu vuodelle 2050 suuri määrä fossiilisten polttoaineiden käyttöä! Tämähän toisaalta tarkoittaa, että nopeammalla dekarbonisaatiolla vaarallisimman ilmastonmuutoksen hillintä ei näyttäisikään niin vaikealta.
Raportin herättämästä keskustelusta voisi nostaa esiin suuren määrän yksittäisiä aiheita, mutta uutiskirjeen rajoissa jätämme ne kolmeen. Ensinnäkin raportissa on ensimmäistä kertaa käsitelty laajemmin elämäntapojen eli “kysynnän hallinnan” toimien merkitystä ilmastonmuutoksen hillinnässä. Toisin sanoen esimerkiksi vähäpäästöisen liikenteen, kasvispohjaisemman ravinnon, pitkäkestoisempien kulutustavaroiden, tehokkaamman kierrätyksen sekä – erittäin tärkeää – näitä tukevan infrastruktuurin merkitys nostettiin näkyvästi esiin. On huomattavaa, että raportin mukaan näillä toimilla voitaisiin parhaimmillaan esimerkiksi eliminoida kokonaan riskialttiiden hiilen talteenoton muotojen (esim. BECCS) tarve ja saada ylipäätään aikaan kymmenien prosenttien päästöleikkauksia suhteessa “perusuraan”. Tähän aiheeseen liittyen: yllättäen myös degrowth-tutkimuksen eri muodot esiintyvät raportissa useassa kohdin.
Toiseksi, eriarvoisuuden merkitys nousee näkyvästi esiin. Raportissa muistutetaan, että päästöjen erot eivät ole vain maiden vaan etenkin yksilöiden ja kotitalouksien välisiä ja liittyvät vahvasti varallisuuteen: 10% vauraimmista ihmisistä on vastuussa 34–45% kulutusperäisistä päästöistä, kun taas köyhin 50% kotitalouksista vastaa 15–16% näistä päästöistä. (On huomattava, että kolmasosa vauraimmista 10% kotitalouksista on raportin mukaan kehittyvissä maissa, eli eriarvoisuus läpäisee kaikki yhteiskunnat.) Kaikkein vauraimmat myös ajavat päästöjen kasvua voimakkaammin kuin köyhempi enemmistö maailman väestöstä. Eriarvoisuuteen liittyen raportissa todetaan myös, että ilmastorahoituksen pitäisi olla kuusi kertaa nykyistä suurempaa.
Kolmas kiistaa herättänyt teema on hiilen talteenoton rooli. Hiilen talteenotto on raportin mukaan “väistämätöntä”, mikä tietyssä mielessä pitääkin paikkansa. Hiilidioksidin pitoisuudet ovat jo nyt vaarallisen korkealla, ja lopulta ne on saatava painettua alas turvallisemmalle tasolle, jotta voidaan hillitä etenkin jäätiköiden sulamista ja merten pinnan nousua. Pelkillä päästöleikkauksilla tätä ei saada aikaan – se on lähtökohtaisesti mahdotonta. Hiilen talteenotto ei siis ole kaksiarvoinen kyllä/ei -kysymys. Kiista aiheesta ei kuitenkaan ole koskenut näitä pitkän aikavälin näkymiä vaan sitä, millainen rooli hiilen talteenotolle on annettu seuraavien vuosikymmenien skenaarioissa. Pähkinänkuoressa: lasketaanko hiilen talteenoton varaan niin paljon, että fossiilisten polttoaineiden käyttöä jatketaan tarpeettoman pitkään ja liian laajassa mittakaavassa? (Ks. yllä Petersin huomiot fossiilisten käytöstä skenaarioissa.)
Lopultahan ilmastokriisin hillintä on yksinkertainen asia: vähemmän kulutusta, entistä tehokkaampaa energian käyttöä, fossiilisten alasajo mahdollisimman nopeasti ja vähäpäästöisen tuotannon rakentamista mahdollisimman pian – ja kulutusta vähentämällä sitä ei tarvitsisi rakentaa nykyisen energiabudjetin mittakaavaan (lukuun ottamatta maita, joissa kärsitään “energiaköyhyydestä”). Hiilen talteenotto hämärtää tätä päämäärää, jos siitä tulee “status quon” oljenkorsi, tapa tekohengittää nykyistä energiataloutta sen sijaan, että talteenotto olisi välttämätön täydentävä keino. IPCC:n skenaarioissa hiilen talteenoton osuus on edelleen problemaattisen suuri suhteessa jäljelle jääviin päästöihin tulevina vuosikymmeninä: siitä tulee helposti “itseään toteuttava ennuste”, kuten Wim Warton varoitti vuoden 2020 artikkelissaan.
Lopuksi mukava yllätys: kaksi BIOS-tutkijoiden artikkelia oli päätynyt raportin lähdekirjallisuuteen! Ensimmäinen käsittelee irtikytkennän problematiikkaa, toinen teknologista polkuriippuvuutta.
BIOS
Venäjän ja Ukrainan sodasta, energiasta, ruokakriisistä ja turvallisuudesta
Maaliskuun uutiskirjeessä totesimme, että palaisimme varmasti sodan pahentamaan globaaliin ruokakriisiin tulevissa kirjoituksissa. Hyvin pian tämän jälkeen julkaistiinkin Ville Lähteen kirjoitus “Ruokakriisi ja omavaraisuuden illuusiot”. Lähde muistuttaa, miten liian yksioikoinen kansallisen omavaraisuuden korostaminen sivuuttaa yhtäältä modernin ruoantuotannon monenlaiset riippuvuussuhteet tuotantopanoksista ja toisaalta jättää huomiotta kansainvälisen vaihdon hyvät puolet. Hän pureutuu aiheeseen hienosyisemmin potentiaalisen ja reaalisen omavaraisuuden käsitteellisellä erottelulla.
“Niinpä vaikka periaatteessa Suomessa on korkea potentiaalinen omavaraisuus, pitkittyneessä kriisitilanteessa se ei välttämättä olisikaan realisoitavissa. Venäjän hyökkäys Ukrainaan on tuonut näiden sidosten ongelmallisuuden nyt kaikkien nähtäväksi. Kun lannoitteiden kauppa tökkii niin paljon, että kaikkia tarvittavia eriä ei välttämättä saada millään hinnalla, ollaan isoissa ongelmissa. Tuotantopanosten omavaraisuusasteen nostamisesta, ravinnekiertojen tehostamisesta ja maatalouden oman energiatuotannon rakentamisesta on puhuttu vuosia, mutta edistyminen on ollut hyvin hidasta. Ehkä tämän mittaluokan kriisiin ei yksinkertaisesti uskottu, tai siihen varautuminen nähtiin liian kalliiksi ja vaikeaksi. Suomessa on helppo ihmetellä saksalaisen energiapolitiikan umpikujaa, mutta ruoantuotannon puolella liian vahvan globaalin keskinäisriippuvaisuuden riskit koskettavat meitäkin yhtä lailla.”
Emma Hakala ja Antti Majava osallistuivat Nesslingin säätiön, Koneen Säätiön ja Ympäristötiedon foorumin järjestämään Ympäristödialogiin “Sota Euroopassa vauhdittaa energiamurrosta: mitä vaihtoehtoja meillä on?” Suosittelemme lämpimästi tätä syväluotaavaa keskustelua! Tere Vadén kommentoi Ylen pääuutisissa ja verkkosivujen jutussa niin ikään sodan vaikutuksia energianäkökulmasta. BIOS-ekonomisti Jussi Ahokas taas kirjoitti blogissamme siitä, millaisia makrotaloudellisia laskelmia Venäjän energiatuonnon katkaisemisen vaikutuksista on tehty, ja mitä niissä saattaa olla pielessä.
“Ei voida kertoa kansalaisille, että sadalla eurolla tästä selvitään, jos todellisuudessa Venäjän energiasta irtautuminen vaatii ainakin hetkellisesti poikkeusolosuhteiden kestämistä. Suuremman hinnan maksaminen ja isompien vaikeuksien kestäminen voi olla moraalisesti välttämätöntä Venäjän sotatoimien vastustamiseksi, mutta päätös pitäisi tehdä tietoisina seurausten mittaluokasta.”
Ahokas kommentoi myös Suomen velkasuhdetta ja inflaatiokehitystä Kansan Uutisten haastattelussa sekä Talouselämän kahdessa maksumuurin takana olevassa jutussa sitä, miten Shell kikkailee venäläisen öljyn myynnissä ja millaisia kysymyksiä liittyy jakeluvelvoitteen laskemiseen.
“Ahokkaan mukaan sekoitusvelvoitteen vähentäminen lisää öljystä saatavien polttoaineiden kysyntää ja on näin tukea fossiiliselle polttoaineille ja Venäjälle.
Bioaine on kalliimpaa kuin fossiiliset polttoaineet, joten sekoitusvelvoitteen pienentämisen pitäisi halventaa autolla ajamisen hintaa.
Ei kuitenkaan ole olleenkaan itsestään selvää, että näin käy. Epävarmana aikana jakelijat voivat pyrkiä kasvattamaan voittojaan yhteistuumin.
”Niille voi olla nyt tärkeätä hankkia puskuria huonojen aikojen varalle”, Ahokas arvelee.”
Emma Hakala käsitteli Helmi Räisäsen kanssa kokonaisturvallisuutta Politiikasta.fi -lehden jutussa sekä ilmastokriisin ja sotien suhdetta Ulkopolitist-lehden podcastissa.
Muuta BIOS-toimintaa
Uusia vertaisarvioituja tieteellisiä BIOS-julkaisuja on ilmestynyt. Antti Majavan johdolla kirjoitettu “Sectoral low-carbon roadmaps and the role of biomass in Finland’s carbon neutrality 2035 target” ilmestyi Energy Strategy Reviews -lehdessä. Ville Lähteen artikkeli “Arjen teoille on annettava yhteinen suunta” ilmestyi Gaudeamuksen kustantamassa teoksessa Planeetan kokoinen arki.
Antti Majavan artikkeli arkkitehtuurin tehtävästä ajassamme ilmestyi vapaasti luettavissa olevassa teoksessa Murroksen arkkitehdit. Majavan uraauurtava metsäpodcastien sarja on tätä kirjoittaessa ehtinyt jo yhdeksänteen osaan, joka käsittelee muun muassa PEFC-sertifikaattia ja sen päivitysprosessia, josta myös YLE juuri kirjoitti taustoittavan jutun. Metsäpodcastin tämän kauden viimeinen kymmenes jakso ilmestynee ennen seuraavaa uutiskirjettä. Julkaisimme myös viime uonna Kalevi Sorsa -säätiön kesäkouluun tilatun Tere Vadénin videoluennon “Talouskasvu ja ekologinen kestävyys”.
BIOS lausui maaliskuussa pyydettäessä eduskunnan ympäristövaliokunnalle koskien uutta ilmastolakia. Varoitimme huolimattomasta suhtautumisesta hiilinielutavoitteeseen, kehotimme ilmastopolitiikan suunnittelun laajentamista siirtymäpolitiikan suunnittelujärjestelmäksi ja esitimme käyttöön hiilen varjohinnoittelua, jonka avulla toimijat voisivat varautua todennäköisesti syntyviin maankäyttösektorin hiilimarkkinoihin.
Lopuksi
Guardian julkaisi kiehtovan jutun kenialaisesta ympäristömysteeristä, suuren järvialueen osin selittämättömästä tulvimisesta. Tietokirjailija Mari Koistinen syventyi usein toistettuihin väitteisiin rehuviljan kelpaamattomuudesta ihmisravinnoksi. Maailman Kuvalehti käsitteli läntisten Afrikan rantavesien kalastuselinkeinon ongelmia. Maanviljelijä Juuso Joonan läpikäynti Suomen saamasta CAP-palautteesta on melko karu: kotiläksyjä tuli. Ylioppilaslehden Johannes Roviomaa haastatteli Sonja Pietiläistä äärioikeiston “fossiilifasismista”. Ukrainan hämmästyttävän nopea liittäminen eurooppalaiseen sähköverkkoon on kiinnostava osoitus siitä, miten kriisitilanteessa mahdottoman hitaana pidetty voikin sujua nopeasti.
Lisäksi onnittelemme tuttua valokuvaaja Ella Kiviniemeä tuoreesta palkinnosta!