Merkittävä osa työstämme kytkeytyi kuluneena vuonna tavalla tai toisella sotaan, sen vaikutuksiin sekä Suomen ja EU:n reaktioihin. Maaliskuussa BIOS-blogissa julkaistiin kolme kirjoitusta: ensimmäisessä käsiteltiin sodan vaikutusta energiamurrokseen, toisessa irtautumista riippuvuudesta Venäjän energiatuonnista, ja kolmannessa Ville Lähde tarttui kriittisesti kysymykseen omavaraisuudesta ruokakriisissä. Huhtikuussa BIOS-ekonomisti Jussi Ahokas pureutui makrotaloudellisiin laskelmiin, joissa arvioitiin energiakriisin vaikutuksia. Syyskuisessa kirjoituksessaan Ville Lähde tarkasteli sotaa ja sen tuomia mullistuksia laajempien historiakäsitysten näkökulmasta.
BIOS-tutkijat osallistuivat myös aktiivisesti julkiseen keskusteluun näistä kysymyksistä. Tammikuussa Jussi Ahokas kommentoi Kansan Uutisille eurooppalaista energia- ja talouspolitiikkaa, maaliskuussa hän selitti Politiikasta-lehden artikkelissa SWIFT-järjestelmää, ja huhtikuussa hän keskusteli A-Studiossa sodan vaikutuksesta vihreään siirtymään. Tere Vadén peräänkuulutti Ylen jutussa maaliskuussa energiansäästöä, ja Emma Hakala ja Antti Majava olivat Ympäristödialogissa keskustelemassa energiasta ja turvallisuudesta. Emma Hakala myös kirjoitti WISE-hankkeen kollegan Helmi Räisäsen kanssa Politiikasta-lehteen artikkelin kokonaisturvallisuudesta ja Freek Van der Vetin kanssa Kehitys-lehteen sodan ympäristötuhoista. Kesäkuussa Ville Lähde pohti Sitran blogissa sivistystä Euroopassa, jossa lyhdyt sammuvat yksitellen.
BIOS-festivaalin yleisöä. Kuva Paavo Järvensivu.
BIOS-festivaali lokakuussa
Vaikka vuoden tunnelmia hallitsivatkin sota, energiakriisi, ruokakriisi ja edelleen jatkuva pandemia, syksyllä pääsimme viettämään ensimmäistä BIOS-festivaalia. Taidetta, tiedettä ja politiikkaa yhteen nivova tapahtuma toi Valkoisen salin täpötäyteen väkeä, ja pääsimme kaikki nauttimaan ensimmäisen päivän konsertista, jossa ekologista jälleenrakennusta sovitettiin Teppo Mäkysen ja Timo Lassyn jazzin säveliin Minttu Mustakallion lausumana. Toisena festivaalipäivänä BIOS-tutkijat esittivät näkemyksiään maailman tilanteesta ja esittivät vieraileville poliitikoille ehdotuksemme teollisen murroksen suunnittelusta.
WISE-hankkeen tulevaisuuden tilannehuone
Huhtikuussa saatiin maailmalle WISE-hankkeessa suunniteltu tulevaisuuden tilannehuone, maksuton ja avoimesti saatavilla oleva päätöksenteon ja suunnittelun harjoitus erityisesti kuntien käyttöön. Työpajamuotoisessa harjoituksessa kuntapäättäjät ja -asiantuntijat ylittävät tavanomaiset roolinsa, ajattelevat laajoja kokonaisuuksia ja kehittävät luovia mutta sosiaaliset ja ekologiset reunaehdot tunnistavia tulevaisuuden suunnitelmia.
Metsistä ja hiilinieluista
BIOS-tutkimusyksikkö on alusta lähtien ollut aktiivisena herättäjänä suomalaisessa metsäkeskustelussa, etenkin mitä tulee ilmasto- ja monimuotoisuusvaikutuksiin ja metsien rooliin suomalaisen yhteiskunnan aineenvaihdunnassa. Tämä vuosi ei ollut poikkeus. Merkittävin kontribuutio oli varmasti Antti Majavan menestyksekkääksi päätökseen luotsaama metsäpodcast-sarjan ensimmäinen kausi, jonka päätteeksi syyskuussa järjestettiin kaksi keskustelutilaisuutta. Podcast-sarja on ainutlaatuinen yritys murtautua metsäkiistojen totunnaisista asetelmista pohtimaan sitä, miten metsäteollisuus voisi löytää uuden roolinsa ekologisessa jälleenrakennuksessa, osana uudenlaisia teollisuudenalojen yhteenliittymiä.
Vuoden aikana julkaistiin myös tieteellinen artikkelimme “Sectoral low-carbon roadmaps and the role of biomass in Finland’s carbon neutrality 2035 target”, joka luotasi suomalaisia teollisuuden vähähiilitiekarttoja. Kirjoitimme aiheesta myös Versus-lehteen. Vuoden lopussa ehti ilmoille myös Tere Vadénin ja Antti Majavan artikkeli ”Energiamurros ja metsäpinta-alan rooli suomalaisen yhteiskunnan aineenvaihdunnassa”.
Antti Majavaa haastateltiin maaliskuussa Voiman metsäjuttuun, ja huhtikuussa Helsingin Sanomissa ilmestyi LUT:in professori Jero Aholan, Antti Majavan ja Tere Vadénin mielipidekirjoitus tuulivoimasta ja metsäenergiasta. Karoliina Lummaa kirjoitti Turun yliopiston tutkijakollegiumien yhteisblogiin metsänhoidosta runoudessa ja Tiede & Edistys -lehteen arvion Ilona Hankosen teoksesta Ihmisiä metsässä.
Joulukuussa kerkesimme vielä kirjoittaa analyysin siitä, miltä Suomen ilmastopolitiikan saavutukset näyttävät nielujen heikkenemisen valossa.
Raportteja energiasiirtymästä, reilun talouden aloitteista ja turvallisuuskysymyksistä
Tere Vadén ja Jussi T. Eronen olivat mukana GTK:n laatimassa raportissa Assessment of the scope of tasks to completely phase out fossil fuels in Finland (ks. tiedote). Raporttiin nojaten BIOS-tutkijat loivat myös energialaskurin, jonka avulla kuka tahansa voi tutustua energiasiirtymän problematiikkaan ja rakentaa omia skenaarioitaan.
Paavo Järvensivu, Jussi Ahokas ja Tero Toivanen taas laativat Sitralle raportin reilun ja kestävän talouden aloitteista. He tarkastelivat raportin johtopäätöksiä vielä kesäkuisessa BIOS-blogissa kytkien sen siirtymäpolitiikan aloitteeseemme.
Emma Hakala oli mukana kahden FIIA:n raportin laatimisessa: Nordic Resilience ja Re-securitizing climate.
Muita yhteistyöhankkeita
Huhtikuussa Koneen Säätiön tiloissa järjestettiin BIOS-vetoinen tilaisuus ”Kasvatus ekologisen jälleenrakennuksen aikakaudella”. Lukuisat opetuksen ja kasvatuksen alan tutkimushankkeet ja muut tahot tutustuivat toisiinsa, esittelivät omaa työtään ja ideoivat tulevia yhteistyöhankkeita. Jatkotapaamisia järjestetään vuonna 2023. BIOS-tutkijat osallistuivat myös edelleen Tulevaisuuskoulun koulutusten järjestämiseen.
Paavo Järvensivu osallistui biodiversiteettiareenan tapaamisiin. Ville Lähde oli edelleen mukana Fingon ruokaturvaryhmän toiminnassa ja erityisen aktiivisena kattojärjestön ruokakriisikannanoton laatimisessa. Karoliina Lummaa osallistui Porin taidemuseon ”Chorus Sinensis” -näyttelyn laatimiseen ja kirjoitti katalogiesseen. BIOS-tutkijat olivat myös mukana Long Play -lehden ympäristötoimituksessa asiantuntijoina.
BIOS-ekonomisti liittyi joukkoon
Vuoden merkittävimpiä muutoksia BIOS-tutkimusyksikön arjessa oli Jussi Ahokkaan liittyminen riveihimme. BIOS-ekonomisti nousikin pian näkyväksi hahmoksi suomalaisessa julkisessa keskustelussa. Edellä mainittujen kontribuutioiden lisäksi Ahokkaalla oli kymmeniä mediaesiintymisiä lukuisista aiheista, ja hän vastasi useiden valiokuntalausuntojen laatimisesta.
Lokakuussa Ahokas kirjoitti Helsingin Sanomissa velkahuolesta, ja marraskuussa hän kommentoi BIOS-blogissa julkisen talouden ohjausta VM:n raportin herättämän keskustelun pohjalta. Hän myös vieraili A-Studiossa kommentoimassa valtion menoleikkauksia. Ahokkaan johdolla laadittiin myös BIOS-tutkimusyksikön talousnäkemyksiä erittelevä kirjoitus ”Ekologisen jälleenrakennuksen makrotalous”.
Valiokuntalausunnot
Kuluneen vuoden aikana BIOS-tutkimusyksikön väki laati liki 20 valiokuntalausuntoa. Näistä voidaan nostaa esiin erityisesti muutama: maaliskuussa ilmastolaista, kesäkuussa ilmastotoimia koskevan sosiaalirahaston perustamisesta, lentoverosta, jakeluvelvoitteesta sekä luonnonsuojelulaista. Lokakuussa lausuimme taas kaivoslaista, ennallistamisasetuksesta sekä kolmesta merkittävästä ilmasto- ja energiastrategiasta.
Tieteelliset artikkelit
Edellä mainitut mukaan lukien BIOS-tutkijoilta ilmestyi vuonna 2022 yhteensä 18 tieteellistä artikkelia, joista valtaosa oli vertaisarvioituja.
Paavo Järvensivu ja Jussi T. Eronen olivat mukana WISE-tutkijoiden artikkelissa ”Coping with policy errors in an era of chronic socio-environmental crises”. Jussi T. Eronen oli kirjoittamassa niin ikään WISE-yhteisartikkelia ”The policy operations room: Analyzing path-dependent decision-making in wicked socio-ecological disruptions”. Karoliina Lummaa ja Tanja Tiekso kirjoittivat artikkelin ”Deep Listening the animal other”. Ville Lähde pohti ympäristömittareiden ongelmia artikkelissa ”The Appeal of Environmental Master Metrics”.
Jussi T. Eronen oli mukana yhteisartikkeleissa ”Late quaternary biotic homogenization of North American mammalian faunas” sekä ”Mammalian body size evolution was shaped by habitat transitions as an indirect effect of climate change”. Emma Hakala taas oli kirjoittajana yhteisartikkelissa ”A socio-technical lens on security in sustainability transitions: Future expectations for positive and negative security”. Karoliina Lummaa osallistui kirjoittajana artikkeliin Ihmistieteelliset näkökulmat ja rinnakkaiset tulevaisuuspolut – katsaus metsäsuhdetutkimuksen kenttään.
Kirja-artikkeleita ilmestyi kahdeksan: Tero Toivanen teoksissa Lupaus paremmasta, Tulevaisuuden vasemmisto sekä Do Not Believe Everything, Ville Lähde teoksessa Planeetan kokoinen arki, Antti Majava kirjassa Murroksen arkkitehdit, Karoliina Lummaa kokoelmissa Ympäristömuutos ja estetiikka ja Squirrelling. Human-Animal Studies in the Northern-European Region sekä Emma Hakala teoksessa Innovative Technologies and Renewed Policies for Achieving a Greener Defence.
Muut kirjoitukset
Emma Hakala oli mukana toukokuisessa Peace Review’n kirjoituksessa ”European Perception of Climate Change as a Security Issue”. Syyskuussa Paavo Järvensivu ja BIOS-harjoittelija Venla Lankinen kirjoittivat Politiikasta-lehteen missiolähtöisyydestä Suomessa. Jussi Ahokkaan arvio Elizabeth Popp Bermanin teoksesta Thinking like an economist ilmestyi Kansantaloudellisessa aikakauskirjassa. Paavo Järvensivu kirjoitti lokakuisessa Laboressa teollisen murroksen suunnittelusta. Ville Lähde kirjoitti BMAOL:in Natura-lehdessä koulutuksesta ekologisen jälleenrakennuksen aikana.
WISE-blogissa ilmestyi Paavo Järvensivun kirjoitus suunnittelusta ja luovasta sopeutumisesta monikriisissä. Edellä mainittujen lisäksi BIOS-blogissa ilmestyi helmikuussa Ville Lähteen laaja englanninkielinen essee Dasguptan raportista ja kesäkuussa essee päästövähennysten ja hiilen talteenoton suhteesta.
Podcastit ja videot
BIOS-tutkijoiden video- ja podcast-esiintymiset on koottu kotisivuillamme olevaan arkistoon. Kuluneen vuoden aikana edellä mainitun metsäpodcastin lisäksi tutkijamme esiintyivät lukuisissa muissa. Helmikuussa Emma Hakala ja Ville Lähde puhuivat Kirkon Ulkomaanavun Tekoja-podcastissa. Huhtikuussa Emma Hakala oli äänessä Ulkopolitistissa sekä Politiikkaradiossa. Antti Majava ja Emma Hakala puhuivat ORSI-podcastissa huoltovarmuudesta. Tere Vadén vieraili kesäkuussa Eloradiossa.
Ville Lähde sai viljelyksilleen vieraaksi kesäkuussa Dimitri Ollikaisen, jonka kanssa hän keskusteli ruokakriisistä.
Syyskaudella Ville Lähde esiintyi Koneen Säätiön uudessa Reviving the Wild -podcastissa. Jussi Ahokas vieraili inderesPodissa ja Neuvottelija-podcastissa sekä Politiikkaradiossa ”Sanna Marinin twiitin” tiimoilta. Karoliina Lummaa esiintyi Untame-podcastissa ja Tere Vadén englanninkielisessä My Energy -podcastissa. Emma Hakala vieraili Ilmastokriisilinjalla.
Muita esiintymisiä
Vuoden aikana BIOS-tutkijat pitivät viitisenkymmentä luentoa tai muuta julkista esiintymistä. Emma Hakala oli tammikuussa UP Livessä: Valtapolitiikkaa öljyn jälkeen | Ulkopolitiikka ja huhtikuussa hän esiintyi IPCC-raportin Suomen julkaisutilaisuudessa. Paavo Järvensivu puhui Tulevaisuuskoulu-webinaarissa. Ville Lähde esiintyi professori emeritus Yrjö Hailan kanssa Nokialla taiteilija Ossi Somman muistoseminaarissa, ja toukokuussa hän ja Tero Toivanen esitelmöivät Politiikan tutkimuksen päivillä ilmastoviivyttelyn retoriikasta. Huhtikuussa Karoliina Lummaa piti keynote-esitelmän Eläintutkimuspäivillä Turussa. Tere Vadén esitti toukokuussa kutsutun luennon Jenassa pidetyssä konferenssissa. Paavo Järvensivu, Tero Toivanen ja Tere Vadén esitelmöivät NESS-konferenssissa Göteborgissa ja sama kolmikko oli äänessä myös YHYS-seminaarissa Tampereella.
Tero Toivanen piti syyskuussa keynote-esitelmät Industrial Relations in Europe -konferenssissa (IREC) sekä Työelämän tutkimuspäivillä. Jussi Ahokas esiintyi Suomen Attacin ja Vasemmistofoorumin tilaisuudessa ”Mitä inflaatiolle pitäisi tehdä?”. Paavo Järvensivu oli asiantuntijana webinaarissa ”Mitä tapahtuu työlle ekokriisin ajassa?”.
Marraskuussa Antti Majava oli mukana Ylen Aurora-tapahtumassa ja Tero Toivanen oli keskustelijana Tiedekulman tilaisuudessa ”Miten käy kapitalismin?”. Ville Lähde piti Keynote-esitelmän seminaarissa ”Kohti vastuullista johtamista”.
Erilaisia mediaesiintymisiä kertyi vuoden varrelta nelisenkymmentä. BIOS-ekonomisti Jussi Ahokas vastasi suuresta osasta, mutta myös muut tutkijamme olivat vahvasti esillä. Mainittakoon Ahokkaan tammikuinen haastattelu Maaseudun tulevaisuudessa ja helmikuinen Rakentajassa. Jussi T. Eronen oli helmikuussa asiantuntijana Helsingin Sanomien IPCC-ennakkojutussa sekä elokuussa kahdessa biodiversiteettikriisiä käsittelevässä jutussa.
Syyskuussa Jussi Ahokas kommentoi Suomen Kuvalehdessä sähkötukia. Tere Vadén puhui Moreenimedian lokakuisessa jutussa kaivosmineraaleista, ja marraskuussa Tero Toivasta haastateltiin Yliopisto-lehden juttuun hyvinvointivaltion tulevaisuudesta.
Lopuksi
Helpoimmin toimintaamme voi alkaneena vuonnakin seurata tilaamalla tämän uutiskirjeen. Sosiaalisessa mediassa tiedotamme myös Facebook-sivullamme, Twitterissä ja Mastodonissa.
Erilaisia tallenteita esiintymisistä löytyy runsaasti kotisivuillemme kerätystä listasta, jossa on eritelty vuosittain videot ja podcastit. Youtube-kanavallamme on kerätty omia videoitamme ja muita esiintymisiämme. Kotisivuilla on myös erikseen luettelo ja linkit julkaisuihin.