Kiireisen ja tuloksekkaan vuoden 2019 jälkeen hengähdimme alkuvuodesta tekemään tulevaisuudensuunnitelmia. Ekologisen jälleenrakennuksen paketti oli saatu menestyksekkäästi maailmalle, ja oli aika pohtia tulevia tekemisiä. Suunnitelmat olivat oivallisia, ja kuten varmaan kaikki muutkin vuoden suunnitelmat, ne lensivät roskiin tai palautettiin piirustuspöydälle.
BIOS-tutkijat etäkokouksessa. Kuva: Paavo Järvensivu.
Vuoden merkkitapaus, Helsinki Biennaali Vallisaaressa, siirtyi tulevaan vuoteen. Vallisaaren “Tutkimusasemaa” varten rakennettu Siirtymäpolitiikan kojelauta kuitenkin päätettiin julkaista jo syksyllä. Julkaisutilaisuus pidettiin HAMissa 15.9., ja kojelauta julkaistiin verkossa suomeksi ja englanniksi 2.12.
Vuoden töitä hallitsivat kannanotot niin koronakriisiin kuin tuleviin elvytystoimiin. Niiden ja pitkäjänteisemmän tutkimustyömme lisäksi suunnittelimme tulevien vuosien tutkimushankkeita, ja poikkeusaikojen keskellä tutkimusyksikössä työskenteli kaksi aikaansaavaa harjoittelijaa, Venla Lankinen ja Johan Wahlsten. Työ WISE-hankkeessa jatkui. Ja heti tammikuussa iloitsimme Tero Toivasen valinnasta Tiede & edistyksen uudeksi päätoimittajaksi!
Kuten kaikissa tutkimushankkeissa, vuotta on vallinnut uusien työtapojen opettelu. Olemme tavanneet koko porukalla kasvokkain harvemmin kuin koskaan, ja kollegiaalinen ikävä on ollut suurta, kuten varmasti kaikilla. Julkisten esiintymisten määrä väheni tietysti myös, vaikka niitäkin kertyi vuoden varrella lopulta yllättävän paljon, pääosin tietysti etänä. Toinen tutkimustyötä laajemminkin luonnehtiva piirre on itseymmärryksen nurinkääntyminen: totutusta turvattomuudesta ja väliaikaisuudesta tulikin suoranaista vakautta. Parin vuoden varmistettu rahoitus on näinä turvattomina aikoina melkoinen etuoikeus. Kiitämme rahoittajiamme Koneen Säätiötä ja Strategisen tutkimuksen neuvostoa tuesta, joka tekee työmme jatkumisen mahdolliseksi.
Koronakriisi
Ensimmäinen puheenvuoromme koronakriisin tiimoilta julkaistiin 12.3. WISE-hankkeen blogissa. Esseessään “Viheliäinen korona ja luova sopeutuminen sosio-ekologisiin murroksiin” Paavo Järvensivu pohti, mitä hankkeen POR-harjoituksista voitaisiin oppia poikkeusaikoina. Tätä seurasi BIOS-blogissa 25.3. julkaistu Ville Lähteen johdolla kirjoitettu artikkeli “Ekologinen jälleenrakennus epävarmassa maailmassa”, jonka englanninkielinen versio “Quick, slow and intertwined crises” päätyi myös uudelleenjulkaisuun yhdysvaltalaisen Food First -järjestön sivuilla 27.4.
Maalis-huhtikuussa tutkijamme käsittelivät kriisiä useissa mediahaastatteluissa. Emma Hakala puhui pandemioiden ja ympäristömuutosten yhteyksistä Ylen haastattelussa 28.3., Paavo Järvensivu puhui vihreästä elvytyksestä Ylen haastattelussa 3.4. Ville Lähde kertoi kriisin vaikutuksesta ruokajärjestelmiin Kauppalehti Optiossa 9.4. ja tiivisti yllä mainitun kirjoituksen ajatuksia Kansan Uutisten haastattelussa 11.4.
Seuraava merkittävä kannanottomme “Koronakriisin taloudellinen hallinta” julkaistiin BIOS-blogissa 6.4. Esitimme kolmevaiheisen mallin koronakriisin kohtaamisessa: välittömistä toimenpiteistä täytyy siirtyä suunnitelmallisesti kohti ekologista jälleenrakennusta. Kirjoituksen ajatuksia sekä kritiikkiämme Vesa Vihriälän selvitysryhmän koostumusta kohteen esiteltiin Kansan Uutisissa.
WISE-hanke julkaisi politiikkasuosituksensa 22.4., harjoittelijamme Venla Lankinen pohti Green Dealin kohtaloa koronakriisin keskellä BIOS-blogikirjoituksessa 5.5., ja Tero Toivanen ruoti ajatusta “paluusta normaaliin” Tiede & edistyksen pääkirjoituksessa 6.5.
BIOS-blogissa pohdittiin Antti Majavan ja Tere Vadénin johdolla energiaelvytystä 11.5., ja 13.5. pureuduimme edellä mainittuun Vihriälän selvitysryhmän lanseeraamaan “kipupakettiin”.
WISE-projektin johtaja Janne Hukkinen ja Paavo Järvensivu muistuttivat ympäristökriisien ja pandemian yhteyksistä sekä vihreän elvytyksen välttämättömyydestä Ylen haastattelussa 21.5. BIOS-blogissa peräänkuulutimme 9.6. tutkimuksen ja päätöksenteon mallien avoimuutta. Tere Vadén kirjoitti Politiikasta.fi-lehdessä öljystä koronakriisin ensikuukausina. Paavo Järvensivu kommentoi Talouselämässä 9.7. koronakriisin vaikutuksia luonnonvarojen kulutukseen ja ympäristöpäästöihin. Ville Lähde porautui 20.7. BIOS-blogissa EVA:n täysin kummalliseen kyselytutkimukseen, joka käsitteli kansalaisten näkemyksiä koronakriisistä. Kansan Uutiset palasi Ville Lähteen kanssa keväisen haastattelun kysymyksiin 30.12.
Valiokuntalausunnot
Koronakriisi sekä kysymykset kriisin torjunnan ja elvytyksen luonteesta olivat vahvasti läsnä myös BIOS-tutkimusyksiköltä pyydetyissä valiokuntalausunnoissa. Maaliskuussa laadimme ympäristövaliokunnalle lausunnon EU:n kestävän kehityksen ohjelmasta. Huhtikuussa lausuimme sekä talousvaliokunnassa että valtionvarainvaliokunnassa julkisen talouden suunnitelmasta vuosille 2021–2024. Joulukuussa lausuimme ympäristövaliokunnalle Valtioneuvoston Agenda 2030 -selonteosta.
Tieteelliset artikkelit
Viime vuonna alkanut luonnonvarojen kulutusta ja “irtikytkennän” (decoupling) käsitettä koskeva työmme sai jatkoa, kun kaksi Tere Vadénin johdolla laadittua englanninkielistä artikkelia saatiin maailmalle. Environmental Politics -lehdessä ilmestynyt “Raising the Bar: on the type, size and timeline of a ‘successful’ decoupling” esitti viimevuotisen suomenkielisen artikkelimme perusväitteet päivitetyssä ja laajennetussa muodossa. Environmental Science & Policy -lehdessä ilmestynyt “Decoupling for ecological sustainability: A categorisation and review for research literature” taas oli perusteellinen katsaus irtikytkentää koskevaan tutkimuskirjallisuuteen. Avasimme syyskuussa myös tutkimusten taustoja avaavan englanninkielisen sivun ja tietopankin. Toimittaja Nafeez Ahmed törmäytti kesäkuisessa Vice-lehden jutussa BIOS-tutkimusta Andrew McAfeen teokseen More From Less.
Emma Hakalalta ilmestyi Kosmopolis-lehden numerossa 3/2020 artikkeli “Turvallistamisen uudet tuulet: Ilmastonmuutos osana Suomen kokonaisturvallisuuden toimintamallia” sekä artikkeli “Environmental security for the promotion of pan-European integration: the OSCE as a ’Europeanising Actor’ in the Balkans.” teoksessa : European Integration Beyond Brussels: Unity in East and West Europe Since 1945.
Karoliina Lummaan johdolla laadittu BIOS-yhteisartikkeli “Humanistinen ympäristötutkimus” ilmestyi Alue ja ympäristö -lehden numerossa 2/2020. Karoliina Lummaa oli myös toimittajana ja kirjoittajana posthumanistista kirjallisuudentutkimusta edustavassa Sotkuiset maailmat -artikkeliantologiassa.
Muita kirjoituksia
Tammikuussa Ville Lähde palasi vanhan teoksensa Niukkuuden maailmassa (2013) teemoihin BIOS-blogiartikkelissa “Luonnonvarojen niukkuus ja runsaus”. Hänen kritiikkikirjoituksensa George Monbiot’n “laboratorioruokaa” koskevia näkemyksiä kohtaan julkaistiin 29.1. Open Democracy -lehdessä.
Jussi T. Eronen kirjoitti 5.3. WISE-hankkeen blogissa sosio-ekologisista systeemeistä ja resilienssistä. Emma Hakala kirjoitti luvun raporttiin “Winds of Change, or More of the Same?”
Toukokuussa BIOS-blogissa julkaistiin harjoittelija Venla Lankisen kirjoitus EU:n kestävän rahoituksen luokittelujärjestelmästä. Ville Lähde kirjoitti ruokajärjestelmien kriisialttiudesta. Karoliina Lummaa osallistui Tiede & edistyksen numerossa 1/2020 käytyyn debattiin posthumanismista, ja toukokuussa hän kirjoitti Turun yliopiston sivuille kestävyyteen pyrkimisestä.
Kesäkuussa Ulkoministeriön Kehitys-lehdessä julkaistiin Ville Lähteen kirjoitus “Vain pehmeät keinot tehoavat väestökehitykseen”. Tere Vadén kirjoitti 17.6. WISE-hankkeen blogissa viheliäisyydestä energiamurroksessa. Emma Hakalan kolumni “Sähköistääkö vesivoima kansalaisyhteiskunnan Balkanilla?” Ilmestyi Idäntutkimuksen numerossa 2/2020.
Lokakuussa Ville Lähde osallistui Agenda 2030 Art -tapahtumaan kirjeenvaihdolla Aura Raulon kanssa. Tero Toivasen kirjoitus “Minä väitän: Työtä ja työllisyyttä on ohjattava ekologisella siirtymäpolitiikalla” ilmestyi 21.10. Maj ja Tor Nesslingin säätiön sivuilla. Paavo Järvensivun essee “Tarina Uudeltamaalta, jossa opittiin puhaltamaan yhteiseen potkuriin” ilmestyi 23.10. Uudenmaan liiton sivuilla. Harjoittelijamme Johan Wahlstenin kirjoitus “To Assemble Society Anew?” vertaili eurooppalaisia ja yhdysvaltalaisia “Green New Deal” -tyyppisiä yhteiskunnallisen muutoksen malleja, mukaan lukien ekologinen jäklleenrakennus, Helsinki Center for Global Political Economy-keskuksen työpaperissa.
Antti Majava ja Tere Vadén kirjoittivat 11.12. Politiikasta.fi-lehdessä biomassojen roolista eri taollisuudenalojen ilmastostrategioissa. Laajempi teollisuudenalojen “tiekarttoja” ruotiva artikkeli julkaistiin 15.12. BIOS-blogissa.
Podcastit ja videot
Kevätpuolella vuotta julkaistiin kolme BIOS-podcastia harjoittelijamme Venla Lankisen juontamana: 10.4. hän keskusteli Ville Lähteen kanssa ekologisesta jälleenrakennuksesta epävarmassa maailmassa, 4.5. Paavo Järvensivun ja Tero Toivasen kanssa koronakriisin taloudellisesta hallinnasta sekä 18.5. Antti Majavan ja Tere Vadénin kanssa energiaelvytyksestä. Paavo Järvensivu ja Tero Toivanen esiintyivät myös 17.4. Kalevi Sorsa -säätiön podcastissa “Yhteiskunnan kriisit ja niihin sopeutuminen”.
Ville Lähde oli asiantuntijavieraana Elokapinan Rethinking-sarjan videohaastattelussa toukokuussa ja ORSI-hankkeen Kristallipallo-podcastissa 16.9. Emma Hakala esiintyi FIIA-podcastissa 7.9. Paavo Järvensivu esiintyi etävieraana 9.9. Tiedekulman Kulutuskulttuuri-tilaisuudessa sekä keskusteli talouden ja ilmastotoimien suhteesta Ilmastoterapia-podcastissa 18.11.
Joulukuussa Tero Toivanen oli vieraana Riku Rantalan ohjelmassa “100 kysymystä ilmastosta” sekä Fridays for Futuren samannimisessä haastattelussa, joka ilmestyi jouluna.
Julkisia esiintymisiä
Esiintymisten määrä luonnollisesti oli edellistä kiireistä ja liikkuvaista vuotta vähäisempi, mutta tutkijamme kerkesivät siltä luennoida ja keskustella niin livenä kuin etäyhteydellä lukuisissa tilaisuuksissa. Tammikuussa Tere Vadén osallistui Tampereella Suuri systeeminsäätöilta -tilaisuuteen. Tero Toivanen keskusteli helmikuussa ekologisesta jälleenrakennuksesta Helsingin seudun ilmastoseminaarissa. Tero Toivanen ja Paavo Järvensivu esiintyivät 27.2. Turun yliopiston kollegiumien Sustainable futures -päivässä. Emma Hakala osallistui 10.6. Ilmastoturvallisuuden työpajaan (VNTEAS).
Syyskuussa Ville Lähde esiintyi Suomenlinnassa Platonin Akatemian tilaisuudessa, Tero Toivanen pohjoismaisten ay-liikkeiden kattojärjestön tilaisuudessa ja Emma Hakala Lappeenrannan rehtoriseminaarissa.
Lokakuussa Emma Hakala ja Ville Lähde luennoivat etänä turkulaisille lukiolaisille opiskelijoiden tuottamassa vierailuhankkeessa. Tero Toivanen esiintyi Paradigman muutos? -tilaisuudessa Tieteiden talolla. Ville Lähde oli Pirkanmaan ruokafoorumin avajaistilaisuuden keynote-puhuja. Tero Toivanen oli keskustelijana työn tulevaisuutta käsittelevässä Ympäristödialogi-tilaisuudessa.
Marraskuussa Ville Lähde oli keynote-puhuja pohjoismaisten kirjastoammattilaisten tilaisuudessa Nordic Annual Libraries: Towards Sustainable Futures, ja hän osallistui Ekosäätiön tilaisuuteen “Ilmastohätätila ja kriisinhallinta” Oodissa.
BIOS tiedotusvälineissä
Yllä mainittujen koronakriisiä koskettavien mediaesiintymisten lisäksi BIOS-tutkijat käsittelivät julkisuudessa laajalti muita aiheita.
Lapin Kansa julkaisi alkuvuodesta moniosaisen lehtijuttujen ja podcastien sarjan, jonka ytimessä oli ekologisen jälleenrakennuksen ajatus. Jälleenrakennus 2.0 -podcastin ensimmäisessä osassa haastateltiin Ville Lähdettä ja Tere Vadénia. Seuraavassa osassa Ville Lähde puhui ruokajärjestelmien muutostarpeesta. Neljännessä osassa Paavo Järvensivu pohti, miten käsitykset luonnonvarojen ja rahan niukkuudesta ovat perustavasti pielessä. Viimeisessä osassa Karoliina Lummaa ja Tere Vadén keskustelivat ekologisen jälleenrakennuksen henkisistä ja kulttuurisista ulottuvuuksista.
Helmikuisessa Ylen jutussa Ville Lähde pohti kaupungin ja maaseudun suhteiden muutosta tulevaisuudessa. Paavo Järvensivu puhui 25.3. Ylen Kulttuuri-ilmasto -ohjelmassa jälkifossiilisen ajan taiteesta.
Maaseudun Tulevaisuus haastatteli Tero Toivasta 12.7. ilmestyneeseen antroposeenia käsittelevään artikkeliin. Suomen Luonnon numerossa 7/2020 ilmestyi laaja artikkeli, jossa Ville Lähde pohti ruoantuotannon tulevaisuutta puutarhassaan. Jussi T. Eronen oli haastateltavana Tekniikka & Talouden juttuun, joka käsitteli ilmastonmuutoksen “keikahduspisteitä”.
Paavo Järvensivu puhui 27.9. Ylen Horisontti-ohjelmassa työn luonteesta. Emma Hakala oli yksi 29.10. Ylen sivuilla ilmestyneen turvallisuusuhkia käsittelevän jutun haastateltavista, ja hän puhui Radio Suomen Päivässä 3.11. ympäristöstä sodan hiljaisena uhrina.
Ville Lähde selitti 27.11. ilmestyneessä Ylioppilaslehdessä bruttokansantuotteen problemaattisuutta polittisesti vaikutusvaltaisena mittarina, ja 12.12. Helsingin Sanomien jutussa hän purki korona-ajan ilmastokeskusteluun liittyviä toistuvia väärinymmärryksiä. Voima-lehden Häiriköiden jutussa häneltä kyseltiin ruokajärjestelmän muutoksista.