Vuonna 2019 julkaisimme ekologisen jälleenrakennuksen aloitteen (suomeksi ja englanniksi), joka jäsentää tutkimusperustaisesti, millainen urakka Suomella on edessään seuraavien 15–30 vuoden aikana, kun se vähentää ilmastopäästöjään radikaalisti ja kääntää luonnonvarojen kulutuksensa laskuun turvaten samalla hyvän elämän mahdollisuudet.

Seuraavana vuonna julkaisimme siirtymäpolitiikan kojelaudan (suomeksi ja englanniksi). Se kokosi yhteen viisi mittaria, joita tarkkailemalla valtionjohto, toimittajat ja kansalaiset voisivat seurata ja ennakoida ekologisen jälleenrakennuksen etenemistä. Kojelauta oli osa Helsinki Biennaalia.

Sittemmin olemme tutkineet innovaatio- ja teollisuuspoliitikan nopeaa kansainvälistä kehitystä. Innovaatio- ja teollisuuspolitiikka luo edellytyksiä talouden määrätietoiseksi suuntaamiseksi ekologisten reunaehtojen ja muiden yhteiskunnallisten tavoitteiden kuten kokonaisturvallisuuden mukaisesti. Innovaatio- ja teollisuuspolitiikan täytyy perustua monialaiseen ja avoimeen tietopohjaan, jota nähdäksemme parhaiten rakentaa tiedevetoinen suunnittelu (ks. oma osio).

Poimintoja teemaan kytkeytyneistä hankkeista:

• Sitran toimeksiannosta laadimme selvityksen seitsemästä tuoreesta reilun ja kestävän talouden aloitteesta: donitsitalous, ekohyvinvointivaltio, ekologinen jälleenrakennus, Euroopan vihreän kehityksen ohjelma, Green New Deal for Europe, hyvinvointitalous ja missiotalous. Kuvasimme, miten aloitteet on otettu vastaan Suomessa ja miten ne vievät talouskeskustelua eteenpäin. Laadimme aiheesta myös jatkokirjoituksen.
• Osallistuimme VN TEAS -selvitykseen missiolähtöisen innovaatiopolitiikan toteuttamismahdollisuuksista Suomessa (FIMO).
• Olimme mukana myös valtion muuttuvaa roolia käsittelevässä VN TEAS -selvityksessä (ECONCHANGE).
• Osallistuimme teollisuuspoliittiseen paneelikeskusteluun Euroopan parlamentissa Brysselissä pidetyssä Beyond Growth -konferenssissa. Lisäksi tutkijamme ovat olleet mukana useissa kansallisen teollisuuspolitiikan toteuttamista tarkastelevissa työryhmissä.

Teollinen kestävyyssiirtymä ja kestävyysmurros laajemmin vaativat uudenlaista tiedontuotantoa ja tilannekuvan jatkuvaa monenkeskistä päivittämistä. Tiedontuotannon on oltava monialaista ja kyettävä huomioimaan teollisen kestävyyssiirtymän yhteydet ilmasto- ja ympäristötavoitteisiin, kansainväliseen kilpailu- ja yhteistyökykyyn, turvallisuuteen ja hyvän ihmiselämän mahdollisuuksiin. Kutsumme tällaista tiedontuotantoa tiedevetoiseksi suunnitteluksi. Tiedevetoisuus viittaa ennen kaikkea siihen, että suunnittelun on asetuttava yksittäisten tahojen intressien yläpuolelle. Tiedevetoisen suunnittelun tehtävänä on tuottaa paras mahdollinen ennakoiva tieto demokraattisen päätöksenteon ja liike-elämässä sektorit ylittävän strategiatyön tueksi.

BIOS on ehdottanut erityisen suunnitteluyksikön perustamista osaksi kansallista tutkimus-, innovaatio- ja teollisuuspoliittista järjestelmää. Sen tuottama tietopohja mahdollistaisi perusteltujen päätösten lisäksi hyvätasoisen julkisen ja tieteellisen debatin. Poliittisista ideoista ja päätöksistä sekä talouden ja yhteiskunnan ottamista suunnista tehtyjen arvioiden on syytä nojata monialaiseen tieteelliseen näkemykseen.

Esittelimme tiedevetoisen suunnittelun ajatusta tiiviisti BIOS-ideapaperissa ja laajemmin tieteellisessä artikkelissa “Teollisen kestävyyssiirtymän tiedevetoinen suunnittelu”. Marras-joulukuussa 2023 pilotoimme suunnittelua Ateneumin taidemuseossa, johon kutsuimme Suomen parhaita asiantuntijoita kahdeksi päiväksi luomaan ajankohtaista tilannekuvaa teollisuuden uudistumisesta Suomessa. Tammikuussa 2024 julkaisimme Ateneum-tilaisuuksien pohjalta tilannekuvapaperin teollisuuden uudistumispoluista. Syyskuussa 2024 julkaisimme tiedevetoista suunnittelua ja pilottitilaisuutta esittelevän 12 min dokumenttivideon, joka on vapaasti katsottavissa Vimeossa.

Vuoden 2025 lopulla siirryimme yhä enemmän tutkimuksesta kohti käytännön toimintaa ja loimme uuden toimintamuodon Industrial Foresight Studio (IFS), suomeksi teollisuuden ennakointistudio. Se pitää yllä jatkuvasti päivittyvää tilannekuvaa teollisuuden uudistumisesta ja luo strategista päätöksentekoa tukevia tulevaisuuspolkuja yhdessä tutkimuksen, teollisuuden, rahoittajien ja julkisten toimijoiden kanssa.

Kun tutkitaan yhteiskuntien ympäristö- ja luonnonvaraongelmia ja luodataan reittiä kestävämpään tulevaisuuteen, on hahmotettava ympäristökysymysten moninaisuus. Esimerkiksi pelkästään ilmastonäkökulmassa pitäytyminen voi tuottaa ongelmallisia johtopäätöksiä suhteessa luonnon monimuotoisuuteen. Tarvitaan laajempaa näkemystä, mutta tätä ei saavuteta millään yhdellä yksiselitteisellä mittarilla. BIOS-työssä kokonaisnäkemystä on luotu sosio-ekologisen aineenvaihdunnan näkökulmasta. Tarkastelemalla niitä aine- ja energiavirtoja, joista yhteiskuntien toiminta on riippuvainen, sekä niiden aikaansaamia saasteiden ja jätteiden virtoja, päästään ongelmien moninaisuuden juurille. BIOS on edistänyt näkökulmaa suomalaisessa ympäristökeskustelussa ja esitellyt sitä laajemmalle yleisölle. Tutkimuskirjallisuudessa keskeinen kontribuutiomme on koskenut “irtikytkennän” (decoupling) kysymystä.

Luonnonvarojen käyttö on välttämätöntä kaikille yhteiskunnille, mutta inhimillisiä tarpeita voidaan tyydyttää ja hyvinvointia saadaan luoduksi radikaalisti erilaisin materiaali- ja energiapanoksin. Tämän laadullisen ulottuvuuden ymmärtäminen on välttämätöntä ekologisessa siirtymässä: se ei ole pelkkää vähentämistä vaan myös toisin tekemistä. Hyvää elämää kaikille on tavoiteltava ekologisissa rajoissa. Pureutumalla tarpeentyydytyksen järjestelmien muuttamiseen voidaan yhdistää luonnonvarojen kulutuksen ja luontokuormituksen vähentäminen hyvinvoinnin turvaamiseen.

Kestävyysmurroksessa yhteiskunnan kaikki sektorit, jokainen tuotanto- ja kulutusjärjestelmä, on muutoksen edessä. BIOS-tutkijat ovat tarkastelleet näitä muutoksia suomalaisessa yhteiskunnassa etenkin metsäteollisuuteen ja energiajärjestelmiin liittyen.

BIOS fasilitoi vuonna 2017 tutkijoiden julkilausuman silloisista biotalous- ja metsänkäyttösuunnitelmista, ja työ tällä saralla on jatkunut koko ajan. Olemme peräänkuuluttaneet kestävämpää metsien käytön ajojärjestystä ja osallistuneet aktiivisesti kriittiseen keskusteluun metsänielujen laskennasta ja Suomen ilmastotavoitteiden saavuttamisesta. Olemme käsitelleet aihetta myös tutkimusartikkeleissa kotimaassa ja kansainvälisesti. Tämän rinnalla tutkijamme ovat tarkastelleet Suomen roolia kansainvälisessä metsäkeskustelussa. Vuosina 2021–2022 toteutettu 12-osainen metsäpodcast toi yhteen poikkeuksellisen laajan joukon aiheen asiantuntijoita keskustelemaan kestävämmästä metsien hoidon ja metsäteollisuuden tulevaisuudesta.

Metsäkysymyksen rinnalla ja usein siihen nivoutuen BIOS on käsitellyt myös suomalaisen energiantuotannon tulevaisuutta. Osallistuimme vuosina 2018–2019 aktiivisesti keskusteluun Helsingin kaukolämmön tulevaisuudesta julkisuudessa ja tutkimuksellisesti. BIOS-tutkijat osallistuivat vuonna 2022 Geologisen tutkimuskeskuksen kanssa raporttiin, jossa tarkasteltiin Suomen dekarbonisaation materiaalivaatimuksia. Tämän pohjalta toteutettiin avoimesti julkaistu energialaskuri. Aiheesta julkaistiin myös tutkimusartikkeli. BIOS osallistui myös aktiivisesti yhteiskunnalliseen keskusteluun energiasiirtymästä Venäjän 2021 käynnistämän hyökkäyssodan myötä.

Monien muiden järjestelmien, kuten vaikkapa liikenne ja kaupungit, suhteen olemme pikemminkin nojanneet näiden alueiden parhaaseen asiantuntemukseen kuin työstäneet niitä aktiivisesti itse.

Elokuussa 2023 BIOS-tutkijana aloittanut Tellervo Ala-Lahti on tuonut tutkimusyksikköön oikeustieteellistä osaamista. Ekologinen jälleenrakennus kohtaa jatkuvasti erilaisia oikeudellisia kysymyksiä, ja niitä on syytä ennakoida osana talouden ja yhteiskunnan ohjausta. Ensimmäinen aihepiiristä julkaistu blogiteksti käsittelee ympäristöluvituksen teollisuuspoliittisia ulottuvuuksia.

Nälän, ruokaturvattomuuden ja ruokajärjestelmien oikeudenmukaisuuskysymysten tutkimus on ollut pitkäkestoinen juonne BIOS-työssä. Julkaistut tieteelliset artikkelit ovat käsitelleet nälän problematiikkaa ja kansainvälisiä ruokakriisejä. Tämän ohella vuosien varrella on julkaistu suuri joukko laajalle yleisölle suunnattuja kirjoituksia, joissa on tartuttu ajankohtaisiin ruokajärjestelmien kysymyksiin, esimerkiksi keskusteluun omavaraisuudesta koronapandemian tai Venäjän hyökkäyssodan synnyttämien kriisien yhteydessä. BIOS on tehnyt yhteistyötä useiden ruokajärjestelmiä tutkivien hankkeiden ja järjestöjen kanssa ja ollut osana mm. Fingon ruokaturvaryhmän toimintaa.

Ekologinen jälleenrakennus edellyttää ja aiheuttaa myös kulttuurista muutosta eli jaettujen merkitysten, arvojen, tapojen ja käytäntöjen muuntumista. Tarkastelemme kulttuurista muutosta kestävyysmurroksen osatekijänä humanistisen ympäristötutkimuksen, kriittisen yhteiskuntateorian ja kestävyystieteen menetelmin. Ajattelemme, että kulttuuriset ilmiöt ovat systeemisissä yhteyksissä paitsi psykologisiin, henkisiin, sosiaalisiin ja poliittisiin tekijöihin myös yhteiskunnalliseen aineenvaihduntaan, ympäristömuutoksiin ja ei-inhimillisiin olentoihin.

Kulttuurinen muutos on laaja kokonaisuus, jota tutkimme ja edistämme taiteen, journalismin sekä opetuksen ja kasvatuksen alueilla. Ihmisten luontosuhteisiin ja ympäristökysymyksiin syventyvän taiteentutkimuksen ohella olemme tehneet yhteistyötä muun muassa tiedekeskus Heurekan, Helsinki Biennaalin, Ateneumin taidemuseon ja useiden muiden kuraattoreiden ja taiteilijoiden kanssa (esim. Agenda – Art 2030). Ympäristö- ja talousjournalismin kysymyksiä olemme käsitelleet lukuisissa toimittajatapaamisissa sekä yhteistyössä Hanna Nikkasen johtaman Hyvän sään aikana -hankkeen kanssa. Opetuksen ja kasvatuksen alalla BIOS on tuottanut sisältöjä muun muassa Lasten ja nuorten säätiön Tulevaisuuskoulun kehittämään rehtoreille suunnattuun ekologisen jälleenrakennuksen valmennusohjelmaan. Olemme myös osaltamme edistäneet opetus-, kasvatus- ja sivistyskysymysten parissa työskentelevien asiantuntijoiden verkostoitumista.

Tarkastelemme kulttuurista muutosta myös kriittisemmällä otteella, tutkimalla esimerkiksi kulttuurin käsitteen käyttöä eri yhteyksissä. Mitä pidemmälle kestävyysmurroksen toteuttamisessa on pyritty etenemään, sitä selvemmäksi on myös käynyt, että vaadittavat toimet nostattavat myös monenlaista yhteiskunnallista, kulttuurista, poliittista ja taloudellista vastustusta. BIOS-työn eräänä juonteena on ollut tutkia ja tuoda esille tällaisia ilmastopolitiikan ja kestävyyssiirtymän julkisia vastustamisen, hämärtämisen, viivyttämisen ja estämisen muotoja. Näiden muotojen tunnistaminen on erityisen tärkeää tilanteessa, jossa yhteiskunnallisia muutoksia pitäisi tehdä nopeasti ja samalla oikeudenmukaisesti, mutta myös siksi, että kestävyystoimia epäileviä puheenvuoroja valjastetaan entistä useammin myös ihmisryhmiä vastakkainasettelevien tai autoritääristen ideologioiden tueksi. Tällä saralla BIOS:n toiminta tähtää oikeudenmukaista kestävyyssiirtymää parhaiten edistävän ilmasto- ja kestävyysasiantuntijan kehittämiseen ja sen tutkimiseen. Työn tuloksena syntyy sekä tutkimusartikkeleita kestävyyssiirtymää estävistä diskursseista ja toimista että puheenvuoroja asiantuntijavaikuttamisen tulevaisuudesta.

BIOS on alusta asti kartoittanut turvallisuussektorin globaaleja ympäristöriskejä koskevaa asiantuntemusta. Kehitämme eri yhteistyötahojen kanssa välineitä riskien kokonaisvaltaisen analyysin ja hallinnan tarpeisiin. Yksi BIOS:n lähtösykäyksistä oli Sitran Uusi turvallisuus -foorumi, joka toi yhteen turvallisuuden, luonnontieteiden ja monien muiden alojen asiantuntijoita.

Vuosina 2018–2023 BIOS oli osa Strategisen tutkimuksen neuvoston (STN) rahoittamaa WISE-konsortiota (Creative Adaptation to Wicked Socio-Environmental Disruptions). Konsortion työpakettien johtajat olivat Janne I. Hukkinen (Helsingin yliopisto, konsortion johtaja), Turo-Kimmo Lehtonen (Tampereen yliopisto, konsortion varajohtaja), Sakari Kuikka (Helsingin yliopisto), Peter Lund (Aalto-yliopisto), Markku Wilenius (Turun yliopisto) ja Paavo Järvensivu (BIOS-tutkimusyksikkö, konsortion vuorovaikutusvastaava).

WISE:n tavoitteena oli parantaa 1) viheliäisiä sosio-ekologisia murroksia koskevaa päätöksentekoa ja 2) Suomen sietokykyä ja sopeutumista murroksiin. WISE kehitti ja testasi uutta integroitua politiikkamekanismia, politiikkapäämajaa (Policy Operations Room, POR), erityisesti kaupunkien johdon tasolla. Politiikkapäämaja on strategisen kriisinhallinnan mahdollistava päätöksentekoalusta, joka tuo yhteen päättäjät ja asiantuntijat ja auttaa heitä ylittämään toimialarajat, tunnistamaan vaihtoehtoisia tulevaisuuksia, koettelemaan erilaisia ongelmankehystyksiä ja ratkaisumalleja sekä madaltamaan osallistujien henkilökohtaisia puolustusmekanismeja. Toistuvasti käytettynä politiikkapäämajojen kaltaiset alustat ylläpitävät ja päivittävät strategista tilannekuvaa eri toimijoiden kesken.

BIOS:n johdolla WISE kehitti myös internet-pohjaisen yhteistyöalustan suomalaisten kuntien päättäjille ja asiantuntijoille. Tulevaisuuden tilannehuone on työpajamuotoinen harjoitus, jossa osallistujat ylittävät tavanomaiset tehtävänkuvansa ja rakentavat kokonaiskuvaa kuntansa tulevaisuudesta ympäristö- ja taloustekijät yhdistäen. Harjoitus on edelleen maksuttomasti ja vapaasti kuntien käytettävissä.

Yhteistyö Ylen kanssa uudenlaisen ympäristöjournalismin kehittämiseksi oli BIOS-tutkimusyksikön pilottiprojekti, joka sai rahoituksen tutkijoiden ja toimittajien välistä yhteistyötä tukevasta Koneen Säätiön Jakautuuko Suomi -hausta. Ensimmäisessä vaiheessa syksystä 2015 lähtien tapasimme toimittajatiimiä säännöllisesti, tuotimme laajoja taustaraportteja väestönkasvun, ruoantuotannon, vesikriisien ja talouden kaltaisista teemoista sekä järjestimme toimittajille koulutuspäivän. Taustoituksen pohjalta ilmestyi artikkeleita muun muassa ympäristöpakolaisuudesta, maaperän hiilivarastoista ja metsien hiilinieluista.

Yhteistyöprojektin tärkein tulos oli monimediallinen ”Tehtävänä tulevaisuus” -kokonaisuus, joka ilmestyi syksyn 2017 mittaan. Suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuutta käsittelevä keskustelujen, kuunnelmien, haastatteluiden ja uutisjuttujen kokoelma toteutettiin yhteistyössä BIOS-tutkimusyksikön sekä Ylen yhteiskuntatoimituksen ja draamatoimituksen kesken. Kaikki projektissa tuotetut sisällöt eivät ole enää saatavilla, mutta Jari Hanskan luotsaama podcast-sarja Tulevaisuus hanskassa on yhä kuunneltavissa ja siihen liittyvät videot katsottavissa. Projekti päättyi vuoden 2017 lopussa.