Järvensivu, P., Toivanen, T., Vadén, T., Lähde, V., Majava, A., Ahokas, J., Hakala, E., & Eronen, J. T.
PODCAST-SARJA
12 käsitettä maailmasta
Filosofit Ville Lähde ja Tere Vadén keskustelevat ydinkäsitteistä ja -teemoista, joiden varaan BIOS-tutkimusyksikön työ rakentuu. Kun ekologiset kriisit etenevät ja nivoutuvat moninaisiin yhteiskunnallisiin ja kulttuurisiin kysymyksiin, ajattelun on seurattava perässä. KUUNTELE
Tilaa BIOS-uutiskirje!
Uutiskirjeemme tarttuu ajankohtaisiin aiheisiin ja tiivistää tärkeimmät tutkimuslöydökset maailmalta. Pysyt myös kärryillä BIOS-tutkijoiden tekemisistä. Tilaa uutiskirje sähköpostiisi tästä!
Ekologinen jälleenrakennus
Suomalaisen yhteiskunnan on uudistettava energian, liikenteen, asumisen ja ruoan infrastruktuurit ja käytännöt hallitusti, jotta voimme luopua fossiilisten polttoaineiden ja muiden luonnonvarojen liikakäytöstä. Perehdy ekologisen jälleenrakennuksen ohjelmaamme sivustolla eko.bios.fi.
BIOS-TUTKIJAT ESIINTYVÄT
Podcastit ja videot
BIOS on vuosien mittaan julkaissut kasvavan joukon podcasteja ja videoita. Lisäksi tutkijamme ovat vierailleet lukuisten muiden toimijoiden ääni- ja kuvanauhoilla. Valitse listalta, kuuntele ja katso.
Assessment of the scope of tasks to completely phase out fossil fuels in Finland
Geological Survey of Finland. KTR Circular Economy Solutions. Report No. 18/2022
Simon P. Michaux, Tere Vadén, Jussi T. Eronen, Janne M. Korhonen
17.1.2024
Suomen teollisuuden uudistumispolut – ajankohtainen tilannekuva sähköstä ja metsästä Suomen teollisuus on uudistettava ennakoivasti kansainväliselle huipulle, jotta voimme toteuttaa yhteiskunnan laajan kestävyysmurroksen ja jotta Suomessa on jatkossakin edellytyksiä kannattavalle teolliselle liiketoiminnalle.
PDF
Info
Mikä BIOS on?
Yhteiskuntien materiaaliset reunaehdot ovat nousseet ilmastonmuutoksen ja muiden ympäristöongelmien sekä geopoliittisten jännitteiden takia ydinkysymykseksi. On ymmärrettävä yhä tiheämmin yhteenkietoutuneita ekosysteemejä ja kulttuureja. Tiedollinen ja kokemuksellinen haaste on valtava, kun kehitetään energiantuotannon, ruoantuotannon, asumisen ja liikkumisen infrastruktuuria ja käytäntöjä vuosikymmeniksi eteenpäin.
Kansalaisten ja päättäjien lisäksi myös tieteentekijöiden on ollut vaikeaa muodostaa kokonaiskuvaa keskeisistä ympäristö- ja resurssitekijöistä ja niiden kulttuurisista, taloudellisista ja poliittisista vaikutuksista. Näihin kysymyksiin voidaan vastata vain yksittäiset tieteenalat ylittäen.
BIOS-tutkimusyksikkö ennakoi yhteiskuntaa syvästi koskettavia sosio-ekologisia muutoksia monitieteisesti, yhteisen pöydän ääressä. Tutkimuksen lisäksi varaamme paljon aikaa tiedon ymmärrettäväksi tekemiseen. BIOS on vakiinnuttanut asemansa tahona, joka kantaa tutkittua tietoa ja näkemyksiä sosio-ekologisista kehityspoluista kvartaalien ja vaalikausien yli.
BIOS perustettiin vuonna 2015. Toimintaa on alusta asti rahoittanut Koneen Säätiö. Lisäksi olemme saaneet projektikohtaisia rahoituksia monista eri lähteistä. Vuosina 2018–2023 BIOS oli osa Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamaa WISE-tutkimuskonsortiota.
Yksikön tutkijat ovat vuosien ajan luoneet työkaluja poikkitieteelliseen ja -taiteelliseen yhteistyöhön ja vieneet ympäristötietoa yhteiskunnan eri alueiden käyttöön. Suomalaisen tiedeyhteisön lisäksi teemme tutkimusyhteistyötä kansainvälisten tutkimuslaitosten kanssa.
Tellervo Ala-Lahti, OTM, väitöskirjatutkija Ympäristöoikeus
Vuosina 2021–23 Tellervo Ala-Lahti työskenteli tutkijana monitieteisessä CEIWA-hankkeessa (Circular Economy of Waters in Industrial Processes). Parhaillaan Ala-Lahti valmistelee Helsingin yliopistoon väitöskirjaa, joka tarkastelee Euroopan unionin ympäristölainsäädännön ja innovaatiopolitiikan suhdetta toisiinsa. Tutkimuksessaan Ala-Lahti keskittyy erityisesti disruptiivisiin ja ekologisiin teknologioihin ja oikeudellisiin innovaatioihin, varovaisuusperiaatteeseen sekä sen suhteeseen (tekno)tieteeseen EU:n saastuttavimmilla teollisuudenaloilla. Jäsenvaltiotasoista sääntelyä tarkastellessaan Ala-Lahti keskittyy erityisesti Suomen sääntelyratkaisuihin ja tuomioistuinkäytäntöön.
Jussi Ahokas, YTM, ekonomisti, väitöskirjatutkija Poliittinen talous
Jussi Ahokas on BIOS-ekonomisti ja tekee väitöskirjaa Itä-Suomen yliopistoon. Hän siirtyi BIOS:iin vuoden 2022 alussa SOSTE:n pääekonomistin paikalta. Ahokas on yhteiskuntatieteiden maisteri (kansantaloustiede), joka on aiemmin toiminut tutkijana muun muassa Valtion talouden tutkimuskeskuksessa. Hänen tutkimuskohteinaan ovat olleet muun muassa Suomen talouden rakenne sekä suomalainen talouspolitiikka.
jussi.ahokas@bios.fi, 044-9481484
Jussi T. Eronen, FT, dosentti Ekosysteemit ja ilmasto
Jussi T. Eronen on erikoistunut ekosysteemien ja ilmaston tutkimukseen. Hän on tutkinut menneisyyden olosuhteita, nykyhetkeä, ja myös tulevaisuuden skenaarioita erityisesti maaekosysteemien ja ilmaston osalta. Eronen pitää tutkimusyksikön ajan tasalla luonnontieteen tuoreimmasta tutkimuksesta. Kesäkuusta 2018 alkaen hän toimii kestävyystieteen apulaisprofessorina Helsingin yliopiston kestävyystieteiden instituutissa (HELSUS) ja osallistuu tutkimusyksikön toimintaan tapauskohtaisesti.
Emma Hakala, VTT Ympäristöturvallisuus
Emma Hakala käsitteli poliittisen historian väitöskirjassaan ympäristöturvallisuuden käsitettä ja kansainvälisten järjestöjen roolia sen edistäjinä Länsi-Balkanilla 1990-luvun konfliktien jälkeen. Hän on perehtynyt turvallistamisteoriaan ja tarkastelee sen avulla, miten ja millaisin seurauksin ympäristö ja ilmastonmuutos on yhdistetty turvallisuuskeskusteluun. Hakala on aikaisemmin työskennellyt ympäristöyhteistyön parissa muun muassa YK:lla. Tällä hetkellä hän tekee tutkimusta Ulkopoliittisessa instituutissa.
Paavo Järvensivu, KTT Talous, ympäristö ja kulttuuri
Paavo Järvensivu tutki 2010 valmistuneessa väitöskirjassaan, miten vakiintuneet ajattelu- ja toimintatavat ohjaavat organisaation strategiatyötä. Sen jälkeen hän on tutkinut talouden, ympäristön ja kulttuurin suhteita eri näkökulmista. Järvensivu on kehittänyt taiteen ja tieteen yhteistyömuotoja Mustarinda-seurassa ja kirjoittanut poliittisen talouden tutkimuksen, ympäristötutkimuksen ja kulttuurintutkimuksen näkemyksiä syntetisoivan tietokirjan Rajattomasti rahaa niukkuudessa (Like). Tutkimusyksikössä Järvensivu tutkii ekologisen jälleenrakennuksen poliittista taloutta ja kulttuuria. Viime aikoina hän on keskittynyt innovaatio- ja teollisuuspolitiikan sekä tiedevetoisen suunnittelun ideoihin ja käytäntöihin.
paavo.jarvensivu@bios.fi, 040-7378485
Karoliina Lummaa, FT, dosentti Ekokriittinen kirjallisuudentutkimus
Karoliina Lummaa on erikoistunut humanistiseen ympäristötutkimukseen ja kehittänyt monitieteisen ympäristötutkimuksen menetelmiä yhteistoimittamissaan kirjoissa Monitieteinen ympäristötutkimus (Gaudeamus) ja Posthumanismi (Eetos). Näiden menetelmien avulla tutkimusyksikössä tutkitaan, miten media, taide ja populaarikulttuuri ilmentävät ja muokkaavat ympäristökäsityksiä.
Ville Lähde, FT Ympäristöfilosofia ja -politiikka
Ville Lähde on toiminut ympäristöfilosofian ja ympäristöpolitiikan tutkijana ja osallistunut useiden alan teosten kirjoittamiseen. Hän on ollut niin & näin -lehden toimittaja vuosituhannen alusta lähtien (päätoimittaja vuosina 2011–2012). Tietokirjoissaan Niukkuuden maailmassa (niin & näin, http://www.villelahde.fi/niukkuuden-maailmassa/) ja Paljon liikkuvia osia (Savukeidas, http://www.villelahde.fi/paljon-liikkuvia-osia/) hän on luonut ajattelun työkaluja monimutkaisten, ympäristöön ja politiikkaan liittyvien ilmiöiden tarkasteluun. Tutkimusyksikössä hän on yleistajuistanut ja syntetisoinut luonnontieteellistä ja yhteiskuntatieteellistä tutkimusta.
Antti Majava, KuM, tohtorikandidaatti Kuvataide, monitieteinen ympäristötutkimus
Antti Majava on työskentelyssään tuonut pitkäjänteisesti yhteen tieteen, taiteen ja muiden alojen osaajia ja näkökulmia. Hän on Mustarinda-seuran perustajajäsen ja sen kautta luonut alustan materiaaliset reunaehdot huomioivien taiteellisten ja arkisten käytäntöjen kokeilulle ja vakiinnuttamiselle. Sosioekologisia menetelmiä hyödyntävässä väitöskirjatyössään hän tutkii luonnon, yhteiskunnan ja tieteen vaikutusta taideilmiöiden kehittymisessä ja vastaavasti taiteen roolia sosioekologisissa ja tieteellisissä murroksissa. Tutkimusyksikössä hän on käsitellyt erityisesti metsiä ja biotaloutta sekä kehittänyt yhteistyömuotoja median ja taiteen edustajien kanssa. Antin tekstejä on julkaistu niin tieteellisissä kuin populaarijulkaisuissakin, ja kirjoittamisen rinnalla hän jatkaa myös visuaalista taiteellista työskentelyä.
Tero Toivanen, VTT Poliittinen talous ja historia
Tero Toivanen on tutkinut poliittista taloutta ja taloushistoriaa sekä kehittänyt yhteiskuntatieteellisiä menetelmiä materiaalisen maailman analysoimiseksi ja kuvaamiseksi. Hän on tutkimuksen lisäksi toiminut pitkään opetustehtävissä esimerkiksi historian didaktikkona ja koulutusasiantuntijana. Tutkimusyksikössä hän on kytkenyt ajankohtaiset ympäristöilmiöt historiallisiin talouden ja politiikan kehityskaariin.
Tere Vadén, FT, dosentti Energia ja filosofia
Tere Vadén on filosofina tarkastellut politiikan ja kulttuurin materiaalisia ja henkisiä edellytyksiä, erityisesti energian kokemuksellisia ulottuvuuksia. Lisäksi hän on perehtynyt digitaalisen maailman potentiaalisiin kehityspolkuihin. Tutkimusyksikössä hän aloitti täyspäiväisen toiminnan 2018.
Projektit
Jatkuvaluonteinen perustehtävämme on syntetisoida tuoreinta tutkimustietoa globaaleista ympäristö- ja resurssipaineista ja ennakoida niiden vaikutuksia suomalaiseen yhteiskuntaan.
Peräänkuulutamme suomalaisen yhteiskunnan ekologista siirtymää paitsi ilmastonmuutoksen hillinnän myös muiden ympäristökysymysten näkökulmasta. Korostamme siirtymän oikeudenmukaisuutta ja tarvetta kokoavalle kansalliselle näkymälle, ekologiselle jälleenrakennukselle. Samalla kehitämme työkaluja hitaiden ja nopeiden kriisien strategiseen hallintaan, sillä ekologista jälleenrakennusta joudutaan edistämään monikriisin aikakaudella.
Tämä työ tuottaa tieteellisiä artikkeleita, julkisia raportteja, tutkimusperustaisia aloitteita sekä soveltavaa tietoa yksityisten ja julkisten organisaatioiden käyttöön. Pyrimme myös jatkuvasti avaamaan perustavia ilmiöitä ja käsitteitä yleistajuisesti muun muassa blogiteksteissä, podcasteissa ja luennoissa. Tutkijamme ovat aktiivisessa yhteydessä virkamiehiin, poliitikkoihin, teollisuuden edustajiin, toimittajiin, taiteilijoihin ja kansalaisaktiiveihin.
Alla voi perehtyä meneillään oleviin tutkimuskokonaisuuksiin ja poimintoihin menneistä projekteista.
Ekologista jälleenrakennusta edistävä innovaatio- ja teollisuuspolitiikka
Vuonna 2019 julkaisimme ekologisen jälleenrakennuksen aloitteen (suomeksi ja englanniksi), joka jäsentää tutkimusperustaisesti, millainen urakka Suomella on edessään seuraavien 15–30 vuoden aikana, kun se vähentää ilmastopäästöjään radikaalisti ja kääntää luonnonvarojen kulutuksensa laskuun turvaten samalla hyvän elämän mahdollisuudet.
Seuraavana vuonna julkaisimme siirtymäpolitiikan kojelaudan (suomeksi ja englanniksi). Se kokosi yhteen viisi mittaria, joita tarkkailemalla valtionjohto, toimittajat ja kansalaiset voisivat seurata ja ennakoida ekologisen jälleenrakennuksen etenemistä. Kojelauta oli osa Helsinki Biennaalia.
Sittemmin olemme tutkineet innovaatio- ja teollisuuspoliitikan nopeaa kansainvälistä kehitystä. Innovaatio- ja teollisuuspolitiikka luo edellytyksiä talouden määrätietoiseksi suuntaamiseksi ekologisten reunaehtojen ja muiden yhteiskunnallisten tavoitteiden kuten kokonaisturvallisuuden mukaisesti. Innovaatio- ja teollisuuspolitiikan täytyy perustua monialaiseen ja avoimeen tietopohjaan, jota nähdäksemme parhaiten rakentaa tiedevetoinen suunnittelu (ks. oma osio).
Poimintoja teemaan kytkeytyneistä hankkeista:
- Sitran toimeksiannosta laadimme selvityksen seitsemästä tuoreesta reilun ja kestävän talouden aloitteesta: donitsitalous, ekohyvinvointivaltio, ekologinen jälleenrakennus, Euroopan vihreän kehityksen ohjelma, Green New Deal for Europe, hyvinvointitalous ja missiotalous. Kuvasimme, miten aloitteet on otettu vastaan Suomessa ja miten ne vievät talouskeskustelua eteenpäin. Laadimme aiheesta myös jatkokirjoituksen.
- Osallistuimme VN TEAS -selvitykseen missiolähtöisen innovaatiopolitiikan toteuttamismahdollisuuksista Suomessa (FIMO).
- Olimme mukana myös valtion muuttuvaa roolia käsittelevässä VN TEAS -selvityksessä (ECONCHANGE).
- Osallistuimme teollisuuspoliittiseen paneelikeskusteluun Euroopan parlamentissa Brysselissä pidetyssä Beyond Growth -konferenssissa. Lisäksi tutkijamme ovat olleet mukana useissa kansallisen teollisuuspolitiikan toteuttamista tarkastelevissa työryhmissä.
Tiedevetoinen suunnittelu
Teollinen kestävyyssiirtymä ja kestävyysmurros laajemmin vaativat uudenlaista tiedontuotantoa ja tilannekuvan jatkuvaa monenkeskistä päivittämistä. Tiedontuotannon on oltava monialaista ja kyettävä huomioimaan teollisen kestävyyssiirtymän yhteydet ilmasto- ja ympäristötavoitteisiin, kansainväliseen kilpailu- ja yhteistyökykyyn, turvallisuuteen ja hyvän ihmiselämän mahdollisuuksiin. Kutsumme tällaista tiedontuotantoa tiedevetoiseksi suunnitteluksi. Tiedevetoisuus viittaa ennen kaikkea siihen, että suunnittelun on asetuttava yksittäisten tahojen intressien yläpuolelle. Tiedevetoisen suunnittelun tehtävänä on tuottaa paras mahdollinen ennakoiva tieto demokraattisen päätöksenteon ja liike-elämässä sektorit ylittävän strategiatyön tueksi.
BIOS on ehdottanut erityisen suunnitteluyksikön perustamista osaksi kansallista tutkimus-, innovaatio- ja teollisuuspoliittista järjestelmää. Sen tuottama tietopohja mahdollistaisi perusteltujen päätösten lisäksi hyvätasoisen julkisen ja tieteellisen debatin. Poliittisista ideoista ja päätöksistä sekä talouden ja yhteiskunnan ottamista suunnista tehtyjen arvioiden on syytä nojata monialaiseen tieteelliseen näkemykseen.
Esittelimme tiedevetoisen suunnittelun ajatusta tiiviisti BIOS-ideapaperissa ja laajemmin tieteellisessä artikkelissa “Teollisen kestävyyssiirtymän tiedevetoinen suunnittelu”. Marras-joulukuussa 2023 pilotoimme suunnittelua Ateneumin taidemuseossa, johon kutsuimme Suomen parhaita asiantuntijoita kahdeksi päiväksi luomaan ajankohtaista tilannekuvaa teollisuuden uudistumisesta Suomessa. Tammikuussa 2024 julkaisimme Ateneum-tilaisuuksien pohjalta tilannekuvapaperin teollisuuden uudistumispoluista.
Yhteiskunnallisen aineenvaihdunnan peruskysymykset
Kun tutkitaan yhteiskuntien ympäristö- ja luonnonvaraongelmia ja luodataan reittiä kestävämpään tulevaisuuteen, on hahmotettava ympäristökysymysten moninaisuus. Esimerkiksi pelkästään ilmastonäkökulmassa pitäytyminen voi tuottaa ongelmallisia johtopäätöksiä suhteessa luonnon monimuotoisuuteen. Tarvitaan laajempaa näkemystä, mutta tätä ei saavuteta millään yhdellä yksiselitteisellä mittarilla. BIOS-työssä kokonaisnäkemystä on luotu sosio-ekologisen aineenvaihdunnan näkökulmasta. Tarkastelemalla niitä aine- ja energiavirtoja, joista yhteiskuntien toiminta on riippuvainen, sekä niiden aikaansaamia saasteiden ja jätteiden virtoja, päästään ongelmien moninaisuuden juurille. BIOS on edistänyt näkökulmaa suomalaisessa ympäristökeskustelussa ja esitellyt sitä laajemmalle yleisölle. Tutkimuskirjallisuudessa keskeinen kontribuutiomme on koskenut “irtikytkennän” (decoupling) kysymystä.
Luonnonvarojen käyttö on välttämätöntä kaikille yhteiskunnille, mutta inhimillisiä tarpeita voidaan tyydyttää ja hyvinvointia saadaan luoduksi radikaalisti erilaisin materiaali- ja energiapanoksin. Tämän laadullisen ulottuvuuden ymmärtäminen on välttämätöntä ekologisessa siirtymässä: se ei ole pelkkää vähentämistä vaan myös toisin tekemistä. Hyvää elämää kaikille on tavoiteltava ekologisissa rajoissa. Pureutumalla tarpeentyydytyksen järjestelmien muuttamiseen voidaan yhdistää luonnonvarojen kulutuksen ja luontokuormituksen vähentäminen hyvinvoinnin turvaamiseen.
Tuotanto- ja kulutusjärjestelmien tulevaisuuspolut
Kestävyysmurroksessa yhteiskunnan kaikki sektorit, jokainen tuotanto- ja kulutusjärjestelmä, on muutoksen edessä. BIOS-tutkijat ovat tarkastelleet näitä muutoksia suomalaisessa yhteiskunnassa etenkin metsäteollisuuteen ja energiajärjestelmiin liittyen.
BIOS fasilitoi vuonna 2017 tutkijoiden julkilausuman silloisista biotalous- ja metsänkäyttösuunnitelmista, ja työ tällä saralla on jatkunut koko ajan. Olemme peräänkuuluttaneet kestävämpää metsien käytön ajojärjestystä ja osallistuneet aktiivisesti kriittiseen keskusteluun metsänielujen laskennasta ja Suomen ilmastotavoitteiden saavuttamisesta. Olemme käsitelleet aihetta myös tutkimusartikkeleissa kotimaassa ja kansainvälisesti. Tämän rinnalla tutkijamme ovat tarkastelleet Suomen roolia kansainvälisessä metsäkeskustelussa. Vuosina 2021–2022 toteutettu 12-osainen metsäpodcast toi yhteen poikkeuksellisen laajan joukon aiheen asiantuntijoita keskustelemaan kestävämmästä metsien hoidon ja metsäteollisuuden tulevaisuudesta.
Metsäkysymyksen rinnalla ja usein siihen nivoutuen BIOS on käsitellyt myös suomalaisen energiantuotannon tulevaisuutta. Osallistuimme vuosina 2018–2019 aktiivisesti keskusteluun Helsingin kaukolämmön tulevaisuudesta julkisuudessa ja tutkimuksellisesti. BIOS-tutkijat osallistuivat vuonna 2022 Geologisen tutkimuskeskuksen kanssa raporttiin, jossa tarkasteltiin Suomen dekarbonisaation materiaalivaatimuksia. Tämän pohjalta toteutettiin avoimesti julkaistu energialaskuri. Aiheesta julkaistiin myös tutkimusartikkeli. BIOS osallistui myös aktiivisesti yhteiskunnalliseen keskusteluun energiasiirtymästä Venäjän 2021 käynnistämän hyökkäyssodan myötä.
Monien muiden järjestelmien, kuten vaikkapa liikenne ja kaupungit, suhteen olemme pikemminkin nojanneet näiden alueiden parhaaseen asiantuntemukseen kuin työstäneet niitä aktiivisesti itse.
Laki ja oikeus kestävyysmurroksessa
Elokuussa 2023 BIOS-tutkijana aloittanut Tellervo Ala-Lahti on tuonut tutkimusyksikköön oikeustieteellistä osaamista. Ekologinen jälleenrakennus kohtaa jatkuvasti erilaisia oikeudellisia kysymyksiä, ja niitä on syytä ennakoida osana talouden ja yhteiskunnan ohjausta. Ensimmäinen aihepiiristä julkaistu blogiteksti käsittelee ympäristöluvituksen teollisuuspoliittisia ulottuvuuksia.
Globaalit ruokajärjestelmät
Nälän, ruokaturvattomuuden ja ruokajärjestelmien oikeudenmukaisuuskysymysten tutkimus on ollut pitkäkestoinen juonne BIOS-työssä. Julkaistut tieteelliset artikkelit ovat käsitelleet nälän problematiikkaa ja kansainvälisiä ruokakriisejä. Tämän ohella vuosien varrella on julkaistu suuri joukko laajalle yleisölle suunnattuja kirjoituksia, joissa on tartuttu ajankohtaisiin ruokajärjestelmien kysymyksiin, esimerkiksi keskusteluun omavaraisuudesta koronapandemian tai Venäjän hyökkäyssodan synnyttämien kriisien yhteydessä. BIOS on tehnyt yhteistyötä useiden ruokajärjestelmiä tutkivien hankkeiden ja järjestöjen kanssa ja ollut osana mm. Fingon ruokaturvaryhmän toimintaa.
Kulttuurinen muutos
Ekologinen jälleenrakennus edellyttää ja aiheuttaa myös kulttuurista muutosta eli jaettujen merkitysten, arvojen, tapojen ja käytäntöjen muuntumista. Tarkastelemme kulttuurista muutosta kestävyysmurroksen osatekijänä humanistisen ympäristötutkimuksen, kriittisen yhteiskuntateorian ja kestävyystieteen menetelmin. Ajattelemme, että kulttuuriset ilmiöt ovat systeemisissä yhteyksissä paitsi psykologisiin, henkisiin, sosiaalisiin ja poliittisiin tekijöihin myös yhteiskunnalliseen aineenvaihduntaan, ympäristömuutoksiin ja ei-inhimillisiin olentoihin.
Kulttuurinen muutos on laaja kokonaisuus, jota tutkimme ja edistämme taiteen, journalismin sekä opetuksen ja kasvatuksen alueilla. Ihmisten luontosuhteisiin ja ympäristökysymyksiin syventyvän taiteentutkimuksen ohella olemme tehneet yhteistyötä muun muassa tiedekeskus Heurekan, Helsinki Biennaalin, Ateneumin taidemuseon ja useiden muiden kuraattoreiden ja taiteilijoiden kanssa (esim. Agenda – Art 2030). Ympäristö- ja talousjournalismin kysymyksiä olemme käsitelleet lukuisissa toimittajatapaamisissa sekä yhteistyössä Hanna Nikkasen johtaman Hyvän sään aikana -hankkeen kanssa. Opetuksen ja kasvatuksen alalla BIOS on tuottanut sisältöjä muun muassa Lasten ja nuorten säätiön Tulevaisuuskoulun kehittämään rehtoreille suunnattuun ekologisen jälleenrakennuksen valmennusohjelmaan. Olemme myös osaltamme edistäneet opetus-, kasvatus- ja sivistyskysymysten parissa työskentelevien asiantuntijoiden verkostoitumista.
Tarkastelemme kulttuurista muutosta myös kriittisemmällä otteella, tutkimalla esimerkiksi kulttuurin käsitteen käyttöä eri yhteyksissä. Mitä pidemmälle kestävyysmurroksen toteuttamisessa on pyritty etenemään, sitä selvemmäksi on myös käynyt, että vaadittavat toimet nostattavat myös monenlaista yhteiskunnallista, kulttuurista, poliittista ja taloudellista vastustusta. BIOS-työn eräänä juonteena on ollut tutkia ja tuoda esille tällaisia ilmastopolitiikan ja kestävyyssiirtymän julkisia vastustamisen, hämärtämisen, viivyttämisen ja estämisen muotoja. Näiden muotojen tunnistaminen on erityisen tärkeää tilanteessa, jossa yhteiskunnallisia muutoksia pitäisi tehdä nopeasti ja samalla oikeudenmukaisesti, mutta myös siksi, että kestävyystoimia epäileviä puheenvuoroja valjastetaan entistä useammin myös ihmisryhmiä vastakkainasettelevien tai autoritääristen ideologioiden tueksi. Tällä saralla BIOS:n toiminta tähtää oikeudenmukaista kestävyyssiirtymää parhaiten edistävän ilmasto- ja kestävyysasiantuntijan kehittämiseen ja sen tutkimiseen. Työn tuloksena syntyy sekä tutkimusartikkeleita kestävyyssiirtymää estävistä diskursseista ja toimista että puheenvuoroja asiantuntijavaikuttamisen tulevaisuudesta.
Ympäristö osana kokonaisturvallisuutta
BIOS on alusta asti kartoittanut turvallisuussektorin globaaleja ympäristöriskejä koskevaa asiantuntemusta. Kehitämme eri yhteistyötahojen kanssa välineitä riskien kokonaisvaltaisen analyysin ja hallinnan tarpeisiin. Yksi BIOS:n lähtösykäyksistä oli Sitran Uusi turvallisuus -foorumi, joka toi yhteen turvallisuuden, luonnontieteiden ja monien muiden alojen asiantuntijoita.
2018–2023 kehitimme STN-rahoitteisessa WISE-konsortiossa yhteiskunnan luovaa sopeutumista sosio-ekologisiin murroksiin
Vuosina 2018–2023 BIOS oli osa Strategisen tutkimuksen neuvoston (STN) rahoittamaa WISE-konsortiota (Creative Adaptation to Wicked Socio-Environmental Disruptions). Konsortion työpakettien johtajat olivat Janne I. Hukkinen (Helsingin yliopisto, konsortion johtaja), Turo-Kimmo Lehtonen (Tampereen yliopisto, konsortion varajohtaja), Sakari Kuikka (Helsingin yliopisto), Peter Lund (Aalto-yliopisto), Markku Wilenius (Turun yliopisto) ja Paavo Järvensivu (BIOS-tutkimusyksikkö, konsortion vuorovaikutusvastaava).
WISE:n tavoitteena oli parantaa 1) viheliäisiä sosio-ekologisia murroksia koskevaa päätöksentekoa ja 2) Suomen sietokykyä ja sopeutumista murroksiin. WISE kehitti ja testasi uutta integroitua politiikkamekanismia, politiikkapäämajaa (Policy Operations Room, POR), erityisesti kaupunkien johdon tasolla. Politiikkapäämaja on strategisen kriisinhallinnan mahdollistava päätöksentekoalusta, joka tuo yhteen päättäjät ja asiantuntijat ja auttaa heitä ylittämään toimialarajat, tunnistamaan vaihtoehtoisia tulevaisuuksia, koettelemaan erilaisia ongelmankehystyksiä ja ratkaisumalleja sekä madaltamaan osallistujien henkilökohtaisia puolustusmekanismeja. Toistuvasti käytettynä politiikkapäämajojen kaltaiset alustat ylläpitävät ja päivittävät strategista tilannekuvaa eri toimijoiden kesken.
BIOS:n johdolla WISE kehitti myös internet-pohjaisen yhteistyöalustan suomalaisten kuntien päättäjille ja asiantuntijoille. Tulevaisuuden tilannehuone on työpajamuotoinen harjoitus, jossa osallistujat ylittävät tavanomaiset tehtävänkuvansa ja rakentavat kokonaiskuvaa kuntansa tulevaisuudesta ympäristö- ja taloustekijät yhdistäen. Harjoitus on edelleen maksuttomasti ja vapaasti kuntien käytettävissä.
Pilottiprojektissamme 2015–2017 kehitimme ympäristö- ja resurssitekijöitä käsittelevää journalismia Ylen Yhteiskuntatoimituksen kanssa
Yhteistyö Ylen kanssa uudenlaisen ympäristöjournalismin kehittämiseksi oli BIOS-tutkimusyksikön pilottiprojekti, joka sai rahoituksen tutkijoiden ja toimittajien välistä yhteistyötä tukevasta Koneen Säätiön Jakautuuko Suomi -hausta. Ensimmäisessä vaiheessa syksystä 2015 lähtien tapasimme toimittajatiimiä säännöllisesti, tuotimme laajoja taustaraportteja väestönkasvun, ruoantuotannon, vesikriisien ja talouden kaltaisista teemoista sekä järjestimme toimittajille koulutuspäivän. Taustoituksen pohjalta ilmestyi artikkeleita muun muassa ympäristöpakolaisuudesta, maaperän hiilivarastoista ja metsien hiilinieluista.
Yhteistyöprojektin tärkein tulos oli monimediallinen ”Tehtävänä tulevaisuus” -kokonaisuus, joka ilmestyi syksyn 2017 mittaan. Suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuutta käsittelevä keskustelujen, kuunnelmien, haastatteluiden ja uutisjuttujen kokoelma toteutettiin yhteistyössä BIOS-tutkimusyksikön sekä Ylen yhteiskuntatoimituksen ja draamatoimituksen kesken. Kaikki projektissa tuotetut sisällöt eivät ole enää saatavilla, mutta Jari Hanskan luotsaama podcast-sarja Tulevaisuus hanskassa on yhä kuunneltavissa ja siihen liittyvät videot katsottavissa. Projekti päättyi vuoden 2017 lopussa.
Julkaisut
BIOS-tutkijoiden julkaisuja.
Jos et pääse käsiksi haluaamasi julkaisuun, olethan yhteydessä: contact@bios.fi
Kaikki
Artikkeli
Kirja
Report
Report
Muut
Navigating the Unknown: Novel Technologies in Finnish Environmental Adjudication
Nordic Environmental Law Journal 2/2024
Tellervo Ala-Lahti
Ekologisen jälleenrakennuksen haaste
Talouskuri tuli Suomeen, toimittanut Janne Autto, Vastapaino 2023.
Tero Toivanen, Paavo Järvensivu & Ville Lähde
Policy documents considering biodiversity, land use, and climate in the European Arctic reveal visible, hidden, and imagined nexus approaches
Sirpa Rasmus, Johanna Yletyinen, Simo Sarkki, Mia Landauer, Maria Tuomi, Marit K. Arneberg, Jarle W. Bjerke, Dorothee Ehrich, J. Otto Habeck, Tim Horstkotte, Sonja Kivinen, Teresa Komu, Timo Kumpula, Leena Leppänen, Heidrun Matthes, Christian Rixen, Sari Stark, Ningning Sun, Hans Tømmervik, Bruce C. Forbes, Jussi T. Eronen
Missiovetoisuus uudistavan tutkimus- ja innovaatiopolitiikan aikakaudella: Strategisen toimeenpanon malli
Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja, 2023
Gronchi, Iacopo; Leppänen, Juha; Sarkia, Katri; Ahokas, Jussi; Järvensivu, Paavo; Salminen, Vesa; Uitto, Heidi
Ekologinen jälleenrakennus: mitä ja miksi?
Elämän vuoksi. Toimittaneet Kotiaho, J. S., Ylikulju, K., Hytönen, J. & Kuusiaho, V. Into, 2023.
Paavo Järvensivu
Bottom-up estimation of the scope of tasks to completely phase out fossil fuels in Finland
Energy Strategy Reviews, 50, 2023.
Michaux, S., Vadén, T., Korhonen, J.M. & Jussi T. Eronen
The crises inherent in the success of the global food system
Lähde, V., T. Vadén, T. Toivanen, P. Järvensivu, and J. T. Eronen.
From the Archimedean point to circles in the sand—Post-sustainable curriculum and the critical subject
Educational Philosophy and Theory. 28. Oct 2023
Pasi Takkinen, Jani Pulkki & Tere Vadén
Energy Without Russia. The Case of Finland.
Friedrich Ebert Stiftung, 2023
Tere Vadén, Antti Majava, Janne M. Korhonen, Jussi T. Eronen
Identiteettiä jäsentävät puut suomalaisessa nykyrunoudessa ja lempipuuaiheisessa verkkokyselyssä
Karoliina Lummaa, Kaisa Vainio, Aino Korrensalo, Tuomo Takala ja Eeva-Stiina Tuittila
Teollisen kestävyyssiirtymän tiedevetoinen suunnittelu
Järvensivu, P., Toivanen, T., Vadén, T., Lähde, V., Majava, A., Ahokas, J., Hakala, E., & Eronen, J. T.
Rules of thumb, from Holocene to Anthropocene
The Anthropocene Review, January 19., 2023
Roope O. Kaaronen, Mikael A. Manninen & Jussi T. Eronen
Ihmistieteelliset näkökulmat ja rinnakkaiset tulevaisuuspolut – katsaus metsäsuhdetutkimuksen kenttään
Vuosilusto 14. Metsät ja tulevaisuus.
Eeva-Lotta Apajalahti, Inkeri Aula, Terhi Ek, Tuulikki Halla, Maija Halonen, Eeva Houtbeckers, Eeva K. Kallio, Reetta Karhunkorva, Jaana Laine, Lotta Leiwo, Karoliina Lummaa, Anne Matilainen, Annukka Näyhä, Emmi Salmivuori, Tiina Seppä, Jenni Simkin & Tuomo Takala
Assessment of the scope of tasks to completely phase out fossil fuels in Finland
Geological Survey of Finland. KTR Circular Economy Solutions. Report No. 18/2022
Simon P. Michaux, Tere Vadén, Jussi T. Eronen, Janne M. Korhonen
Energiamurros ja metsäpinta-alan rooli suomalaisen yhteiskunnan aineenvaihdunnassa
Tere Vadén ja Antti Majava
A socio-technical lens on security in sustainability transitions: Future expectations for positive and negative security
Paula Kivimaa, Marie Claire Brisbois, Dhanasree Jayaram, Emma Hakala, Marco Siddi
Teollisen murroksen suunnittelu tekee näkyväksi mahdolliset ja houkuttelevat tulevaisuuspolut Suomessa
BIOS-tutkimusyksikkö
Coping with policy errors in an era of chronic socio-environmental crises
Ecological Economics. Volume 199, September 2022, 107489
Janne I. Hukkinen, Jussi T. Eronen, Nina Janasik, Paavo Järvensivu, Roope O. Kaaronen
Sectoral low-carbon roadmaps and the role of forest biomass in Finland’s carbon neutrality 2035 target
Energy Strategy Reviews, Volume 41, May 2022
Antti Majava, Tere Vadén, Tero Toivanen, Paavo Järvensivu, Ville Lähde, Jussi T.Eronen
Teollinen murros ekohyvinvointivaltiossa: Mitä teollisuuden vähähiilitiekartat kertovat suomalaisen kestävyysmurroksen edellytyksistä?
Alue Ja Ympäristö, 50(2), 8–27. (2021)
Toivanen, T., Vadén, T., Majava, A., Järvensivu, P., Lähde, V., & Eronen, J. T.
Luoko nuorten ilmastoliike uutta kansalaisuutta?
Emma Hakala, Ville Lähde ja Tero Toivanen
Aineettomuuden jalanjälki
Antti Majava
A simulation exercise for incorporating long-term path dependencies in urgent decision-making
Paavo Järvensivu, Helmi Räisänen, Janne I. Hukkinen
What Does Fossil Energy Tell Us About Technology?
Sustainability Beyond Technology. Philosophy, Critique, and Implications for Human Organization.
Eds. P. Heikkurinen and T. Ruuska. Oxford University Press 2021.
Tere Vadén
A Player Bigger Than Its Size
Tero Toivanen
Kestävyyssiirtymän tiedontuotannollisista puutteista
Tieteessä Tapahtuu, 39(3), 2021
Tere Vadén, Paavo Järvensivu, Antti Majava, Tero Toivanen, Jussi T. Eronen
Suomen pandemiapolitiikka näköalana ilmastokriisipolitiikkaan
Harjanne, A., Räisänen, H., Eronen, J.T.
Body mass-related changes in mammal community assembly patterns during the late Quaternary of North America
Pineda-Munoz, S., Jukar, A.M., Toth, A. B., Fraser, D., Du, A., Barr, W.A., Amatangelo, K.L., Balk, M.A., Behrensmeyer, A.K., Blois, J., Davis, M., Eronen, J.T., Gotelli, N.J., Looy, C.V., Miller, J.H., Shupinski, A.B., Soul, L.C., Villasenor, A., Wing, S., Lyons, S.K.
Climatic effects on niche evolution in a passerine bird clade depend on paleoclimate reconstruction method.
Evolution. Early online, March 2021.
Eyres, A., Eronen, J.T., Hagen, O., Boehning-Gaese, K. & Fritz, S. A.
Investigating biotic interactions in deep time
Trends in Ecology & Evolution 36, 61-75
Fraser, D., Soul, L.C., Tóth, A.B., Balk, M.A., Eronen, J.T., Pineda-Munoz, S., Shupinski, A.B, Villaseñor, A., Barr, W.A., Behrensmeyer, A.K., Du, A., Faith, J.T., Gotelli, N.J, Graves, G.R, Jukar, A.M., Looy, C.V., Miller, J.H., Potts, R., Lyons, S.K.
Humanistinen ympäristötutkimus
Alue Ja Ympäristö, 49(2), 83-91
Lummaa, K., Lähde, V., Toivanen, T., Eronen, J. T., Järvensivu, P., & Vadén, T.
Raising the bar: on the type, size and timeline of a ‘successful’ decoupling
Environmental Politics, online: 24 Jun 2020
T. Vadén, V. Lähde, A. Majava, P . Järvensivu, T. Toivanen & J.T. Eronen
Decoupling for ecological sustainability: A categorisation and review of research literature
Environmental Science & Policy, 112, October 2020; 236-244
T. Vadén, V. Lähde, A. Majava, P. Järvensivu, T. Toivanen, E. Hakala, J.T. Eronen
Ekoterveyskasvatuksen luonnos
Alue Ja Ympäristö, 48(2), 69-82.
Pulkki, J., Pulkki, J., & Vadén, T.
Talousajattelun suuntaviivat tulevien vuosikymmenten murrokseen
Terra 131(1), 2019
Paavo Järvensivu ja Tero Toivanen
Ilmastokriisiin sopeutuminen on kansanterveydellinen kysymys
Sosiaalilääketieteellinen Aikakauslehti, 56(4)
Järvensivu, P., Hakala, E., Lummaa, K., Lähde, V., Majava, A., Toivanen, T., Vadén, T., & Eronen, J.T.
To continue to burn something? Technological, economic and political path dependencies in district heating in Helsinki, Finland
Energy Research & Social Science 58 (2019).
T. Vadén, A. Majava, T. Toivanen, P. Järvensivu, E. Hakala, J.T. Eronen.
Residing in Trouble
Contemporary Artist Residencies. Reclaiming Time and Space. Edited by Taru Elfving, Irmeli Kokko and Pascal Gielen. Antennae-Arts in Society, Valiz, Amsterdam. 2019
Antti Majava
Land mammals form eight functionally and climatically distinct faunas in North America but only one in Europe
Kari Lintulaakso, P. David Polly and Jussi T. Eronen
A Lot of Talk But Little Action: The Blind Spots of Nordic Environmental Security Policy
Emma Hakala, Ville Lähde, Antti Majava, Tero Toivanen, Tere Vadén, Paavo Järvensivu, Jussi T. Eronen
Northern Warning Lights: Ambiguities of Environmental Security in Finland and Sweden
Emma Hakala, Ville Lähde, Antti Majava, Tero Toivanen, Tere Vadén, Paavo Järvensivu, Jussi T. Eronen
Demokratisoituminen ja ympäristöpolitiikka EU:n itäisissä jäsenmaissa
Teoksessa K. Miklossy ja J. Nikula (toim.) Demokratian karikot. Itäinen Eurooppa suuntaa etsimässä. Gaudeamus, Helsinki 2018.
Emma Hakala
International Organisations and the Securitization of the Environment in post-Conflict Western Balkans
University of Helsinki (Doctoral dissertation), 2018
Emma Hakala
Miten järjestää työ ja työllisyys ekologisen jälleenrakennuksen aikakaudella?
Teoksessa A. Suoranta & S. Leinikki (toim.) Rapautuvan palkkatyön yhteiskunta. Vastapaino 2018
Paavo Järvensivu ja Tero Toivanen
Antroposeeni: ihmisen aika geologiassa ja kirjallisuudentutkimuksessa
Kirjallisuudentutkimuksen aikakauslehti Avain 1/2017
Karoliina Lummaa
Tämä ihmisen maailma? Planeetan hätätila, antroposeenikertomuksen kritiikki ja antroposeenin vaihtoehtoinen historia
Tiede & edistys 1/2017, s. 6–35.
Tero Toivanen ja Mikko Pelttari.
Onnistunut irtikytkentä Suomessa?
Alue ja ympäristö 1/2019
Tere Vadén, Ville Lähde, Antti Majava, Tero Toivanen, Jussi T. Eronen, Paavo Järvensivu
Kuinka lukea jätettä: Pois-halutun aineen olemus ja jäsennykset Jukka Viikilän runoudessa
Avain. Kirjallisuudentutkimuksen aikakauslehti, Vol 16 Nro 2 (2019).
Karoliina Lummaa
Euroopan villit kortit ja mustat joutsenet
Eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan julkaisu 6/2018
Paavo Järvensivu
Economic transition governance
2018, background document to UN Global Sustainable Development Report 2019
Paavo Järvensivu, Tero Toivanen et al.
The Many Anthropocenes: A Challenge for the Disciplines
2017, The Anthropocene Review 4, 183-198
Tero Toivanen, Karoliina Lummaa, Antti Majava et al.
Feeding ecology and morphology make a bamboo specialist vulnerable to climate change
2017, Current Biology 27, 3384-3389
Jussi T. Eronen et al.
A post-fossil fuel transition experiment: Exploring cultural dimensions from a practice-theoretical perspective
2017, Journal of Cleaner Production 169, 143-151
Paavo Järvensivu
Productivity, biodiversity, and pathogens influence the global hunter-gatherer population density
2017, Proceedings of the National Academy of Sciences
Tallavaara, M., Eronen, J.T., Luoto, M.
Tämä ihmisen maailma? Planeetan hätätila, antroposeenikertomuksen kritiikki ja antroposeenin vaihtoehtoinen historia
2017, Tiede & edistys 1: 42, 6–35
Tero Toivanen, Mikko Pelttari (toim.)
Kenen antroposeeni? Maapallojärjestelmätieteen paradigmamuutos, ihmistieteiden antroposeeni ja käsitteiden moninaisuus
2016, Kosmopolis 46, 3, 41–54
Jussi T. Eronen, Karoliina Lummaa, Tero Toivanen et al.
Introducing the Scientific Consensus on Maintaining Humanity’s Life Support Systems in the 21st Century: Information for Policy Makers
2014, The Anthropocene Review 1, 78–109
A.D. Barnosky et al.
Converge in distribution patterns of Europe’s plants and mammals is due to environmental forcing
2012, Journal of Biogeography 39, 1633–1644
H. Heikinheimo, J.T. Eronen et al.
Ecometrics: The traits that bind the past and present together
2010, Integrative Zoology 5, 88–101
Jussi T. Eronen et al.
Gardens, Climate Changes and Cultures
2006, How Nature Speaks, Duke University Press
Ville Lähde