BIOS ennakoi monitieteisesti yhteiskunnan sosio-ekologisia muutoksia

BIOS on itsenäinen monitieteinen tutkimusyksikkö, joka tutkii ympäristö- ja resurssitekijöiden vaikutuksia suomalaiseen yhteiskuntaan – talouteen, politiikkaan, kulttuuriin – ja kehittää kansalaisten ja päättäjien ennakointikykyä. Rakennamme yhteiskunnan kokonaiskuvaa erityisesti materiaalisten reunaehtojen näkökulmasta ja luomme yhteyksiä tiedekentän ja muiden toimijoiden välille. Tutkimusyksikön toiminta käynnistyi syksyllä 2015 ja sen rahoittaa Koneen Säätiö.

Yksikön kaikki seitsemän tutkijaa ovat vuosien ajan luoneet työkaluja poikkitieteelliseen ja -taiteelliseen yhteistyöhön ja kehittäneet ympäristötiedon käyttöä yhteiskunnan eri alueilla.

21.6.2017

BIOS – Keitä me olemme? Mitä me haluamme?

Itsenäinen monitieteinen tutkimusyksikkö BIOS on toiminut kohta kaksi vuotta, vaikka sen juuret ulottuvatkin kauemmas. Seitsenhenkinen joukkomme halusi täyttää aukon suomalaisessa tiedekentässä: tutkijoilta vaaditaan aktiivista osallistumista yhteiskuntaan, mutta akateemiset instituutiot antavat tähän nykyisellään niukasti mahdollisuuksia. Tutkimustiedon suhteesta politiikkaan sekä tiedon ja mielipiteen rajojen hämärtymisestä kannetaan suurta huolta, mutta keinot puuttua tähän tuntuvat olevan vähissä, kun nykyinen tiedemaailma ei jätä juuri aikaa perinteistä asiantuntijan roolia monipuolisemmalle toiminnalle.

Nämä puutteet ovat erityisen suuria, kun olemme tekemisissä yhteiskuntien ja ekosysteemien tulevaisuutta uhkaavien ympäristö- ja resurssiongelmien kanssa. Juuri näihin kysymyksiin BIOS keskittyy toiminnassaan. Miten puhua ekologisten, taloudellisten, poliittisten ja kulttuuristen tekijöiden monisyisistä yhteisvaikutuksista niin, että se on ymmärrettävää? Miten yksinkertaistaa hävittämättä olennaisuuksia? Miten säilyttää samalla vahva yhteys tutkimustietoon? Ja ennen kaikkea: miten yhdistää näkemys nykymaailman pelottavista kehityskuluista siihen, miten voidaan mennä kohti parempaa? Toivon ja toiminnan mahdollisuuksia ei voi rakentaa mielekkäästi ymmärtämättä, miten maailma makaa.

Tässä on BIOS-tutkimusyksikön idea kaikessa yksinkertaisuudessaan. Me tuotamme ja keräämme yhteen tietoa eri tutkimusaloilta ja saatamme sitä muotoon, joka on ymmärrettävissä ja käytettävissä journalismissa, poliittisessa päätöksenteossa, julkisessa keskustelussa ja koulutuksessa. Siksi yhteiskunnallinen osallistuminen on puolet työstämme, ei piskuinen siivu työajasta. Emme tee tätä työtä vain itseksemme, vaan pyrimme tuomaan yhteen tutkijoita eri aloilta sekä monitieteiseen tarkasteluun että yhteistyöhön esimerkiksi tiedonvälityksen ja taiteiden kanssa. BIOS tarjoaa tilan, jossa meidän lisäksemme monet muut voivat löytää mahdollisuuden tehdä asioita tutkimuksen arjen tuolla puolen.

Mikä on työmme päämäärä? Suomalaisessa yhteiskunnassa ei ole kunnollista käsitystä siitä, miten suuria muutoksia vakavimpien ongelmien torjuminen vaatii ja kuinka yhteiskunnan on luotava nahkansa, että tuleviin muutoksiin voidaan sopeutua. Tietoa ympäristö- ja resurssiongelmista on paljon, mutta se ei muodosta mielekästä kokonaisnäkemystä eikä muutu käsitykseksi siitä, mitä on tehtävä. BIOS ei pyri eikä pysty vastaamaan näihin kysymyksiin yksin, vaan haluamme auttaa tiedon tekijöiden, tulkitsijoiden ja toteuttajien yhteistyötä. Vain sillä tavalla suomalainen yhteiskunta voi ymmärtää, millaisessa maailmassa elämme ja millaiseen maailmaan on mahdollista kurottaa.

Mistä kaikki alkoi?

Ensimmäisen kerran ajatus uudenlaisen tutkijaryhmän muodostamisesta lie lausuttu ääneen vuoden 2014 alkupuolella, kun Antti Majava ja Paavo Järvensivu tapasivat Jussi Erosen. Jussi oli ollut Antin kutsusta puhumassa Sitran järjestämässä ”Kohti murrosten maailmaa” -ennakointipäivässä (26.2.2014) etäyhteydellä Saksan Frankfurtista käsin, jossa hän työskenteli tuolloin. Antti ja Paavo olivat pitkään toimineet Mustarinda-seurassa, joka oli järjestänyt monenlaisia tutkijoiden, taiteilijoiden ja muiden tahojen kohtaamisia – ja näissä yhteyksissä Karoliina Lummaa, Ville Lähde ja Tere Vadén olivat tulleet tutuiksi. Yhteyksiä oli siten luotu jo pitkään, ennen kuin Antti ja Paavo istuttivat Jussin saman pöydän ääreen keskustelemaan.

Jussi oli ollut kollegansa Mikael Forteliuksen kanssa mukana toukokuussa 2013 julkaistussa tutkijoiden julkilausumassa, joka varoitti elämää ylläpitävien järjestelmien vaarantumisesta. Taustalla oli vuonna 2012 Naturessa julkaistu artikkeli ”Approaching a state shift in Earth’s biosphere”, joka oli herättänyt Kalifornian kuvernööri Jerry Brownin huomion. Brown otti yhteyttä yhteen artikkelin kirjoittajista Anthony Barnoskyyn, ja pyysi häntä tuottamaan päätöksentekijöiden käyttöön yhteenvedon selkeässä ja ymmärrettävässä muodossa. Tuloksena oli mainittu julkilausuma, jonka oli allekirjoittanut yli 500 alojensa johtavaa tutkijaa ympäri maailman. Sittemmin julkilausuma on avattu kaikkien allekirjoitettavaksi.  

Samoihin aikoihin Karoliina Lummaa oli kirjoittanut ekokritiikistä ja toimittanut kirjan Monitieteinen ympäristötutkimus (2012). Ville Lähde oli julkaissut kirjansa Niukkuuden maailmassa (2013) ja luennoi ympäri maata samankaltaisista teemoista. Tere Vadén oli kirjoittanut ja luennoinut jo vuosikausia energiakysymyksistä esimerkiksi niin & näin -lehdessä ja Antti Salmisen kanssa kirjoittamassaan teoksessa Energia ja kokemus (2013).

Tapaamisessa Antin ja Paavon kanssa Jussi ilmaisi turhautumistaan, kun julkilausuman viestin levittäminen Suomessa ei meinannut onnistua. Antilla ja Paavolla oli tahoillaan samanlaisia kokemuksia, ja keväällä 2014 yhdessä he pohtivat yhä enemmän, millaisin keinoin tietoa ja mielekkäitä tulkintoja näistä asioista voisi saada leviämään paremmin. Yhteiskuntien materiaaliset reunaehdot ovat tulossa vastaan elleivät ole jo ylittyneet, mutta poliittinen ja taloudellinen keskustelu etenee edelleen sellaisen maailman ehdoilla, jota ei enää oikeastaan ole olemassa.

Kesän 2014 aikana alkoi idea tutkimusyhteisöstä muodostua konkreettisemmaksi, ja kiinnostuneita ihmisiä kerättiin kokoon. Ensimmäisissä rahoitushauissa vuoden 2014 loppupuolella onni ei vielä suosinut. Yhteistyötä päätettiin kuitenkin jatkaa, ja mukaan löydettiin muun muassa yhteisvarallisuuden kysymyksistä kirjoittanut Tero Toivanen. Väki oli itse asiassa myös muutoin tavannut toisiaan ristiin rastiin vuosikymmenen alusta lähtien, vaikka harvoille jokainen oli ennestään tuttu. Sattumalta tavattiin, kuten sanotaan.

Vuoden 2015 alkupuolella tutkijayhteisömme oli vielä hajallaan ympäri maailman: Jussi Frankfurtissa, Antti Hyrynsalmella, Paavo reilaamassa Euroopassa, Ville Yhdysvalloissa tutkimusretriitissä, Tero Helsingissä, Tere Tampereella ja Karoliina Forssassa. Keväällä 2015 taas uusia hakemuksia rustattiin hermot riekaleina ja etäyhteyksien voimin. Tieto Koneen säätiön myöntämästä rahoituksesta tavoitti meidät kesken kiivaimman hakemuskirjoittamisen. Saimme vuoden 2015 täydentävässä Jakaantuuko Suomi? -haussa rahoituksen otsikolla ”Realiteetit ja visio Suomesta: Tutkijaryhmän ja Ylen yhteiskuntatoimituksen kaksivuotinen yhteystyöhanke”.

Nimeä tutkimusyksiköllä ei vielä tuolloin ollut, vaan käytimme keskenämme vitsikkään suureellista nimeä ”Realist Institute” – tiedostaen vallan hyvin sen, miten härskiä poliittis-taloudellista peliä sanan ”realismi” avulla käydään, joten kohtalo työnimenä oli selvä alusta lähtien. Järjestäytymistapaaminen pidettiin Helsingin Vallilassa kesäkuussa 2015, yhteistyö YLE:n yhteiskuntatoimituksen kanssa laitettiin käyntiin, ja (nyttemmin entinen) työtila Kalliolanrinteeltä hankittiin samassa kuussa.

Nimi BIOS keksittiin Paavon, Antin, Jussin ja Karoliinan voimin Hilpeän hauen terassilla 17. kesäkuuta. BIOS tarkoittaa (hyvää) elämää, ja siitä juontaa muun muassa termi ”biologia”. BIOS on tietotekniikassa ohjelma joka lataa käyttöjärjestelmän muistiin, ja lyhenteellä (BASIC INPUT OUTPUT SYSTEM) viittaamme myös kaikkien monimutkaisten järjestelmien vaatimiin energia- ja materiavirtauksiin.

Vuoden 2016 lopussa saimme kuulla iloisen uutisen, kun Koneen säätiö myönsi neljän vuoden rahoituksen BIOS-tutkimusyksikön toiminnan vakiinnuttamiseen. Mahdollisuus tehdä pitkäjänteistä työtä näiden aiheiden parissa hämmentää meitä kaikkia edelleen, kun pysähdymme sitä miettimään.

Mitä olemme tehneet?

Yhteistyö YLE:n kanssa uudenlaisen ympäristöjournalismin kehittämiseksi on ollut pilottiprojektimme, johon olemme panostaneet ensimmäisten vuosien aikana huomattavasti. Olemme tavanneet toimittajatiimiä säännöllisesti syksystä 2015 asti, tuottaneet heille laajoja taustaraportteja väestönkasvun, ruoantuotannon, vesikriisien tai talouden kaltaisista teemoista sekä järjestäneet toimittajille koulutuspäivän kasvokkain. Tämän yhteistyön ensimmäisinä ”sormiharjoituksina” ilmestyi artikkeleita muun muassa ympäristöpakolaisuudesta, maaperän hiilivarastoista ja metsien hiilinieluista.

Pääasiallinen yhteistyön tuote on kuitenkin monimediallinen kokonaisuus tulevaisuuden suomalaisen yhteiskunnan mahdollisuuksista, joka toteutetaan yhteistyössä BIOS-tutkimusyksikön, YLE:n yhteiskuntatoimituksen ja draamatoimituksen kesken. Tieteelliseen tutkimukseen pohjaava materiaali vaihtelee draamallisesta muodosta perinteiseen journalismiin. Hankkeen ytimessä on kysymys siitä, miten asioihin vihkiytymätöntä kansalaista voi tutustuttaa vaikeisiin ja monimutkaisiin kysymyksiin erilaisten esitysmuotojen yhteistyöllä. Lopputulos tulee julki ensi syksystä (2017) lähtien.

Tämän lisäksi BIOS on tehnyt yhteistyötä lukuisten eri tahojen kanssa. Olemme osallistuneet säännöllisesti Valtioneuvoston kanslian ylläpitämän kansallisen ennakointiverkoston toimintaan vuodesta 2015 lähtien. Olemme tehneet Sitran kanssa yhteistyötä monilla eri eri osa-alueilla, ennakoinnista aina hyvinvointiin ja muuhun. Olemme myös tehneet yhteistyötä Tiedekeskus Heurekan kanssa tulevan näyttelyn suunnittelemiseksi, Dodo ry:n kanssa sekä osallistuneet Kehys ry:n ruokaturvatyöryhmän toimintaan. Antti Majava on mukana Smart Energy Transition -hankkeen murrosareenassa.

Yksittäisistä tapahtumista voi mainita esimerkiksi seuraavat:

Tero ja Paavo vierailivat Pariisissa ilmastoneuvotteluiden aikaan joulukuussa 2015 ja tapasivat Anthony Barnoskyn, joka sittemmin vierailisi Suomessa BIOS-yksikön aloitteesta.

Tammikuussa 2016 Jussi oli toinen järjestäjä tapahtumassa 32nd Nordic Geological Winter Meeting, symposium: ”What is the Anthropocene”.

Helmikuussa 2016 ilmestyi Paavon kirja Rajattomasti rahaa niukkuudessa, joka kyseenalaisti vallitsevan tavan ymmärtää rahan luonne ja suhde materiaalisiin resursseihin. Julkistustilaisuus pidettiin Tiedekulmassa.

BIOS esittäytyi helmikuussa Kansallisen ennakointiverkoston Foresight Friday -workshopissa ja maaliskuussa SITRA:n aamukahviseminaarissa. Paavo, Tero ja Ville esittelivät yksikön ideaa Sosiologipäivillä Jyväskylässä maaliskuussa 2016. Samassa kuussa Ville kävi puhumassa tulevaisuuden kaupungeista Tampereen yliopisto-TV:ssa.

Huhtikuussa 2016 Jussi, Karoliina ja Tero vierailivat Tampereen yliopiston Totuusradiossa puhumassa antroposeenin käsitteestä. Samassa kuussa Ville oli YLE:n radiossa Sari Valton vieraana keskustelemassa niukkuudesta ja omavaraisuudesta.

Syyskuussa Antti järjesti HAM-galleriassa näyttelynsä Victory of the Sun yhteydessä keskustelutilaisuuden “Climate Science as Culture War”. Antin lisäksi keskustelemassa olivat Jussi Eronen ja prof Hanna Johansson.

Vuoden 2017 alku on ollut erityisen kiireinen paitsi YLE-yhteistyössä myös monissa muissa pitkään työstetyissä hankkeissa. Alkuvuodesta 2017 aloitimme yhteistyön Tampereen yliopiston journalistiikan vierailijaprofessori Hanna Nikkasen työryhmän kanssa. Järjestimme koulutuspäivän ja olemme osallistuneet sekä haastateltavina että neuvonantajina kirjaprojektiin Hyvän sään aikana. Kirja ilmestyy syksyllä 2017.

Maaliskuun 24. päivä julkaistiin 68 suomalaisen tutkijan allekirjoittama julkilausuma, joka kritisoi suomalaista metsäpohjaiseen energiantuotantoon perustuvaa biotalouslinjausta. BIOS toimi julkilausuman laadintaa koordinoivana tahona. Julkilausuma sai aikaan pitkään kaivattua julkista keskustelua aiheesta ja oli ajankohtainen esimerkki siitä, miten tutkimustiedon ja politiikan suhde on muuttunut Suomessa viime vuosina.

Huhtikuussa 2017 BIOS järjesti yhteistyössä Tampereen ja Helsingin yliopistojen kanssa toimittaja ja tietokirjailija Nafeez Ahmedin vierailun Suomeen. Ahmed esiintyi Helsingissä ja Tampereella, ja Tere ja Ville pitivät kommenttipuheenvuorot Tampereen esiintymisen jälkeen.

Huhti-toukokuussa Karoliina oli tutkimusvierailulla Münchenissa Ludwig-Maximilian-Universitätiin kuuluvassa Rachel Carson Centerissä.

Toukokuussa Paavo ja Tero organisoivat työryhmän Kulttuuritutkimuksen päivillä, ja kesäkuussa Paavo järjesti työryhmän yhteistyössä Tuuli Hirvilammen ja Pernilla Hagbertin kanssa Nordic Environmental Social Science Conferencessa Tampereella.

Kesäkuussa Anthony Barnosky vieraili Suomessa. BIOS järjesti hänen esiintymisensä Metsätalolla ja osallistui Koneen säätiön järjestämään ekologista kompensaatiota käsittelevään tapahtumaan Barnoskyn kanssa.

BIOS-väki on ollut myös aktiivisesti mukana Helsingin yliopiston Tiedekulmassa järjestetyissä tilaisuuksista jo keväästä 2015 lähtien ”Ilmasto muuttaa kaiken” -sarjassa, tammikuussa 2017 Tieteiden yön ”Vapauden tulevaisuus” -keskustelussa sekä ”Kestävä planeetta” -sarjassa keväällä 2017.

Tämän lisäksi BIOS-väki on luennoinut aktiivisesti niin yliopistojen, järjestöjen ja monien muiden tahojen tilaisuuksissa ympäri maata koko reilun kahden vuoden ajan. Esiintymisiä on kertynyt kymmenittäin, ja aiheet ovat vaihdelleet ruoantuotannosta kalastukseen, ympäristökonflikteista luonnonresurssien riittävyyteen, taloudesta tutkimusmetodeihin.

Joukkomme akateemiset jäsenet ovat samaan aikaan tietysti julkaisseet omilla tahoillaan monenlaista. Näistä merkittävimpiä esimerkkejä ovat Tero Toivasen ja Juhana Venäläisen Tiedekynä-palkitun artikkelin ”Yhteisvaurauden uusi aika” sekä uraauurtava luonnonsuojelun muutoksia pohtiva Science-lehden artikkeli, jonka kirjoittamisessa Jussi oli mukana.

Erilaisilta yhteistyöprojekteilta ja aktiiviselta luennointitoiminnaltaan BIOS-joukkiomme ehti kirjoittaa myös yhteisartikkelin ”Kenen antroposeeni?”, joka ilmestyi Kosmopolis-lehden numerossa 4/16. Englanninkielinen pidemmälle kehitetty artikkeli on valmiina ja arviointiprosessissa.

Tieteellisen tutkimuksen ja julkaisemisen rinnalla BIOS-yksikölle on aivan yhtä tärkeää osallistuminen yhteiskunnalliseen keskusteluun. Puheenvuoroja on ilmestynyt useita eri julkaisukanavissa. Villen laatimat populaarit tekstit ovat luettavissa hänen henkilökohtaisesta blogistaan.

Mitä seuraavaksi?

Loppukeväästä BIOS muutti Kalliosta Kruununhakaan, Meritullintorin merellisiin maisemiin. Syksyllä edessä on tiukka loppupuserrus YLE-yhteistyöprojektin parissa, iso joukko sovittuja vierailuluentoja ja muita esiintymisiä ympäri Suomen sekä seuraavien projektiemme käynnistämistä.

Uusi toimisto Kruununhaassa

Näistä hankkeista etenkin ensimmäinen jatkaa YLE-yhteistyön viitoittamaa osallistumista julkiseen keskusteluun ja tiedon levittämiseen. Tähtäimessä on luoda kenen tahansa käytössä oleva ympäristö- ja resurssitietopankki, joka painottaa helpompaa pääsyä vaikeiden ja monimutkaisten kysymysten ääreen sekä opastusta useimmiten erillisinä nähtyjen asiakysymysten välisiin yhteyksiin.

Taustatyötä tätä tietopankkia varten on tehty jo pitkään niissä taustapapereissa, joita olemme tehneet toimittajayhteistyötä varten, ja seuraava vaihe on kirjoittaa erillisiä laajalle yleisölle suunnattuna tekstejä, jotka muodostavat tietopankin verkoston pohjan. Osa näistä kirjoituksista tullaan julkaisemaan tässä blogissakin, jotta lukijoiden kokemuksista saadaan palautetta.

Ville Lähde

21.3.2017

Tutkijoiden julkilausuma: Suomen metsänkäyttösuunnitelmat kiihdyttäisivät ilmastonmuutosta ja heikentäisivät luonnon monimuotoisuutta

Julkistustilaisuus pidettiin Eurooppa-salissa (Malminkatu 16, Helsinki) 24.3.2017 klo 13.30-15.00. Tarkemmat tiedot tilaisuudesta tästä.

Voit ladata julkilausuman tästä.

Keskeinen kirjallisuus.

Laaja joukko meritoituneita suomalaisia tutkijoita on huolissaan Suomen metsänkäyttösuunnitelmien ja biotalousstrategian vaikutuksista ilmastoon ja luonnon monimuotoisuuteen. Metsien käyttöä eri näkökulmista tarkastelleet tutkijat ovat allekirjoittaneet julkilausuman, jolla he pyrkivät oikaisemaan vallalla olevia väärinkäsityksiä asiasta.

Julkilausumassa todetaan, että metsien hakkuiden ja nykyisenlaisen puunkäytön lisääminen eivät hillitse ilmastonmuutosta. Lisäksi hakkuiden lisääminen heikentää luonnon monimuotoisuutta. Allekirjoittajat ovat huolissaan siitä, ettei näihin vaikutuksiin liittyvä tutkimustieto ole välittynyt päätöksentekijöille ja suurelle yleisölle oikein. Tutkimustulokset tulee huomioida paremmin metsien käyttöä koskevassa päätöksenteossa.

Allekirjoittajat toivovat herättävänsä keskustelua ratkaisuista, joiden myötä puunkäyttö palvelee globaalien ilmastotavoitteiden saavuttamista ja turvaa luonnon monimuotoisuutta.

Tutkijalähtöisen julkilausuman laatimista fasilitoi BIOS-tutkimusyksikkö. Ympäristötiedon foorumi tarjosi keskustelulle areenan järjestämällä julkistustilaisuuden.

Info
Info

Mikä BIOS on?

Materiaaliset reunaehdot ovat nousemassa ilmastonmuutoksen ja muiden ympäristöongelmien takia yhteiskunnan ydinkysymykseksi. On ymmärrettävä yhä tiheämmin yhteenkietoutuneita ekosysteemejä ja kulttuureja. Tiedollinen ja  kokemuksellinen haaste on valtava, kun kehitetään energiantuotannon, ruoantuotannon, asumisen ja liikkumisen infrastruktuuria ja käytäntöjä vuosikymmeniksi eteenpäin.

Kansalaisten ja päättäjien lisäksi myös tieteentekijöiden on ollut vaikeaa muodostaa kokonaiskuvaa keskeisistä ympäristö- ja resurssitekijöistä ja niiden kulttuurisista, taloudellisista ja poliittisista vaikutuksista. Näihin kysymyksiin voidaan vastata vain yksittäiset tieteenalat ylittäen.

BIOS-tutkimusyksikkö ennakoi yhteiskuntaa syvästi koskettavia sosio-ekologisia muutoksia monitieteisesti, yhteisen pöydän ääressä. Tutkimuksen lisäksi varaamme paljon aikaa tiedon ymmärrettäväksi tekemiseen. Seuraavina vuosina pyrimme vakiinnuttamaan BIOS:n tahona, joka kantaa tutkittua tietoa ja näkemyksiä sosio-ekologisista kehityspoluista kvartaalien ja vaalikausien yli.

BIOS perustettiin vuonna 2015. Tällä hetkellä toiminnan rahoittaa Koneen Säätiö.

Yksikön kaikki seitsemän tutkijaa ovat vuosien ajan luoneet työkaluja poikkitieteelliseen ja -taiteelliseen yhteistyöhön ja vieneet ympäristötietoa yhteiskunnan eri alueiden käyttöön. Suomalaisen tiedeyhteisön lisäksi teemme tutkimusyhteistyötä kansainvälisten tutkimuslaitosten kanssa. BIOS:lla on tiiviit suhteet mm. Stanfordin yliopistoon Yhdysvalloissa (erityisesti professorit Anthony Barnosky ja Elizabeth Hadly sekä Consensus for Action -tutkimusryhmä) sekä Frankfurtissa toimivaan Biodiversiteetin ja ilmastotutkimuksen keskukseen.

BIOS-tutkijat: Antti Majava, Tere Vadén, Karoliina Lummaa, Paavo Järvensivu, Tero Toivanen, Jussi T. Eronen, Ville Lähde

Jussi T. Eronen, FT, dosentti
Ekosysteemit ja ilmasto

Jussi T. Eronen on erikoistunut ekosysteemien ja ilmaston tutkimukseen. Hän on tutkinut menneisyyden olosuhteita, nykyhetkeä, ja myös tulevaisuuden skenaarioita erityisesti maaekosysteemien ja ilmaston osalta. Eronen on viettänyt useita tutkimusjaksoja ulkomailla, viimeisimpänä Marie Curie Fellow’na Saksassa Frankfurtissa biodiversiteetin ja ilmastotutkimuksen keskuksessa (BiK-F) 2014-2015. Lisäksi hän on mukana useissa kansainvälisissä luonnontieteellistä ympäristötutkimusta syntetisoivissa hankkeissa (mm. Consensus for Action -työryhmä, sekä iCCB-ohjelma). Hän pitää tutkimusyksikön laajasti ajan tasalla luonnontieteen tuoreimmasta tutkimuksesta.

jussi.t.eronen@bios.fi

Paavo Järvensivu, KTT
Talous ja kulttuuri

Paavo Järvensivu tutki väitöskirjassaan organisaatiokulttuuria ja yritysstrategiaa ja on sen jälkeen keskittynyt erityisesti talouden ja ympäristön suhteisiin. Hän on kehittänyt taiteen ja tieteen yhteistyömuotoja Mustarinda-seurassa ja kirjoittanut taloustieteen, ympäristötutkimuksen ja kulttuurintutkimuksen näkemyksiä syntetisoivan tietokirjan Rajattomasti rahaa niukkuudessa (Like). Tutkimusyksikössä hän on käsitellyt erityisesti julkisen ja yksityisen talouden käytäntöjä ja kehityspolkuja.

paavo.jarvensivu@bios.fi

Tere Vadén, FT, dosentti
Energia ja filosofia

Tere Vadén on filosofina tarkastellut politiikan ja kulttuurin materiaalisia ja henkisiä edellytyksiä, erityisesti energian kokemuksellisia ulottuvuuksia. Lisäksi hän on perehtynyt digitaalisen maailman potentiaalisiin kehityspolkuihin. Tutkimusyksikön jatkuvaan toimintaan hän tulee mukaan 2018.

tere.vaden@bios.fi

Tero Toivanen, FM, tohtorikandidaatti
Poliittinen talous ja historia

Tero Toivanen on tutkinut poliittista taloutta ja taloushistoriaa sekä kehittänyt yhteiskuntatieteellisiä menetelmiä materiaalisen maailman analysoimiseksi ja kuvaamiseksi. Hän on tutkimuksen lisäksi toiminut pitkään opetustehtävissä esimerkiksi historian didaktikkona ja koulutusasiantuntijana. Tutkimusyksikössä hän on kytkenyt ajankohtaiset ympäristöilmiöt historiallisiin talouden ja politiikan kehityskaariin.

tero.toivanen@bios.fi

Antti Majava, KuM, tohtorikandidaatti
Kuvataide, monitieteinen ympäristötutkimus

Antti Majava on työskentelyssään tuonut pitkäjänteisesti yhteen tieteen, taiteen ja muiden alojen osaajia ja näkökulmia. Hän on Mustarinda-seuran perustajajäsen ja sen kautta luonut alustan materiaaliset reunaehdot huomioivien taiteellisten ja arkisten käytäntöjen kokeilulle ja vakiinnuttamiselle. Sosioekologisia menetelmiä hyödyntävässä väitöskirjatyössään hän tutkii luonnon, yhteiskunnan ja tieteen vaikutusta taideilmiöiden kehittymisessä ja vastaavasti taiteen roolia sosioekologisissa ja tieteellisissä murroksissa. Tutkimusyksikössä hän on käsitellyt erityisesti metsiä ja biotaloutta sekä kehittänyt yhteistyömuotoja median ja taiteen edustajien kanssa. Antin tekstejä on julkaistu niin tieteellisissä kuin populaarijulkaisuissakin, ja kirjoittamisen rinnalla hän jatkaa myös visuaalista taiteellista työskentelyä.

antti.majava@bios.fi

Karoliina Lummaa, FT, dosentti
Ekokriittinen kirjallisuudentutkimus

Karoliina Lummaa on erikoistunut humanistiseen ympäristötutkimukseen ja kehittänyt monitieteisen ympäristötutkimuksen menetelmiä yhteistoimittamissaan kirjoissa Monitieteinen ympäristötutkimus (Gaudeamus) ja Posthumanismi (Eetos). Näiden menetelmien avulla tutkimusyksikössä tutkitaan, miten media, taide ja populaarikulttuuri ilmentävät ja muokkaavat ympäristökäsityksiä.

karoliina.lummaa@bios.fi

Ville Lähde, FT
Ympäristöfilosofia ja -politiikka

Ville Lähde on toiminut ympäristöfilosofian ja ympäristöpolitiikan tutkijana ja osallistunut useiden alan teosten kirjoittamiseen. Hän on ollut niin & näin -lehden toimittaja vuosituhannen alusta lähtien (päätoimittaja vuosina 2011–2012). Tietokirjoissaan Niukkuuden maailmassa (niin & näin, http://www.villelahde.fi/niukkuuden-maailmassa/) ja Paljon liikkuvia osia (Savukeidas, http://www.villelahde.fi/paljon-liikkuvia-osia/) hän on luonut ajattelun työkaluja monimutkaisten, ympäristöön ja politiikkaan liittyvien ilmiöiden tarkasteluun. Tutkimusyksikössä hän on yleistajuistanut ja syntetisoinut luonnontieteellistä ja yhteiskuntatieteellistä tutkimusta.

ville.lahde@bios.fi

Projektit
Projektit

Jatkuvaluonteisena perustehtävänämme on syntetisoida tuoreinta tutkimustietoa globaaleista ympäristö- ja resurssipaineista ja tutkia niiden vaikutuksia suomalaiseen yhteiskuntaan. Lisäksi kehitämme työkaluja näiden vaikutusten ennakointiin. Tämä työ tuottaa tieteellisiä artikkeleita, julkisia raportteja sekä soveltavaa tietoa yksityisten ja julkisten organisaatioiden käyttöön.

Kehitämme ympäristö- ja resurssitekijöitä käsittelevää journalismia Ylen Yhteiskuntatoimituksen kanssa.

Yhteistyö Ylen kanssa uudenlaisen ympäristöjournalismin kehittämiseksi on toiminut BIOS:n pilottiprojektina. Olemme tavanneet toimittajatiimiä säännöllisesti syksystä 2015 asti, tuottaneet heille laajoja taustaraportteja väestönkasvun, ruoantuotannon, vesikriisien tai talouden kaltaisista teemoista sekä järjestäneet toimittajille koulutuspäivän. Taustoituksen pohjalta on ilmestynyt artikkeleita muun muassa ympäristöpakolaisuudesta, maaperän hiilivarastoista ja metsien hiilinieluista.

Syksyllä 2017 tulee julki monimediallinen kokonaisuus tulevaisuuden suomalaisen yhteiskunnan mahdollisuuksista, joka toteutetaan yhteistyössä BIOS:n sekä Ylen yhteiskuntatoimituksen ja draamatoimituksen kesken. Tieteelliseen tutkimukseen pohjaava materiaali vaihtelee draamallisesta muodosta perinteiseen journalismiin.

Tuotamme tieteellisiä taustoituksia esimerkiksi yliopistojen, taiteellisten tuotantojen ja median käyttöön.

Viimeaikaiset luentomme kursseilla ja erilaisissa tilaisuuksissa ovat käsitelleet esimerkiksi:

    • väestönkasvua, ruokaturvallisuutta, nälkää ja köyhyyttä, kalastusta ja vesiviljelyä, ympäristösiirtolaisuutta, luonnonresurssien hupenemista ja konflikteja
    • kestävää työtä, talouden ja ympäristön suhdetta, luonnonresurssien hallintaa, liiketoimintaa fossiilitalouden murrosvaiheessa, talouspolitiikan mahdollisuuksia käynnistää ja ohjata ekologinen jälleenrakennus
    • ympäristökasvatusta
    • antroposeenia luonnontieteellisenä, yhteiskunnallisena ja kulttuurisena ilmiönä
    • uutta turvallisuusajattelua
    • luonnonsuojelua, luonnonjärjestelmien nykytilaa, menneisyyden ja nykyilmaston kehitystä, tulevaisuuden ilmasto- ja ekosysteemiolosuhteita ja niiden asettamia yhteiskunnan haasteita
    • jälkifossiilista kulttuuria

Luentojen lisäksi olemme tehneet monimuotoista yhteistyötä eri tahojen kanssa, kuten Sitra, Tiedekeskus Heureka, Dodo ry, Kehys ry ja Smart Energy Transition -hanke.

Alkuvuodesta 2017 aloitimme yhteistyön Tampereen yliopiston journalistiikan vierailijaprofessori Hanna Nikkasen työryhmän kanssa. Järjestimme koulutuspäivän ja olemme osallistuneet sekä haastateltavina että neuvonantajina kirjaprojektiin Hyvän sään aikana. Kirja ilmestyy syksyllä 2017.

Käymme monitieteistä vuoropuhelua tiedeyhteisön kanssa.

Poimintoja tähän mennessä käydystä vuoropuhelusta tieteellisten artikkeleiden ja muiden tekstien lisäksi:

Olimme mukana järjestämässä 32nd Nordic Geological Winter Meeting -symposiumia Helsingissä 2016 otsikolla ”What is the Anthropocene”. Esittelimme BIOS:n toimintaa Sosiologipäivillä Jyväskylässä 2016. Järjestimme työryhmän “Mielen tila: ympäristökatastrofin politiikka, talous ja kulttuuri” Kulttuurintutkimuksen päivillä Jyväskylässä 2017. Järjestimme työryhmän “Post-COP21: Transition to sustainable well-being in Nordic welfare states” yhdessä Tuuli Hirvilammin ja Pernilla Hagbertin kanssa Nordic Environmental Social Sciences -konferenssissa Tampereella 2017.

Maaliskuussa 2017 julkaistiin 68 suomalaisen tutkijan allekirjoittama julkilausuma, joka selvensi tieteen näkemystä Suomen biotalouslinjausten vaikutuksista ilmastonmuutokseen ja luonnon monimuotoisuuteen. BIOS fasilitoi julkilausuman kirjoittamista ja viestintää.

Huhtikuussa 2017 BIOS järjesti yhteistyössä Tampereen yliopiston ja Yliopisto-lehden (HY) kanssa toimittaja ja tutkija Nafeez Ahmedin vierailun Suomeen.

Kesäkuussa professori Anthony Barnosky vieraili Suomessa. BIOS järjesti hänen esiintymisensä Metsätalolla ja osallistui Koneen säätiön järjestämään ekologista kompensaatiota käsittelevään tapahtumaan Barnoskyn kanssa

BIOS:n tutkijat ovat olleet aktiivisesti mukana Helsingin yliopiston Tiedekulmassa järjestetyissä tilaisuuksissa: ”Ilmasto muuttaa kaiken” -sarjassa, Tieteiden yön 2017 ”Vapauden tulevaisuus” -keskustelussa sekä ”Kestävä planeetta” -sarjassa keväällä 2017

Julkaisut
Julkaisut

BIOS-tutkijoiden julkaisuja. Jos et pääse käsiksi haluaamasi julkaisuun, olethan yhteydessä: contact@bios.fi

Kaikki

Artikkeli

Kirja

Muut

Kaikki

Artikkeli

Kirja

Muut

A post-fossil fuel transition experiment: Exploring cultural dimensions from a practice-theoretical perspective

2017, Journal of Cleaner Production

Paavo Järvensivu

Tämä ihmisen maailma? Planeetan hätätila, antroposeenikertomuksen kritiikki ja antroposeenin vaihtoehtoinen historia

2017, Tiede & edistys 1: 42, 6–35

Tero Toivanen, Mikko Pelttari (toim.)

Merging paleobiology with conservation biology to guide the future of terrestrial ecosystems

2017, Science 355

A.D. Barnosky et al.

Kenen antroposeeni?: maapallojärjestelmätieteen paradigmamuutos, ihmistieteiden antroposeeni ja käsitteiden moninaisuus

2016, Kosmopolis, 46, 3, 41–54

Jussi T. Eronen, Karoliina Lummaa, Tero Toivanen et al.

Rajattomasti rahaa niukkuudessa

2016, Like

Paavo Järvensivu

Holocene shifts in the assembly of plant and animal communities implicate human impacts

2016, Nature 529, 80–83

S.K. Lyons et al.

Politics in a World of Scarcity

2015, Politics of Ecosocialism, Routledge

Ville Lähde

Posthumanismi

2014, Eetos

Lea Rojola, Karoliina Lummaa (toim.)

Introducing the Scientific Consensus on Maintaining Humanity’s Life Support Systems in the 21st Century: Information for Policy Makers

2014, The Anthropocene Review 1, 78–109

A.D. Barnosky et al.

Niukkuuden maailmassa

2013, niin & näin

Ville Lähde

Energia ja kokemus

2013, niin & näin

Antti Salminen, Tere Vadén.

Converge in distribution patterns of Europe’s plants and mammals is due to environmental forcing

2012, Journal of Biogeography 39, 1633–1644

H. Heikinheimo, J.T. Eronen et al.

Monitieteinen ympäristötutkimus

2012, Gaudeamus

Karoliina Lummaa, Mia Rönkä, Timo Vuorisalo (toim.)

Ecometrics: The traits that bind the past and present together

2010.. Integrative Zoology 5, 88–101

Jussi T. Eronen et al.

Gardens, Climate Changes and Cultures

2006, How Nature Speaks, Duke University Press

Ville Lähde

Luonnon politiikka

2003, Vastapaino

Yrjö Haila, Ville Lähde (toim.)

Blogi
Blogi
21.6.2017

BIOS – Keitä me olemme? Mitä me haluamme?

Itsenäinen monitieteinen tutkimusyksikkö BIOS on toiminut kohta kaksi vuotta, vaikka sen juuret ulottuvatkin kauemmas. Seitsenhenkinen joukkomme halusi täyttää aukon suomalaisessa tiedekentässä: tutkijoilta vaaditaan aktiivista osallistumista yhteiskuntaan, mutta akateemiset instituutiot antavat tähän nykyisellään niukasti mahdollisuuksia. Tutkimustiedon suhteesta politiikkaan sekä tiedon ja mielipiteen rajojen hämärtymisestä kannetaan suurta huolta, mutta keinot puuttua tähän tuntuvat olevan vähissä, kun nykyinen tiedemaailma ei jätä juuri aikaa perinteistä asiantuntijan roolia monipuolisemmalle toiminnalle.

Nämä puutteet ovat erityisen suuria, kun olemme tekemisissä yhteiskuntien ja ekosysteemien tulevaisuutta uhkaavien ympäristö- ja resurssiongelmien kanssa. Juuri näihin kysymyksiin BIOS keskittyy toiminnassaan. Miten puhua ekologisten, taloudellisten, poliittisten ja kulttuuristen tekijöiden monisyisistä yhteisvaikutuksista niin, että se on ymmärrettävää? Miten yksinkertaistaa hävittämättä olennaisuuksia? Miten säilyttää samalla vahva yhteys tutkimustietoon? Ja ennen kaikkea: miten yhdistää näkemys nykymaailman pelottavista kehityskuluista siihen, miten voidaan mennä kohti parempaa? Toivon ja toiminnan mahdollisuuksia ei voi rakentaa mielekkäästi ymmärtämättä, miten maailma makaa.

Tässä on BIOS-tutkimusyksikön idea kaikessa yksinkertaisuudessaan. Me tuotamme ja keräämme yhteen tietoa eri tutkimusaloilta ja saatamme sitä muotoon, joka on ymmärrettävissä ja käytettävissä journalismissa, poliittisessa päätöksenteossa, julkisessa keskustelussa ja koulutuksessa. Siksi yhteiskunnallinen osallistuminen on puolet työstämme, ei piskuinen siivu työajasta. Emme tee tätä työtä vain itseksemme, vaan pyrimme tuomaan yhteen tutkijoita eri aloilta sekä monitieteiseen tarkasteluun että yhteistyöhön esimerkiksi tiedonvälityksen ja taiteiden kanssa. BIOS tarjoaa tilan, jossa meidän lisäksemme monet muut voivat löytää mahdollisuuden tehdä asioita tutkimuksen arjen tuolla puolen.

Mikä on työmme päämäärä? Suomalaisessa yhteiskunnassa ei ole kunnollista käsitystä siitä, miten suuria muutoksia vakavimpien ongelmien torjuminen vaatii ja kuinka yhteiskunnan on luotava nahkansa, että tuleviin muutoksiin voidaan sopeutua. Tietoa ympäristö- ja resurssiongelmista on paljon, mutta se ei muodosta mielekästä kokonaisnäkemystä eikä muutu käsitykseksi siitä, mitä on tehtävä. BIOS ei pyri eikä pysty vastaamaan näihin kysymyksiin yksin, vaan haluamme auttaa tiedon tekijöiden, tulkitsijoiden ja toteuttajien yhteistyötä. Vain sillä tavalla suomalainen yhteiskunta voi ymmärtää, millaisessa maailmassa elämme ja millaiseen maailmaan on mahdollista kurottaa.

Mistä kaikki alkoi?

Ensimmäisen kerran ajatus uudenlaisen tutkijaryhmän muodostamisesta lie lausuttu ääneen vuoden 2014 alkupuolella, kun Antti Majava ja Paavo Järvensivu tapasivat Jussi Erosen. Jussi oli ollut Antin kutsusta puhumassa Sitran järjestämässä ”Kohti murrosten maailmaa” -ennakointipäivässä (26.2.2014) etäyhteydellä Saksan Frankfurtista käsin, jossa hän työskenteli tuolloin. Antti ja Paavo olivat pitkään toimineet Mustarinda-seurassa, joka oli järjestänyt monenlaisia tutkijoiden, taiteilijoiden ja muiden tahojen kohtaamisia – ja näissä yhteyksissä Karoliina Lummaa, Ville Lähde ja Tere Vadén olivat tulleet tutuiksi. Yhteyksiä oli siten luotu jo pitkään, ennen kuin Antti ja Paavo istuttivat Jussin saman pöydän ääreen keskustelemaan.

Jussi oli ollut kollegansa Mikael Forteliuksen kanssa mukana toukokuussa 2013 julkaistussa tutkijoiden julkilausumassa, joka varoitti elämää ylläpitävien järjestelmien vaarantumisesta. Taustalla oli vuonna 2012 Naturessa julkaistu artikkeli ”Approaching a state shift in Earth’s biosphere”, joka oli herättänyt Kalifornian kuvernööri Jerry Brownin huomion. Brown otti yhteyttä yhteen artikkelin kirjoittajista Anthony Barnoskyyn, ja pyysi häntä tuottamaan päätöksentekijöiden käyttöön yhteenvedon selkeässä ja ymmärrettävässä muodossa. Tuloksena oli mainittu julkilausuma, jonka oli allekirjoittanut yli 500 alojensa johtavaa tutkijaa ympäri maailman. Sittemmin julkilausuma on avattu kaikkien allekirjoitettavaksi.  

Samoihin aikoihin Karoliina Lummaa oli kirjoittanut ekokritiikistä ja toimittanut kirjan Monitieteinen ympäristötutkimus (2012). Ville Lähde oli julkaissut kirjansa Niukkuuden maailmassa (2013) ja luennoi ympäri maata samankaltaisista teemoista. Tere Vadén oli kirjoittanut ja luennoinut jo vuosikausia energiakysymyksistä esimerkiksi niin & näin -lehdessä ja Antti Salmisen kanssa kirjoittamassaan teoksessa Energia ja kokemus (2013).

Tapaamisessa Antin ja Paavon kanssa Jussi ilmaisi turhautumistaan, kun julkilausuman viestin levittäminen Suomessa ei meinannut onnistua. Antilla ja Paavolla oli tahoillaan samanlaisia kokemuksia, ja keväällä 2014 yhdessä he pohtivat yhä enemmän, millaisin keinoin tietoa ja mielekkäitä tulkintoja näistä asioista voisi saada leviämään paremmin. Yhteiskuntien materiaaliset reunaehdot ovat tulossa vastaan elleivät ole jo ylittyneet, mutta poliittinen ja taloudellinen keskustelu etenee edelleen sellaisen maailman ehdoilla, jota ei enää oikeastaan ole olemassa.

Kesän 2014 aikana alkoi idea tutkimusyhteisöstä muodostua konkreettisemmaksi, ja kiinnostuneita ihmisiä kerättiin kokoon. Ensimmäisissä rahoitushauissa vuoden 2014 loppupuolella onni ei vielä suosinut. Yhteistyötä päätettiin kuitenkin jatkaa, ja mukaan löydettiin muun muassa yhteisvarallisuuden kysymyksistä kirjoittanut Tero Toivanen. Väki oli itse asiassa myös muutoin tavannut toisiaan ristiin rastiin vuosikymmenen alusta lähtien, vaikka harvoille jokainen oli ennestään tuttu. Sattumalta tavattiin, kuten sanotaan.

Vuoden 2015 alkupuolella tutkijayhteisömme oli vielä hajallaan ympäri maailman: Jussi Frankfurtissa, Antti Hyrynsalmella, Paavo reilaamassa Euroopassa, Ville Yhdysvalloissa tutkimusretriitissä, Tero Helsingissä, Tere Tampereella ja Karoliina Forssassa. Keväällä 2015 taas uusia hakemuksia rustattiin hermot riekaleina ja etäyhteyksien voimin. Tieto Koneen säätiön myöntämästä rahoituksesta tavoitti meidät kesken kiivaimman hakemuskirjoittamisen. Saimme vuoden 2015 täydentävässä Jakaantuuko Suomi? -haussa rahoituksen otsikolla ”Realiteetit ja visio Suomesta: Tutkijaryhmän ja Ylen yhteiskuntatoimituksen kaksivuotinen yhteystyöhanke”.

Nimeä tutkimusyksiköllä ei vielä tuolloin ollut, vaan käytimme keskenämme vitsikkään suureellista nimeä ”Realist Institute” – tiedostaen vallan hyvin sen, miten härskiä poliittis-taloudellista peliä sanan ”realismi” avulla käydään, joten kohtalo työnimenä oli selvä alusta lähtien. Järjestäytymistapaaminen pidettiin Helsingin Vallilassa kesäkuussa 2015, yhteistyö YLE:n yhteiskuntatoimituksen kanssa laitettiin käyntiin, ja (nyttemmin entinen) työtila Kalliolanrinteeltä hankittiin samassa kuussa.

Nimi BIOS keksittiin Paavon, Antin, Jussin ja Karoliinan voimin Hilpeän hauen terassilla 17. kesäkuuta. BIOS tarkoittaa (hyvää) elämää, ja siitä juontaa muun muassa termi ”biologia”. BIOS on tietotekniikassa ohjelma joka lataa käyttöjärjestelmän muistiin, ja lyhenteellä (BASIC INPUT OUTPUT SYSTEM) viittaamme myös kaikkien monimutkaisten järjestelmien vaatimiin energia- ja materiavirtauksiin.

Vuoden 2016 lopussa saimme kuulla iloisen uutisen, kun Koneen säätiö myönsi neljän vuoden rahoituksen BIOS-tutkimusyksikön toiminnan vakiinnuttamiseen. Mahdollisuus tehdä pitkäjänteistä työtä näiden aiheiden parissa hämmentää meitä kaikkia edelleen, kun pysähdymme sitä miettimään.

Mitä olemme tehneet?

Yhteistyö YLE:n kanssa uudenlaisen ympäristöjournalismin kehittämiseksi on ollut pilottiprojektimme, johon olemme panostaneet ensimmäisten vuosien aikana huomattavasti. Olemme tavanneet toimittajatiimiä säännöllisesti syksystä 2015 asti, tuottaneet heille laajoja taustaraportteja väestönkasvun, ruoantuotannon, vesikriisien tai talouden kaltaisista teemoista sekä järjestäneet toimittajille koulutuspäivän kasvokkain. Tämän yhteistyön ensimmäisinä ”sormiharjoituksina” ilmestyi artikkeleita muun muassa ympäristöpakolaisuudesta, maaperän hiilivarastoista ja metsien hiilinieluista.

Pääasiallinen yhteistyön tuote on kuitenkin monimediallinen kokonaisuus tulevaisuuden suomalaisen yhteiskunnan mahdollisuuksista, joka toteutetaan yhteistyössä BIOS-tutkimusyksikön, YLE:n yhteiskuntatoimituksen ja draamatoimituksen kesken. Tieteelliseen tutkimukseen pohjaava materiaali vaihtelee draamallisesta muodosta perinteiseen journalismiin. Hankkeen ytimessä on kysymys siitä, miten asioihin vihkiytymätöntä kansalaista voi tutustuttaa vaikeisiin ja monimutkaisiin kysymyksiin erilaisten esitysmuotojen yhteistyöllä. Lopputulos tulee julki ensi syksystä (2017) lähtien.

Tämän lisäksi BIOS on tehnyt yhteistyötä lukuisten eri tahojen kanssa. Olemme osallistuneet säännöllisesti Valtioneuvoston kanslian ylläpitämän kansallisen ennakointiverkoston toimintaan vuodesta 2015 lähtien. Olemme tehneet Sitran kanssa yhteistyötä monilla eri eri osa-alueilla, ennakoinnista aina hyvinvointiin ja muuhun. Olemme myös tehneet yhteistyötä Tiedekeskus Heurekan kanssa tulevan näyttelyn suunnittelemiseksi, Dodo ry:n kanssa sekä osallistuneet Kehys ry:n ruokaturvatyöryhmän toimintaan. Antti Majava on mukana Smart Energy Transition -hankkeen murrosareenassa.

Yksittäisistä tapahtumista voi mainita esimerkiksi seuraavat:

Tero ja Paavo vierailivat Pariisissa ilmastoneuvotteluiden aikaan joulukuussa 2015 ja tapasivat Anthony Barnoskyn, joka sittemmin vierailisi Suomessa BIOS-yksikön aloitteesta.

Tammikuussa 2016 Jussi oli toinen järjestäjä tapahtumassa 32nd Nordic Geological Winter Meeting, symposium: ”What is the Anthropocene”.

Helmikuussa 2016 ilmestyi Paavon kirja Rajattomasti rahaa niukkuudessa, joka kyseenalaisti vallitsevan tavan ymmärtää rahan luonne ja suhde materiaalisiin resursseihin. Julkistustilaisuus pidettiin Tiedekulmassa.

BIOS esittäytyi helmikuussa Kansallisen ennakointiverkoston Foresight Friday -workshopissa ja maaliskuussa SITRA:n aamukahviseminaarissa. Paavo, Tero ja Ville esittelivät yksikön ideaa Sosiologipäivillä Jyväskylässä maaliskuussa 2016. Samassa kuussa Ville kävi puhumassa tulevaisuuden kaupungeista Tampereen yliopisto-TV:ssa.

Huhtikuussa 2016 Jussi, Karoliina ja Tero vierailivat Tampereen yliopiston Totuusradiossa puhumassa antroposeenin käsitteestä. Samassa kuussa Ville oli YLE:n radiossa Sari Valton vieraana keskustelemassa niukkuudesta ja omavaraisuudesta.

Syyskuussa Antti järjesti HAM-galleriassa näyttelynsä Victory of the Sun yhteydessä keskustelutilaisuuden “Climate Science as Culture War”. Antin lisäksi keskustelemassa olivat Jussi Eronen ja prof Hanna Johansson.

Vuoden 2017 alku on ollut erityisen kiireinen paitsi YLE-yhteistyössä myös monissa muissa pitkään työstetyissä hankkeissa. Alkuvuodesta 2017 aloitimme yhteistyön Tampereen yliopiston journalistiikan vierailijaprofessori Hanna Nikkasen työryhmän kanssa. Järjestimme koulutuspäivän ja olemme osallistuneet sekä haastateltavina että neuvonantajina kirjaprojektiin Hyvän sään aikana. Kirja ilmestyy syksyllä 2017.

Maaliskuun 24. päivä julkaistiin 68 suomalaisen tutkijan allekirjoittama julkilausuma, joka kritisoi suomalaista metsäpohjaiseen energiantuotantoon perustuvaa biotalouslinjausta. BIOS toimi julkilausuman laadintaa koordinoivana tahona. Julkilausuma sai aikaan pitkään kaivattua julkista keskustelua aiheesta ja oli ajankohtainen esimerkki siitä, miten tutkimustiedon ja politiikan suhde on muuttunut Suomessa viime vuosina.

Huhtikuussa 2017 BIOS järjesti yhteistyössä Tampereen ja Helsingin yliopistojen kanssa toimittaja ja tietokirjailija Nafeez Ahmedin vierailun Suomeen. Ahmed esiintyi Helsingissä ja Tampereella, ja Tere ja Ville pitivät kommenttipuheenvuorot Tampereen esiintymisen jälkeen.

Huhti-toukokuussa Karoliina oli tutkimusvierailulla Münchenissa Ludwig-Maximilian-Universitätiin kuuluvassa Rachel Carson Centerissä.

Toukokuussa Paavo ja Tero organisoivat työryhmän Kulttuuritutkimuksen päivillä, ja kesäkuussa Paavo järjesti työryhmän yhteistyössä Tuuli Hirvilammen ja Pernilla Hagbertin kanssa Nordic Environmental Social Science Conferencessa Tampereella.

Kesäkuussa Anthony Barnosky vieraili Suomessa. BIOS järjesti hänen esiintymisensä Metsätalolla ja osallistui Koneen säätiön järjestämään ekologista kompensaatiota käsittelevään tapahtumaan Barnoskyn kanssa.

BIOS-väki on ollut myös aktiivisesti mukana Helsingin yliopiston Tiedekulmassa järjestetyissä tilaisuuksista jo keväästä 2015 lähtien ”Ilmasto muuttaa kaiken” -sarjassa, tammikuussa 2017 Tieteiden yön ”Vapauden tulevaisuus” -keskustelussa sekä ”Kestävä planeetta” -sarjassa keväällä 2017.

Tämän lisäksi BIOS-väki on luennoinut aktiivisesti niin yliopistojen, järjestöjen ja monien muiden tahojen tilaisuuksissa ympäri maata koko reilun kahden vuoden ajan. Esiintymisiä on kertynyt kymmenittäin, ja aiheet ovat vaihdelleet ruoantuotannosta kalastukseen, ympäristökonflikteista luonnonresurssien riittävyyteen, taloudesta tutkimusmetodeihin.

Joukkomme akateemiset jäsenet ovat samaan aikaan tietysti julkaisseet omilla tahoillaan monenlaista. Näistä merkittävimpiä esimerkkejä ovat Tero Toivasen ja Juhana Venäläisen Tiedekynä-palkitun artikkelin ”Yhteisvaurauden uusi aika” sekä uraauurtava luonnonsuojelun muutoksia pohtiva Science-lehden artikkeli, jonka kirjoittamisessa Jussi oli mukana.

Erilaisilta yhteistyöprojekteilta ja aktiiviselta luennointitoiminnaltaan BIOS-joukkiomme ehti kirjoittaa myös yhteisartikkelin ”Kenen antroposeeni?”, joka ilmestyi Kosmopolis-lehden numerossa 4/16. Englanninkielinen pidemmälle kehitetty artikkeli on valmiina ja arviointiprosessissa.

Tieteellisen tutkimuksen ja julkaisemisen rinnalla BIOS-yksikölle on aivan yhtä tärkeää osallistuminen yhteiskunnalliseen keskusteluun. Puheenvuoroja on ilmestynyt useita eri julkaisukanavissa. Villen laatimat populaarit tekstit ovat luettavissa hänen henkilökohtaisesta blogistaan.

Mitä seuraavaksi?

Loppukeväästä BIOS muutti Kalliosta Kruununhakaan, Meritullintorin merellisiin maisemiin. Syksyllä edessä on tiukka loppupuserrus YLE-yhteistyöprojektin parissa, iso joukko sovittuja vierailuluentoja ja muita esiintymisiä ympäri Suomen sekä seuraavien projektiemme käynnistämistä.

Uusi toimisto Kruununhaassa

Näistä hankkeista etenkin ensimmäinen jatkaa YLE-yhteistyön viitoittamaa osallistumista julkiseen keskusteluun ja tiedon levittämiseen. Tähtäimessä on luoda kenen tahansa käytössä oleva ympäristö- ja resurssitietopankki, joka painottaa helpompaa pääsyä vaikeiden ja monimutkaisten kysymysten ääreen sekä opastusta useimmiten erillisinä nähtyjen asiakysymysten välisiin yhteyksiin.

Taustatyötä tätä tietopankkia varten on tehty jo pitkään niissä taustapapereissa, joita olemme tehneet toimittajayhteistyötä varten, ja seuraava vaihe on kirjoittaa erillisiä laajalle yleisölle suunnattuna tekstejä, jotka muodostavat tietopankin verkoston pohjan. Osa näistä kirjoituksista tullaan julkaisemaan tässä blogissakin, jotta lukijoiden kokemuksista saadaan palautetta.

Ville Lähde

21.3.2017

Tutkijoiden julkilausuma: Suomen metsänkäyttösuunnitelmat kiihdyttäisivät ilmastonmuutosta ja heikentäisivät luonnon monimuotoisuutta

Julkistustilaisuus pidettiin Eurooppa-salissa (Malminkatu 16, Helsinki) 24.3.2017 klo 13.30-15.00. Tarkemmat tiedot tilaisuudesta tästä.

Voit ladata julkilausuman tästä.

Keskeinen kirjallisuus.

Laaja joukko meritoituneita suomalaisia tutkijoita on huolissaan Suomen metsänkäyttösuunnitelmien ja biotalousstrategian vaikutuksista ilmastoon ja luonnon monimuotoisuuteen. Metsien käyttöä eri näkökulmista tarkastelleet tutkijat ovat allekirjoittaneet julkilausuman, jolla he pyrkivät oikaisemaan vallalla olevia väärinkäsityksiä asiasta.

Julkilausumassa todetaan, että metsien hakkuiden ja nykyisenlaisen puunkäytön lisääminen eivät hillitse ilmastonmuutosta. Lisäksi hakkuiden lisääminen heikentää luonnon monimuotoisuutta. Allekirjoittajat ovat huolissaan siitä, ettei näihin vaikutuksiin liittyvä tutkimustieto ole välittynyt päätöksentekijöille ja suurelle yleisölle oikein. Tutkimustulokset tulee huomioida paremmin metsien käyttöä koskevassa päätöksenteossa.

Allekirjoittajat toivovat herättävänsä keskustelua ratkaisuista, joiden myötä puunkäyttö palvelee globaalien ilmastotavoitteiden saavuttamista ja turvaa luonnon monimuotoisuutta.

Tutkijalähtöisen julkilausuman laatimista fasilitoi BIOS-tutkimusyksikkö. Ympäristötiedon foorumi tarjosi keskustelulle areenan järjestämällä julkistustilaisuuden.